(Toini menee paviljonkiin.)
KERTTU. Niin, eno, minä tahtoisin tietää, mistä syystä sinä oikeastaan
tahdot niin salata tuloamme Valterilta. Olen sitä jo monta kertaa
kysynyt, mutta sinä et koskaan anna suoraa vastausta. Tunnusta pois,
siinä on jotain, jota tahdot minulta peittää.
KAUPPANEUVOS. Eikös vain--Mitä se sitten olisi?
KERTTU. Niin, siitä juuri pyydän sinulta nyt selitystä. Sano vaan
suoraan kaikki tyyni. Täytyy minun kumminkin päästä siitä selville.
KAUPPANEUVOS. No, onhan se niinkin.----Tulet kai sinä sen tietämään
kumminkin----Kuinkas minä nyt sitten alkaisin?----Että sinä oikein
käsittäisit----tarkoitan--
KERTTU. Asiaan, asiaan, eno hyvä. Kyllä minä käsitän, ei minulla ole
ollenkaan huono pää.
KAUPPANEUVOS. Poika pakana,--en mä tule ja sano--erinomaisen hyvä hän
on pohjalta--
KERTTU. Sen olen jo kuullut sata kertaa.