NEITI TÖRNE. Oletteko vihainen?
HELMI. Leppykää, herra Orell. Kuinka raskitte olla vihainen, kun minä
annan näin hyvää vehnästäkin kahvin kanssa?
HERRA ORELL. Ooh, neiti Helmi, neiti Helmi!
HELMI. Tästä lähtein olemme ystäviä, eikö totta?
HERRA ORELL. Totta, totta! Tästä lähtein olemme ystäviä! Ja nyt--
unohtukoon kaikki teidän tähtenne, neiti Helmi. Mutta sen sanon, että
ensi kerran kun teille manaan henkiä esille, niin toisin käy. Silloin
on leikki kaukana--!
KAIKKI. Hyvä, hyvä!
[1894.]