Johanneksen kaulanleikkauspäivänä
lensi pieni kiuru
riutuvin siivin
kohti kukkatarhaa.
— Oi minun nuori tyttäreni,
jonka silmissä on autuas hurma,
oi minun suloinen tyttäreni,
joka olet sanomattoman kaunis,
niinkuin värisevä onni:
joku tappoi miehen
mustassa tornissa.
Johanneksen kaulanleikkauspäivänä
alakuun aikaan
lensi tuhkanvärinen yökkölintu
riippuvin siivin
kohti vauhkoa merta.
Metsässä rätisi peto.
Se iski kynsin
kuin luuhamarin
tuijottavan rämeen puihin.
Ilma oli ihmeellisen väsynyt.
Joku tanssi
ilmeetöntä tanssia
nauru hyytyneillä huulillaan.
— Oi minun nuori tyttäreni,
jonka korvissa on korvarenkaat,
oi minun nuori tyttäreni,
jonka jaloissa on nilkkarenkaat:
joku hautaa miestä
esikartanoissa...