Smoke oli matkannut Mono Creekille kiirettä pitämättä, kun oli
pelännyt, että koirat väsyisivät ennen suurta kilpailua. Hän oli
samalla tutustunut tien joka mailiin ja valinnut koiravaljakoiden
vaihtopaikat. Kilpailuun varustautuneita oli niin paljon, että tuo
sadan ja kymmenen mailin matka oli melkein yhtä kylää. Vaihtoleirejä
oli kaikkialla tien varrella. Von Schroederillä, joka oli lähtenyt
pelkästään urheilemaan, oli yksitoista koiravaljakkoa -- niin aina joka
kymmenelle mailille. Arizona-Billin oli ollut pakko tyytyä kahdeksaan.
Isolla-Olafilla oli kahdeksan, Smokella sama määrä. Lisäksi oli
nelisenkymmentä muuta miestä kilpailemassa.
Löytöpaikan alapuolella olevalle palstalle n:o 3 oli Mono Creekin
suulta kymmenen mailia virtaa ylöspäin. Jäljellä oleva sadan mailin
matka oli kuljettava Yukonin jäätä. Palstalla n:o 3 oli viisikymmentä
telttaa ja yli kolmesataa koiraa. Cyrus Johnsonin kuusikymmentä
päivää sitten lyömät ja merkitsemät vanhat paalut olivat vielä pystyssä.
Joka mies oli käynyt palstan rajojen sisäpuolella monet kerrat ja kävi
yhä, sillä koiravaljakko-kilpailun edellä oli oleva kävely- ja
estejuoksukilpailu. Joka miehen oli merkittävä ensin palsta itselleen,
siis oli pantava kaksi keskipaalua ja neljä kulmapaalua. Sitten pääsi
lähtemään koirilla Dawsoniin.
"Etumatkaa" ei kenellekään annettu. Uuden valtauksen tekijöille ei
palsta ollut auki, ennen kuin kello oli lyönyt kaksitoista yöllä
perjantaina, eikä yksikään saanut ennen sitä lyöntiä pystyttää
merkkipaalujaan. Se oli Dawsonissa olevan kultakomissaarin määräys, ja
kapteeni Consadine oli lähettänyt joukon ratsupoliiseja valvomaan sen
noudattamista.
Monon tie kulki lakeata joen uomaa. Se ei ollut kahta jalkaa leveä. Se
oli kuin kouru, jonka molempina laitoina olivat kuukausien kuluessa
sataneen lumen muodostamat seinät. Kaikki miettivät pulmaa, miten yli
neljäkymmentä rekeä ja kolmesataa koiraa pääsevät kulkemaan niin
kapealla kilparadalla.
"Huh!" sanoi Shorty. "Siitä tulee sekavin myllerrys, mitä on nähty.
Minä en keksi muuta keinoa, Smoke, kuin käyttää parhaita voimia ja
hiota ja putkahtaa läpi. Ja jos mitä tahansa tulee meidän tielle, niin
on sinun annettava minun olla puskurina."
Smoke kohautti olkapäitään ja nauroi tekemättä mitään sitoumusta.
"Sinä et saa sekaantua!" metakoi hänen toverinsa.
"Mitä hankaluutta sattuukin, älä kajoa. Et voi hoitaa koiria sataa
mailia kipein nyrkein. Ja kipeät rystyset saat, jos käyt kiinni jonkun
leukapieliin."
Smoke nyökäytti päätään.
"Olet oikeassa, Shorty. Minun ei sovi panna onnistumista vaaraan."
"Ja pidä tarkasti mielessäsi", jatkoi Shorty, "että minä olen ottanut
suorittaakseni kaiken raivaustyön ensimmäisellä kymmenellä maililla ja
että sinun on oltava niin helpolla kuin voit. Minä lennätän sinut
varmasti Yukonille asti. Sen jälkeen saatte sinä ja koirat pitää
huolta. Sanopa, minkälaisen suunnitelman luulet olevan Schroederillä?
Hän on sijoittanut ensimmäisen koiravaljakkonsa alas joelle
neljännesmailin matkan päähän ja pannut sinne viheriän lyhdyn merkiksi.
Mutta kyllä me hänestä suoriudumme. Minut löydät punaisen merkkitulen
luota joka hetki."