KAUKAISELLE ARMAALLE.

Niin olenko sun menettänyt,

sun, sydämeni kaivatun?

On korvani mun säilyttänyt

sun sanasi ja äänes sun.

Kuin vaeltaja pilven alta

vain kiurun laulun kuulla voi,

mut etsii turhaan taivahalta

hän laulajaa, jonk' ääni soi,

niin kenttää, tietä, metsänrantaa

ma seuraan katsein harhaavin.

Ja laulut kaipuutani kantaa:

Oi tule, armas, takaisin!

Goethen runoja · 第 28 / 53 题