Kuumien maiden tulikärpänen — joka tosin ei ole mikään kärpänen ja
jolla ei ole tulenkaan kanssa mitään tekemistä — on hyvin hyödyllinen
pikku elävä. Se on kovakuoriainen, jonka päästä säteilee voimallista
valoa. Troopillisten seutujen asukkaat käyttävät sitä lyhtynään ja
lamppunaan. Matkalle lähtevä mies kiinnittää sellaisia kovakuoriaisia
jalkoihinsa tai kenkiinsä, ja naiset tekevät kotiaskareitaan niiden
valolla.
Intiassa niitä käytetään myöskin tukan ja puvun koristeina, jolloin
näitä pieniä eläinparkoja neuloilla kiinnitetään harsokappaleisiin.
Suurina juhlapäivinä hindut eivät korista niillä ainoastaan
vaatteitansa, vaan hevostensakin valjaat, ja illan pimeässä ne hohtavat
ja kimaltelevat kalliiden jalokivien tavoin.
Kiinan lamppukärpänen on läheistä sukua edelliselle, mutta muodoltaan
ja väriltään jonkin verran erilainen.
"Sepät" Länsi-Intian saarilla ovat ehkä suurimmat ja loistavimmat
tällaisista kovakuoriaisista. Tähtikirkkaina öinä on nurmi täynnä
tuhansia pieniä lamppuja, jotka hiljaa liikehdellessään näyttävät
vilkkuvan aivan tähtien tavoin; puut ja pensaat samoin kuhajavat
niitä, ja kun ne salaman nopeudella lentelevät edestakaisin näiden
välillä, niin syntyy sanomattoman kaunis kuvitelma tähtilennoista ja
ilotulituksesta.
Kiiltomato on yleinen kovakuoriainen vanhassa maailmassa. Meillä
Suomessakin tunnetaan sen lempeä valo, joka hohtaa ruohikoista ja
teiden varsilta. Uroksella on siivet ja erinomaiset isot silmät;
naaraksella sen sijaan ei ole siipiä ollenkaan ja muistuttaa se
ulkonäöltään paljon toukkaa. Sen toukatkin levittävät valoa, vaikkei
niin suuressa määrässä kuin täysikasvuiset hyönteiset. Ne syövät
etanoita ja kätkeytyvät niiden kuoriin, sittenkun ovat pistäneet
suuhunsa oikeat isännät. Eräissä lajeissa kiiltomatosia loistaa vain
siivetön naaras; toisissa lajeissa on kummallakin sukupuolella tämä
ominaisuus.
Tätä pimeässä-loistamiskykyä ei ole voitu tarkoin selittää. Ennen
luultiin sen johtuvan jonkin aineen hitaasta palamisesta, jota nämä
hyönteiset ruumiistaan erittäisivät, mutta nykyään sen otaksutaan
olevan hermojen toimintaa; samalla tapaa kuin sähköankerias ja
torpeedokala kykenevät muuntamaan hermovoimaansa sähköisyydeksi,
muuntavat tulikärpäset ja kiiltomadot sen valoksi. On myöskin
otaksuttu, että eri sukupuolet tämän valon avulla löytävät toisensa, ja
että se voi myös olla varjeluskeino niiden pahimpia vihollisia lintuja
vastaan, koska nämä pelkäävät käydä sellaisen saaliin kimppuun, joka
levittää itsestään niin salaperäistä valoa.