PASTORI. Tähän asti en ole tarvinnut rahoja muuanne, sen vuoksi olen
voinut käyttää niitä yksinomaan perheeni hyväksi. Nyt on toisin.
Yleiset asiat tarvitsevat kannatusta, nekin. Niitä ei käy enää
laiminlyöminen.
ELISABETH. Ethän niitä ole laiminlyönyt, Henrik. Tunnollisesti olet
aina hoitanut virkasi.
PASTORI. Siinäpä ei ole tarpeeksi--näinä aikoina. Epäusko leviää
leviämistään. Sanaa ei lueta,--saarnaa kuunnella, sakramenttiä
ei nautita. Yhteiskunnassa ja valtiossa liikkuu hajoittavia
aatevirtauksia. Niitä täytyy pontevasti vastustaa, muuten kukistavat
kirkkomme tykkänään.
ELISABETH. Vastustaa, niin. Mutta millä tavalla?
PASTORI. Etupäässä sanomalehtien kautta. Niillä on mahti ja valta
nykyaikana. Ne ne ohjaavat yleistä mielipidettä. Vievät ihmisiä
laumoittain mukanaan minne tahtovat.
ELISABETH. Sinä et sitten luota enää kirkon omaan sisälliseen voimaan?
PASTORI. Sen--sisälliseen voimaan?
ELISABETH. Niin, hengelliseen voimaan, minä tarkoitan.
PASTORI Kyllä ymmärrän. Ja miksi en siihen luottaisi? Tietysti minä
luotan. Mutta eihän se estä minua sanomalehden toimesta.
ELISABETH. Aijotko perustaa uskonnollisen aikakauslehden?
PASTORI. Eikä--ei! Näitä minä vaan ajattelen, näitä tavallisia
paikkakunta-lehtiä. Niiden kauttahan ne juuri levittävät kansaan tuota
epäuskon myrkkyä, mutta kun me saamme ne pappien, taikka ylipäätään
kristillismielisten haltuun, niin--Missä muuten Jussi on? Nukkuuko hän
vielä?
ELISABETH. En tiedä, minä laitan katsomaan. (Menee oikeaan ja tulet
vähän päästä takaisin.)
PASTORI. Näes, nyt on asia sillä lailla, että tämä »Aamurusko» on
tuottanut kustantajalleen suurta tappiota viime vuonna, ja hän aikoo
sen vuoksi luopua siitä tykkänään, Mutta lehti on, niinkuin tiedät,
perustettu juuri vastapainoksi noille epäkristillisille, niin
sanotuille »vapaamielisille»,--emmekä siis millään ehdolla voi antaa
sen kuolla. Olemme pitäneet useita kokouksia, joissa on keskusteltu ja
tuumailtu sinne, tänne. Ja illalla viimein päättyi siihen, että minä
sen otin.
ELISABETH. Kustannettavaksesi?
PASTORI. Sekä kustannettavakseni että toimitettavakseni. Kaikki tyyni
käy minun edesvastauksellani.
ELISABETH.. Mutta--kuinka sinä ennätät? meneehän aikasi ihan tarkkaan
omissa toimissasi.
PASTORI. Täytyy panna yötä lisäksi--ellei muu auta.
ELISABETH. Ja sitten--onko hyvä hajoittaa voimiaan? Nyt juuri kun
kirkko niitä kysyy enemmän kuin milloinkaan tätä ennen. Siellähän
pappien tulisi työtä tehdä,--korjata epäkohtia, puhdistaa, elähyttää--
PASTORI. Sitähän teemme, sitähän olemme tehneet kaiken aikaa.
ELISABETH. Jospa olette erehtyneet ja menneet väärään suuntaan? Minusta
väliin tuntuu--
PASTORI. Mitä tuntuu?
ELISABETH. Kuin olisivat vastustajamme jossakin määrin oikeassa.
PASTORI. Sinä alat hermostuttaa minua.--Hekö oikeassa? Jumalan
kieltäjät, epäuskon levittäjät. Ei sitä pitäisi puhua tuolla tavalla,
vaikka onkin nainen.--No, tuollahan Jussi tulee. Hyvää huomenta!
Pitkäänpä sinä olet maannut.