Mä punaisen myllyn lakassa
ehtoolla istuen
kuulen: kaikkialla
hiljainen soitto soi.
Näes: kirkon katolla täplä.
Se on kuu, sappinen, kuollut kuu.
Ja naakkoja mustankarvaisia
selässä torninkukon.
Näes: ainoa tornipöllö
on noussut huhuamaan.
Mä istun myllyn lakassa
ja pelkään niin.
Täys pieniä jalkoja mäki,
lipojalkoja, käärmejalkoja.
Käy tanssiin hautojen väki
vitiviitoissa,
härmäkaavuissa.
Ja kuolema kivisellä aidalla
tanssipilliä puhaltaa.
Ja punainen mylly
kuin sääriluita jauhattaa.
Ja mä punaisen myllyn lakassa
mun vanhan viuluni viritän
sen kuoleman pillin sointiin
ja soittelen rytkypolkkaa:
puukoista, helapääpuukoista,
kolmesta sällistä soitan.