Pienten, heikkojen hyönteistenkin keskuudessa voi vallita väkeviä
intohimoja. Ahkeruudestaan ja älykkäisyydestään kiitetyt muurahaiset
ovat sotaisimpia ja nautinnonhimoisimpia ryövärejä mitä koko
luomakunnassa tavataan. Tyydyttääkseen vihaansa ja saaliinhimoaan
ne käyvät keskenään mitä tuimimpia sotia; ja nautinnonhimoaan
ja mukavuuttaan tyydyttääkseen ne panevat toimeen varsinaisia
orjainmetsästyksiä.
Kauvan aikaa oltiin huomattu, että jotkut muurahaislajit sotaretkillään
kantoivat suussaan toisia muurahaisia, mutta syytä siihen ei tiedetty,
Muuan luonnontutkija vihdoin paljasti salaisuuden. Hän keksi näet,
että nämä hyönteiset yhteiskuntaansa hyödyttääkseen käyvät oikeita
partioretkiä hankkiakseen itselleen väkisin orjia. Päästäkseen itse
hyville päiville ne tarvitsevat itselleen palvelevan yhteiskuntaluokan,
joka ryövätään jonkin uutteran muurahaislajin keskuudesta.
Pahimpia orjainmetsästäjiä mitä tunnetaan on _punainen_ eli n.s.
"amatsoonimuurahainen". Se käy niin usein sotia, että milloin hyvänsä
voi sen nähdä tällaisessa toimessa.
Kun punainen muurahainen lähtee orjia ryöstämään, niin noudattaa se
mitä älykkäintä sotasuunnitelmaa. Ryöstöretki alotetaan aina yön
tullessa. Heti kun "amatsoonit" ovat tulleet ulos asunnoistaan,
asettuvat ne sulettuihin riveihin ja sotajoukko suuntaa kulkunsa sitä
muurahaiskekoa kohti, joka yhteisessä sotaneuvottelussa on päätetty
ryöstettäväksi. Turhaan koettavat jälkimmäisen soturit tukkia pesänsä
sisäänkäytäviä; kaikista niiden ponnistuksista huolimatta tunkeutuvat
viholliset aina linnoituksen sydämmeen ja nuuskivat kaikki suojat
valitakseen uhrinsa: toukat ja kotelot. Ne työmuurahaiset, jotka
koettavat estää ryöstöä, paiskataan yksinkertaisesti syrjään, mutta
vihollinen ei huoli ottaa niitä mukaansa, sillä se tietää että ne
tuskin alistuisivat orjan iestä kantamaan. Se tahtoo ainoastaan nuoria
yksilöjä, joita se voi mielin määrin kasvattaa palvelijoikseen. Kun
vieras keko on perusteellisesti ryövätty, ottaa kukin valloittaja
varovaisesti toukan tai kotelon pihtiensä väliin ja varustautuu
kotimatkalle. Ne jotka eivät ole voineet löytää toukkia eikä koteloita,
ottavat kaatuneitten vihollisten silvotulta ruumiita käytettäväksi
kotona ravinnoksi. Saaliilla kuormitettu sotajoukko lähtee sitten
marssimaan kotiin samassa järjestyksessä kuin oli tullutkin, muodostaen
toisinaan aina 40-50 metrin pituisiakin jonoja. Ryövärien asunnossa
alkavat siellä ennestään löytyvät orjat antaa uusille vangeille mitä
hellintä hoitoa. Ne antavat niille ravintoa, siistivät niitä ja
lämmittävät niiden kylmentyneitä ruumiita.
Muurahaisyhteiskunnissa, jotka pitävät orjia, tulevat isännät kumminkin
pian itse riippuvaan asemaan. Niin pian kun ne ovat tuoneet saaliinsa
kotikekoon, rupeavat ne etsimään lepoa sodan rasituksista laiskuuden
nautinnoissa. Mutta tällä tapaa ne pian heikontuvat ja joutuvat
itse vuorostaan orjuuden ikeen alle. Niiden riippuvaisuus orjistaan
on niin suuri, että jos jälkimmäiset riistetään niiltä pois, niin
kukistuu hyvin pian koko yhteiskunta puutteeseen ja toimettomuuteen.
Ryövärit näet kammovat kaikkea kotityötä ja osaavat vain tapella.
Jos yhteiskunnan jostain syystä on pakko jättää vanha asuntonsa ja
rakentaa uusi, niin on tämä työ tykkänään orjain tehtävä, jopa täytyy
näiden saksiensa välissä kantaa isäntänsä uuteen asuntoon. Näin syvälle
saattaa sortamishalu ja nautinnonhimo vajottaa viisaat muurahaisetkin.