On marja näkemiähän,
Puola ilmoin luomiahan,
Alahahko maasta syöä,
Ylähähkö puuhun nousta.
Tempoi kartun kankahalta,
Senkin päällä seisataksen.
Ja muutamassa Lönnrotin myöhemmin tekemässä muistiinpanossa kuvataan,
kuinka:[125]
Puolukainen puuhun nousi,
Ylähähkö ois siitä ottaa.
Otti kartun [kankahalta],
Sorti [puolan puusta pois],
Alahahko on siitä ottaa.
Nousi pauloillensa.
Vienan läänissä on siis säilynyt legendan ajatus puussa kasvavasta
hedelmästä, joka korkeutensa tähden on työläs tavoittaa. Onko tämä
puunhedelmä, samoin kuin Varsinais-Inkerissä, alkuansa ollut omena, on
vaikea varmaan päättää. Mutta jos niin on ollut -- johon edempänä
esitettävän Lapsenetsintä-virren venäjänkarjalaisessa muodostuksessa
yleinen lapsen mainesana _kullainen omenut_ ehkä viitannee -- niin
sopisi ajatella että raamatullinen kertomus paratiisin omenasta olisi
vaikuttanut palmupuu-legendaan, sittenkun tämä kansanrunossa oli
siirretty tapahtuneeksi ennen Vapahtajan syntymistä.[126] Ja täten
olisi suomalainen Marja-virren muodostus hyvin helposti käsitettävissä.