* * * * *
He olivat Mikun kanssa piirtämishommissa. Kumpikaan ei kuitenkaan
piirtänyt. Masa istui pöydän päässä tuolilla, edessään pöydällä
kivitaulu ja rihveli, istui ja tuijotti peräsängyn edusverhoihin.
Mikku makasi ryömillään pöydällä jalat penkillä ja pompotteli
itseään, kiihkeästi odottaen, että Masa alkaisi piirtää. Turhaan
odotettuaan veti taulun eteensä, otti rihvelin Masan kädestä. -- Minä
teen evoten, sanoi ja alkoi piirtää niin että taulu kiljui.
Se kaikki jäi Masalta huomaamatta. -- Hän oli ollut opettajalta
kysymässä -- -- Ja opettaja oli sanonut, että Jukka sai tulla. Nyt
oltiin kuusella. Jukan kasvot loistivat iloa ja ihmettelyä. Ja hänen
itsensä oli niin hyvä olla, kun oli saanut Jukalle tällaisen ilon
-- -- Jukka paralle, joka ei saa koskaan muuta kuin -- --
-- Te on tika, raivasi Mikku ja työnsi Masan eteen taulun, jolle oli
piirtänyt kuikeloisen, pitkäkaulaisen ja puikkokoipisen elukan.
-- No sikakos siitä hevosesta tulikin? kysyi ovipuolella korvoa
vannehtiva isäntä. Poika-Masa tuli katsomaan ja purskahti nauramaan.
-- Tee ny tina Uokko-Mata Mikulle evonen! pyysi Mikku ja tarjosi
Masalle rihveliä.
Masa otti rihvelin. Ja suullaan ja silmillään hymyillen Mikun
piirtämälle kuvalle, mutta syvemmällä itkien toteutumatonta
unelmaansa, alkoi hän piirtää hevosen kuvaa.
Kun Masa seuraavana aamuna tuli kouluun, luki Helylän Eero jotain
runoa ja Alaviidan Vilho luki kertomusta. He tekivät usein niin,
eikä Masa nytkään pannut siihen mitään huomiota. Meni vain tapansa
mukaan hiljaa paikalleen sinne ensi osaston puolelle. Mutta siellä
hän muistikin, että eilen valittiin Eero ja Vilho jotain esittämään
joulukuusella. Ja tänään on heillä määrä mennä puoli tuntia ennen
koulun alkamista opettajan luo saamaan ohjeita.
Kateudensekaisella alakuloisuudella Masa ajatteli sitä, että he
saavat mennä opettajan luo ja jutella hänen kanssaan. Jos hän olisi
toinen heistä niin -- -- silloin hän saisi opettajalta kysyä, saako
Jukka tulla joulukuuselle. Ja olisihan hänkin jotain voinut lukea
-- --. Jos olisikin valittu joka osastolta yksi -- --. Silloin hänkin
olisi varmasti päässyt -- --.
Mutta sitten hän huomasikin olevansa Ruokko-Masa, ja itseään häveten
avasi katkismuksensa, pisti sormet korviinsa ja alkoi lukea.
Lukemisen kuitenkin keskeytti uusi mielijohde. Jos hän pyytäisi,
että Eero ja Vilho kysyisivät opettajalta, saako Jukka tulla
joulukuuselle --.
Hän kääntyi, ja jo puolittain nousikin mennäkseen heidän puheilleen.
Mutta samassa tuli epäilys, että jos he nauravat hänelle,
ensi-osastolaiselle, ja sanovat toisillekin, että hänellä on
asiaa opettajalle -- että Varsanniemen Ruokko-Masalla on asiaa
opettajalle -- --
Eero ja Vilho jo menivät. Masa odotti, että he vielä huomaavat kysyä,
onko kellään mitään asiaa opettajalle. Silloin hän heti sanoisi.
Mutta he eivät kysyneet mitään. Takkiaan suoristaen ja tukkaansa
kädellä silittäen vain menivät ja katosivat pimeään voimistelusaliin.
Iloksi ei koitunut Masalle mikään sinä päivänä. Läksytkin menivät
miten kuten, kun opettaja ahkerasti auttoi.
-- Mikäs nyt on! ihmetteli opettaja. Tapaahan Saari osata!