Janne, kuten tuolla ulkona on kevät, samoin on kevät sydämessäni — minä
saan tulla Helsinkiin, sinne sinua lähemmäksi.
Eräänä päivänä kutsuttiin minut everstin rouvan luokse hänen
huoneeseensa, jossa oli neitikin.
— Olisiko Matildalla mitään vastaan jättää Pietari — kysyi everstin
rouva ystävällisesti.
Minä tunsin miten veri nousi päähäni. — Herrasväki ei ole tyytyväinen
minuun — ajattelin minä, mutta rauhoituin, kun neiti jatkoi: — Kuten
Matilda tietää, tahtoo kiltti äitini antaa minulle kaiken, minkä voi.
Nyt riippuu vain siitä onko Matildalla halua seurata meitä uuteen
kotiimme Helsinkiin. Kyyneleet nousivat silmiini ja minä seisoin
sanattomana.
Everstin rouva lisäsi, että hän tulisi kaipaamaan minua, mutta kun
lääkäri arveli, että terveydelleni olisi parempi jos jättäisin
Pietarin, olisi hän iloinen jos tahtoisin ottaa paikan vastanaineiden
luona, johon minä hänen mielestään sopisin aivan erikoisen hyvin.
Minä kiitin rouvaa hänen ystävällisyydestään, mutta pelkäsin, etten
olisi kyllin taitava ruuanlaitossa.
— Voi, siitä kyllä selvitään, pikku Matilda, — sanoi neiti iloisesti.
Sinä aikana, jolloin äiti on Englannissa hommaamassa minun kapiotani,
voimme Matilda ja minä olla Korven kartanossa ja Sella opettaa meille
kyllä ruuanlaittoa. Sveitsiläisessä kasvattilassa olen jo oppinut
kaikki nuo karkeammat työt, mitä vaaditaan taloudessa. Minä osaan pestä
lattiat, puhdistaa leivinuunin rasvanoesta ennenkuin paistetaan kakkuja
ja leipää ja muut sellaiset työt, jotka eivät ole erittäin hauskoja.
Ranskalaisia ruokalajeja osaan myös valmistaa, mutta näetkös Matilda,
kun nyt tulen tohtorin rouvaksi, tahdon osata laittaa sellaistakin
ruokaa, johon tohtorini on tottunut. — — Voi miten herttainen neiti
oli, puhuessaan kaikesta tuosta. Everstin rouva vain hymyili.
No niin, asia päätettiin, 25 markkaa tulisin saamaan kuukaudessa. Koska
katsoin velvollisuudekseni ilmoittaa heille kihlauksestani, kerroin
siitä nyt pyytäen vaitiololupauksen.
— Miten hauskaa, miten hauskaa, vielä enemmän onnea meidän uuteen
kotiimme! — huudahti neiti ja syleili minua.
Heinäkuussa on häät, aivan yksinkertaiset häät Korven kartanossa, ja
sitten matkustavat nuoret ulkomaille pariksi kuukaudeksi.
— Sillä aikaa järjestämme Matilda ja minä kotinne — sanoi everstin
rouva suudellen tytärtään sydämellisesti.
Ja nyt olen kirjoittanut elämäni ensimäisestä valon säteestä, sitten
kun sain päiväkirjani.