ELISABETH. Mitä sinä teet siellä?
MAIJU. En juuri mitään, mamma.--En ikinäs mitään pikkuisen ... ilman
aikojani--
ELISABETH. Joudu sitten!
MAIJU. Kyllä, kyllä. Kun minä vaan lopetan tämän ... ei se kestä enää
minuttiakaan ... yks', kaks', kolme, neljä, viis, kuus, seitsemän,
kahdeksan...
ELISABETH (tulee). Mitä maailman päivinä--? Kas niin, arvasinhan sen--
palloa sinä taas lyöt!
MAIJU. (keskeyttämättä).--yksitoista, kaksitoista, kolmetoista,
neljätoista, viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista--
ELISABETH. Heitä nyt tuo. Hyvä lapsi, mitä sinä ajattelet, semmoinen
kiire kun on.