Kun Smoke asettui sinä iltana tavalliselle paikalleen pelipöydän
päähän, lakkautti pelauttaja heti pelaamisen.
"Peli on suljettu", sanoi hän. "Viranomaisten määräys."
Mutta koolle tulleet pelipaikkain omistajat eivät olleet petettävissä.
Muutamassa minuutissa he järjestivät panokset, jokainen pisti tuhannen,
ja ottivat pelipöydän haltuunsa.
"Tulkaa nyt ja löylyttäkää meidät", vaati Harvey Moran uhmaillen, kun
pelauttaja lähetti pallon pyörimään ensimmäistä kierrosta.
"Pannaan kaksikymmentäviisi ylimmäksi rajaksi", ehdotti Smoke.
"Antaa huhkia!"
Smoke pani heti kahdenkymmenenviiden merkit "kaksoisnollaan" ja voitti.
Moran pyyhki hikeä otsaltaan.
"Jatka", sanoi hän. "Meillä on kymmenentuhatta tässä pankissa."
Puolentoista tunnin kuluttua ne kymmenentuhatta olivat Smoken.
"Pankki on tyhjä", ilmoitti pelauttaja.
"Joko saitte kylliksenne?" kysyi Smoke.
Pelipaikkain omistajat katselivat toisiaan. He olivat kauhuissaan. He
olivat tekemisissä miehen kanssa, joka oli paremmin tutustunut onnen
lakeihin tai joka sai avuksensa korkeammat, aavistamattomat lait.
"Antaudumme", sanoi Moran. "Eikö niin, Burke?"
Pitkä Burke, jolle kuuluivat M- ja G-salin pelit, nyökäytti.
"On tapahtunut mahdottomia", sanoi hän. "Tällä Smokella on tosiaankin
järjestelmä. Jos annamme hänen jatkaa, menemme kaikki nurin. Jos
pidämme pelejämme edelleen käynnissä, on meidän alennettava korkein
panosraja yhteen dollariin, tai kymmeneen senttiin, tai yhteen
senttiin. Siinä kaikki, mitä voin nähdä."
Kaikki silmäilivät Smokea. Hän kohautti olkapäitään.
"Siinä tapauksessa on minun, hyvät herrat, palkattava joukko miehiä
pelaamaan kaikissa pöydissänne. Voin maksaa heille kymmenen dollaria
neljän tunnin työvuorolta ja ansaita rahaa."
"Niin ollen on meidän lakkautettava liikkeemme", vastasi pitkä Burke,
"ellette --." Hän epäröi ja käänsi katseensa tovereihinsa nähdäkseen,
olisivatko he taipuvaisia. "Ellette suostu kauppaan. Paljonko tahdotte
järjestelmästänne?"
"Kolmekymmentätuhatta dollaria", vastasi Smoke. "Kolmentuhannen
taksoitus kullekin."
He kiistelivät ja myöntyivät.
"Ja te ilmoitatte meille järjestelmänne?"
"Tietysti."
"Ja lupaatte, ettette pelaa pyöräpeliä Dawsonissa enää koskaan?"
"En, hyvä herra", sanoi Smoke jyrkästi. "Lupaan, etten käytä enää tätä
järjestelmää."
"Eihän teillä vain liene muita järjestelmiä. Vai onko?" älähti Moran.
"Odottakaahan!" huudahti Shorty. "Neuvottelen toverini kanssa. Tule
tänne syrjään, Smoke."
Smoke seurasi salin rauhalliseen nurkkaan. Sadat uteliaat silmät
suuntasivat samalla katseitaan heihin.
"Kuule, Smoke", kuiskasi Shorty käheästi. "Ehkä tämä ei olekaan unta.
Siinä tapauksessa myyt mahdottoman halvalla. Olet saanut tohveleissaan
tallustelevan maailman kynittäväksesi. Siinä on miljoonia. Ravista
sitä! Ravista kovasti!"
"Mutta jos se on unta?" kysyi Smoke hiljaa.
"Kyni sitten noita pelipankinpitäjiä unten menestykseksi oikein
yltäkylläisesti. Mitäpä hyvää uneksimisesta, ellei unennäkö saa todella
suurenmoista loppua?"
"Tämä ei ole onneksi unta, Shorty."
"Siinä tapauksessa en anna sinulle koskaan anteeksi, jos myyt sen
kolmellakymmenellätuhannella."
"Kun olen myynyt sen sillä hinnalla, niin sinä hyppäät kaulaani kiinni,
heräät ja huomaat, ettet ole lainkaan uneksinut. Tämä ei ole mitään
unta, Shorty. Parin minuutin päästä huomaat, että olet ollut ihan
valveillasi koko ajan. Sen saatan sanoa sinulle, että kun myyn, niin
teen sen sen tähden, että minun on myytävä."
Pöydän luo palattuaan Smoke ilmoitti pyöräpelien omistajille, että hän
pysyi vielä tarjouksessaan. Kukin herroista omistajista tarjosi hänelle
kolmentuhannen sitoumuksen.
"Vaadi käteistä", varoitteli Shorty.
"Olin juuri aikeissa sanoa, että tahdon käteismaksun", ilmoitti Smoke.
Elkhornin omistaja lunasti herrojen sitoumukset, ja Shorty otti
kultahiekan haltuunsa.
"Nyt ei ole halua herätä", höpisi hän punnitessaan käsin eri pusseja.
"Yhteen laskettuna on tämä seitsemänkymmenentuhannen dollarin uni."
"Mikä on se teidän järjestelmänne?" kysyi pitkä Burke. "Olemme
maksaneet hinnan siitä ja tahdomme sen."
Smoke meni edellä pelipöydän luo.
"No hyvät herrat! Hetkinen kärsivällisyyttä. Tämä ei ole mikään
tavallinen järjestelmä. Tuskin tätä voi sanoa lailliseksi, mutta tämän
suuri ansio on siinä, että tämä toimii. Minulla on omat arveluni, mutta
puhumatta paras. Saatte nähdä. Herra pankkiiri, pitäkää pallo varalla.
Odottakaa, aion päästä numeroon '26'. Otaksutaan, että olen pannut
panoksen siihen. Olkaa valmiina, herra pankkiiri. -- Nyt!" Pallo pyöri
ympäri.
"Ottakaa huomioon", jatkoi Smoke, "että '9' oli aivan vastapäätä."