Samoin kuin Marja-virsi, on Saunanhaku-virsi muodoltaan
alkuperäisimpänä säilynyt Varsinais-Inkerissä ja nimenomaan Hevaan
puolella, jossa sitä on kymmenen toisintoa kirjaanpantu. Paria
katkelman tapaista lukuunottamatta, se säännöllisesti seuraa
Lapsenetsintä-virttä, jos kohta tästä toisinaan ainoasti alkusäkeet
ovat säilyneet, niinkuin esim. seuraavassa:[127]
Maaria vahainen vaimo,
Vaimo valkeaverinen,
Käypi käpäelevi,
Hietrahelma heutajavi,
Vaskivastanen käessä,
Lapsen paitanen povessa.
Meni yhtehen talohon,
Kysytteli akkaselta:
"Hoi sä akka, vanha vaimo,
Onko tässä yösijaista,
Onko tässä maamajaista,
Naisen raskahan levätä,
Huonukkaisen huokaella."
Akka vasten vastaeli:
"Kyll' on meillä yösijaista,
Yösijaista, maamajaista,
Sinun raskahan levätä" j.n.e.
Maaria vahainen vaimo
Meni tallihin mäelle,
Sai hän tuosta yösijaisen,
Yösijaisen, maamajaisen.
Synnytteli poikoansa,
Tuota meiän Jeesustamme,
Ja meiän Jumaluttamme.
Synnytti poikuen
Heinille apilahille,
Apilahan kukkasille.
Jouluna Jumala syntyi,
Paras Luoja pakkasella,
Maaria oli emo Jumalan.
Väliltä unohtunut akan nimenomainen käsky menemään talliin kuuluu
muutamassa toisinnossa:[128]
"Ei ole meillä yösijaista j.n.e.
Mene tallihin mäelle,
Tallihin mäellisehen,
Sinne menit muutkin --
Kakaroille jääkkähille,
Olille lumekkahille,
Heinille apinehille,
Apinehen kukkasille."
Tähän liittyy Tapanin virsi, niinkuin yleensä Hevaan puolella, milloin
se siellä on säilynyt.
Soikkolassa on Saunanhaku-virttä muistiinpantu kolme eri kertaa.
Täydellisimmässä kappaleessa seuraa Tapanin virsi ja käy edellä
Lapsenetsiminen, joka on siihen vielä pitemmälle vaikuttanut.[129] Akka
tulee aitasta vastaan ja häneltä kysyy Maaria, samoin kuin kuulta:
Oi akka Jumalan luoma!
Näitkö poikaa pyhäistä?
Alkuperäisiä sitä vastoin saattavat olla säkeet:
Käypi kylä kylältä,
Hulkkuvi talo talolta.
Toisessa kappaleessa päivä, jolta Maaria tiedustelee, sanoo nähneensä
pyhäisen pojan syntyneen talliin hevosen luokse.[130] Kolmas jälki on
säilynyt Luojan surma-virren johdannossa:[131]
La kun laulan uutta virttä,
Uutta virttä vastamaista,
Syksyllä syntyneestä,
Talvella tapahtuneesta.
Jouluna Jumala syntyi,
Parahalla pakkasella.[132]
Runon leviämisestä Varsinais-Inkerissä, joka on sama kuin Tapanin
virren ja Marja-virren, voimme siis päättää että se yhdessä näiden
kanssa on kulkenut Suomen puolelta yli Karjalan kannaksen
Keski-Inkeriin ja sieltä Länsi-Inkeriin.
Että se maamajanen, johon Maaria yöksi pyrkii, on saunan
tapainen rakennus, siihen viitannee vasta hänen kädessään tai
myös kainalossaan,[133] jos kohta tämä piirre on säilynyt
Lapsenetsintä-virren säkeitten seassa.
Suomen Karjalassakaan ei vielä "sauna"-sanaa nimenomaan käytetä, on
puhe vaan piilohuoneesta. Mutta sen määrääminen lämpimäksi osottaa yhä
selvemmin, mistä on kysymys. Niinkuin on huomautettu, esiintyy täällä
Saunanhaku-virsi säännöllisesti Marja-virren liitteenä.
Ennenmainituissa Suistaman-puolisissa Lapsensaama-sanoissa Marja-virsi
jatkuu seuraavasti:
Aloin astua kotihin.
"Voipa äiti kantajani!
Anna suojoa tiloa
Piian piilohuoneheksi,
Vaimon vankihuoneheksi."
-- "Voi sinua Hiien h--
Ootkos pilttien pitämä,
Eli nainehen urohon,
Eli miehen naimattoman?"
-- "Emp' ole j.n.e.
Marja mäellä huuti" j.n.e.
(Seuraa referaatti Marja-virrestä ynnä loitsua).
Suojärvellä on Saunanhaku-virsi etupäässä niissä kappaleissa säilynyt,
joissa ei Iro nimi vielä ole Marja-virteen kiintynyt. Yhdessä pyhälle
piialle tulee "Isonen" vastaan.[134]
"Hoipa Iso armollinen,
Tieätkö piikoin piilopirtin,
Lämpimäiset huonehuet?"
"Tieän piikoin piilopirtin --
Kun menet aitasista alatse,
Peltosista perätse."