4. Laulu Lunastettavasta neidosta.

Toisen ja erilaisen esimerkin saman ballaadin ilmestymisestä suomeksi

kahdenlaisella runomitalla tarjoo tutkittavaksemme laulu

Lunastettavasta neidosta. Tämäkin ballaadi, joka esittää vastakohtaa

sukulaisten armottomuuden ja sulhasen uhrautuvaisuuden välillä, on

Euroopassa yleisimmin levinneitä.[508]

Espanjassa ovat neidon ryöstäjät Maurilaisia merirosvoja ja lunnaitten

määränä sata kruunua. Italiassa Sicilian saarella taas kuvitellaan sitä

vastapäätä olevalta Tunisin rannikolta tulevan korsaarit, jotka

vaativat kolme leijonaa, kolme haukkaa ja neljä kultatolppaa. Neito on

pian sen jälkeen sattuvain kuolemantapausten johdosta tilaisuudessa

vuorostaan osoittamaan tunnettansa. Isälle muistoksi hän pukeutuu

punaiseen, äidille keltaiseen, veljelle viherjäiseen, sisarelle

valkeaan ja vasta miehellensä muistoksi mustaan pukuun. Englannissa on

tapahtuman paikka kuivalla maalla ja laivan sijasta "pysäytettävä"

tuomari. Siinäkin kysytään kaikilta samat lahjukset: heidän kultansa ja

varansa.

Vaan Saksassa alkavat lunnaat eri henkilöitä myöten vaihdella.[509]

Isällä on enimmiten ruskea tai musta takki, toisinaan myös korkea talo

tai kultainen härkä. Äidillä on ruskea hame, silkkihame tai musta

liina, joskus kultaketjut. Veljen tavaroista mainittakoon ruskea

hevonen ja kirkas miekka: sisaren omistamista on huomattavin viheriä

eli _kunnia-seppele_. Sulholta viimeksi vaaditaan kultainen

sormus, kirkas miekka, talo ja kartano taikka että hän itsensä myö

souto-orjaksi. Neitoa itseään ei kuitenkaan uhkaa orjuus, vaan

hukkumisen vaara. Häntä kuljettavain merimiesten kansallisuutta ei

saksalaisissa kappaleissa nimitetä.

Viimeksi mainittu piirre tavataan jälleen färöläisessä laulussa, jossa

merirosvot ovat Friisiläisiä Alankomaiden rannikolta, mikä viitannee

laulun tanskalaiseen kotiperään. Samoin on laita islantilaisessakin

toisinnossa, jossa Friisiläisten ryöstämä tyttö nimenomaan

Tanskalaiseksi sanotaan. Edellisessä mainitaan isällä olevan kaksi

linnaa, äidillä kaksi hametta ja sulhasella kaksi laivaa.

Ruotsalaisilla kappaleilla on miltei aina omituinen johdanto, jossa

neito lausuu ensimmäisessä persoonassa:

"Mun isäni ja äitini olivat hädässä,

Niin kaupitsivat minut vähästä leivästä,

Pois kauas pakananmaalle sortumahan."

Mutta laulu jatkuu sitten säännöllisesti kolmannella persoonalla:

neidon epätoivoisella käsien väännöksellä ja valituksella merimiesten,

joskus sotamiehen, veneessä. Vaan merkillisintä on, että omaiset, jotka

muka nälänhädässä leipäpalaan olisivat myöneet tyttärensä, kuitenkin

sitten omistavat paljon tavaraa: isä kaksi härkää tai enemmän kuin

viisi taloa: äiti kulta-arkkuja tai kultaketjuja; veli kultavarsoja,

ratsuja tai kultakelloja; sisar kultaisia kruunuja, ketjuja tai

arkkuja; sekä sulhanen _kultasormuksia tai kultalaivoja_. Jo siitä

päättäen ruotsalainen laulu, joka Suomen puolellekin on levinnyt,

tuntuu alkuperäisestään turmeltuneelta.

Tämän päätelmän tekee aivan epäilemättömäksi suomalainen laulu

Lunastettavasta neidosta, joka ei ole voinut muuta tietä kuin Ruotsin

kautta kulkeutua Länsi-Suomeen, mistä se sitten on levinnyt Itä-Suomeen

ja rajan taa. Että tämä on ollut laulun leviämisen suunta eikä

päinvastainen, niinkuin professori C.G. Estlander ensimmäisessä ainetta

käsittelevässä tutkimuksessa on koettanut osoittaa,[510] käy selvästi

näkyviin suomalaisten kappalten vaihteluista.

Lunastettavan neidon laulun toisintoja on yli Suomen ja vielä Inkerissä

muistiinpantu lähes puoli sataa, joista seuraavat lueteltakoon.[511]

a. Varsinais-Suomi 1 Marttila (Hildén n:o 63). -- 2 Uusikaupunki

(Heinonen 4). -- 3 Laitila (Sjöros jälk. jään. pap.).

b. Satakunta 4 Kokemäki (Reinholm XI. 288 d). -- 5 Pirkkala (Starck 3).

-- 6 Kiikka (Laurila 1). -- 7 Ylöjärvi (Paldani 13). -- 8 Virtaa (sam.

72).

c. Uusimaa 9 Pyhäjärvi (Hämeenl. Norm. lys. XIV. 8). -- 10 Askola

(Tyyskä I. 32). -- 11 Anjala (sam. 31). -- 12 Kymi (Reinholm XII. 28).

d. Etelä- ja Keski-Häme 13 Loppi (Hels. Alkeisop. XXVIII. 21). -- 14

Hollola (Nieminen 1). -- 15 Korpilahti (Nurmio 227).

e. Pohjois-Häme 16 Viitasaari (Rudbäck 2).

f. Etelä- ja Keski-Savo 17 Lapvesi (Kemppi 85). -- 18 Suomenniemi (Ch.

Europaeus 70). -- 19 Juva (Gottlund 227). -- 20 (Lavonius 154).

h. Etelä-Karjala 21 Uusikirkko (Europaeus, K. 361). -- 22. Heinjoki

(Reinholm XI. 288 f). -- 23 Rautjärvi (Tares 8).

i. Itä-Karjala 24 Suistama (Relander 295). -- 25 Korpiselkä

(Potschtareff 53). -- 26 Sam. (Härkönen 121). -- 27 (Polén 169). -- 28

(Sirelius 87).

j. Pohjois-Karjala 29 Ilamantsi (Ahlqvist B. 48). -- 30 Sam. (Europaeus

H. 45). -- 31 Sam. (Relander 91).

k. Etelä-Pohjanmaa 32 Dagsmark (Rancken, MMY:n aikak. III. s. 9).

Kantelettaren tutkimuksia 2 Luojan virsi. Viron orjan virsi. Kahdenlaisella runomitalla · 第 47 / 55 题