JUSSI (antaa varoittavan merkin). Niin, pysyköön hän vaan siellä
kotona.
MAIJU. Tulkaa nyt istumaan. Hanna ja minä sohvaan, Jussi kiikkutuoliin.
JUSSI. Heti, paikalla. Minä otan vaan papyrossin.
MAIJU. Pidä minusta oikein tukevasti kiinni, Hanna. Noinikään. Mitenkä
tulevat ne toimeen, joilla ei ole veljeä, ei sisarta, ei ketään
maailmassa?
HANNA. Kerro nyt vielä teaatterista jotain. Oliko paljon väkeä?
MAIJU. Täysi huone. Lippu luukun päällä.
JUSSI. Oho? Oikeinko todella?
HANNA. Mutta kuule, miksi sinä nytkähtelet niin somasti?
MAIJU. Mitenkä nytkähtelet?
HANNA. Noin, tuolla tavalla. Etkö siitä itse tiedäkään?
MAIJU. Tiedänhän minä. Ei se mitään. Hermostumista vaan.
JUSSI. Sinun täytyy saada lasi viiniä.
MAIJU. Ehkä se tosiaan vahvistaisi.
HANNA. Voi, kun ei satu olemaan kotona.
MAIJU. No, antaa sitten olla.
JUSSI. Ei, minä menen hakemaan.
HANNA. Ethän pääse puotiin enää näin myöhällä.
JUSSI. Kyllä minä tiedän mistä saan. Odotatte vaan pikkuisen aikaa.
Minä olen tuotapikaa takaisin.
MAIJU. Elä huoli mennä, Jussi. Kyllä se on ohitse kohta, en minä
tarvitse mitään.
JUSSI. Tarvitset lasin viiniä ihan varmaan. Ja sitten saamme Hannan
kanssa juoda maljasi myöskin, kuuluuhan se asiaan. Ota sinä, Hanna,
lasit esille sill'aikaa (kääntyy ovelta). Kuulehan--taikka niin--ei hän
tänne tule tänä iltana kumminkaan.--Eikös mitä--ei sitä tarvitse
peljätä. (Menee.)
MAIJU. Kuka ei tule?
HANNA. Ei kukaan.
MAIJU. Mutta ketä hän tarkoitti?
HANNA. Ketä lienee tarkoittanut.
MAIJU. Teuvoa vissiin.
HANNA. Nojaa päätäsi tuohon minun olkapäähäni. Noin. Onko hyvä nyt?
MAIJU. On.
HANNA. Jos koettaisit nukahtaa hiukan. Painapa silmäsi kiinni.
MAIJU. Hän sanoi peljätä... Ei tarvitse peljätä... Minkätähden hän
sanoi peljätä?
HANNA. Nuku nyt pois eläkä puhele enää. Ole vallan hiljaa.
MAIJU. En minä saa unta. Saanenko koko yönä.
HANNA. Jos malttaisit olla rauhassa siunaaman hetken. Et ajattelisi, et
liikkuisi, et puhuisi.
MAIJU. Kuule--mikä se oli?
HANNA. Ei mikään, ei ikinäs mikään. Rupeatko sinä taas kuvittelemaan--?
MAIJU. Ääniä ihan varmaan!
HANNA. Kadulta ehkä. Mitä niistä välität?
MAIJU. Kuule, kuule--!