1. Luku.

Stanleyn nuoruus. Englantilainen sotaretki Abyssiniaan. Kapina

Espanjassa.

Henry Morton Stanley syntyi v. 1840 Denbighin kaupungissa Walesin

maakunnassa Englannissa. Hänen alkuperäinen nimensä on John Rowlands,

ja hänen vanhempansa olivat niin köyhiä, että heidän täytyi puutteen

vuoksi jättää tämä lapsensa kahden vuoden vanhana köyhäinhuoneeseen S:t

Asaph'issa siellä kasvatettavaksi ja elätettäväksi. Poika oli täällä

kymmenen vuotta ja sai niin hyvän kasvatuksen, että hän sieltä

päästyänsä sai pienten lasten opettajan toimen Moldin kaupungissa

muutaman peninkulman päässä syntymäseudustaan. Lasten opettaminen

nähtävästi ei liene miellyttänyt nuorukaista, koska hän 15-vuotiaana

lähti meripoikana Amerikaan lähtevällä laivalla purjehtimaan. Kun hän

oli tullut New-Orleansiin, otti eräs Stanley-niminen kauppias hänet

perheesensä tehden hänet otto-pojakseen, ja silloin nuori John Rowlands

otti kasvatus-isänsä nimenkin. Mutta tämä kasvatusisä kuoli v. 1861

jättämättä jälkeensä mitään perintöä ottopojalleen, ja silloin nuori

Stanley rupesi sotilaaksi etelä-valtioiden armeijaan orjain

vapautussodassa, joka alkoi kohta sen jälkeen. Hän joutui kuitenkin

pian vangiksi ja vapaaehtoisesti hän silloin meni pohjois-valtioiden

puolelle, jossa hän pääsi vänrikiksi panssarilaivalla "Ticonderoga".

Kun sota sitte loppui vuonna 1865, päätti Stanley ruveta sanomalehden

kirjeenvaihtajaksi ja tässäpä toimessa hän saavutti mainetta.

Hän matkusteli Turkissa ja Vähässä Aasiassa sekä tuli käymään

syntymäseudullaan Walesissa ja köyhäinkasvatuslaitoksessa, jolle hän

oli niin suuressa kiitollisuuden velassa. Hän palasi jo v. 1867

takaisin Amerikaan, mutta heti sen jälkeen lähetti hänet sanomalehti

New-York Herald kirjeenvaihtajana englantilaisen sotajoukon mukaan,

joka lähti Abyssiniaan rankaisemaan sen maan hirmuhaltijaa Teodoria

siitä, että hän oli syyttömästi vanginnut useita europalaisia,

enimmästä päästä Englannin alamaisia, sekä kiusannut heitä vankeudessa.

Kun hän ei suostunut hyvällä laskemaan vankeja vapaiksi, ei voitu sotaa

välttää. Englannista ja Intiasta tuotiin sotaväkeä ja Annesley-lahdessa

nousi sotajoukko maalle, varustettuna monellaisilla tarpeilla, joiden

seassa oli tuhansia muulia ja suuri joukko elefantteja. Koko

sotajoukossa oli 12,000 miestä, joista 2,000 jätettiin satamaa Zoullaa

vartioimaan, 2,000 asetettiin Autalo-nimiseen paikkaan leiriin Zoullan

ja Abyssinian pääkaupungin Magdalan keskivälillä, 2,000 sai toimekseen

ylläpitää liikettä ja yhteyttä rantamaan ja eteenpäin marssivan

sotajoukon välillä, johon kuului 6,000 miestä. Lukemattomia

hankaluuksia sai tämä sotajoukko kärsiä marssiessaan sisämaahan, sillä

tie oli huono ja nousi ja laski alinomaa niin tavattoman jyrkkiä mäkiä

ylös ja alas, että väestö ja eläimet olivat uupua. Erittäinkin kärsivät

elefantit ja aaseja kuoli sadottain. Ylimmäinen johtaja tässä sodassa

oli lordi Robert Napier, sama mies, joka johti englantilaisten

laivastoa Krimin sodan aikana Itämerellä ja Pohjanlahdella, ja jonka

alapäällikkö Plumridge poltatti Oulun tervahovin. Matka Zoullasta

Magdalaan on noin 65 Suomen peninkulmaa. Marraskuussa 1867 astuivat

ensimmäiset joukot maalle englantilaisista sotalaivoista Zoullassa.

Sotaretken alussa oli lordi Napier antanut julistaa kaikille

asukkaille, hengellisille veljeskunnille, päälliköille ja maaherroille

Abyssiniassa seuraavan julistuksen:

'Teille on tunnettu, että Abyssinian kuningas Teodor pitää vankeudessa

englantilaisen konsulin Cameronin, Brittitäisen lähettilään Nassamin ja

monta muuta, siten rikkoen kaikkien sivistyneiden kansojen lakeja

vastaan. Kaikki ystävälliset muistutukset, että he laskettaisiin

vapaiksi, ovat rauenneet tyhjään, jonka tähden minun hallitsijani on

käskenyt viedä sotajoukon maahan, heitä pelastamaan. Kaikki, jotka

osoittavat ystävyyttä vankeja kohtaan tahi auttavat heidän

vapauttamistaan, saavat hyvän palkinnon; mutta ne, jotka heitä

loukkaavat, rangaistaan ankarasti, jahka englantilainen armeija marssii

teidän maanne kautta. Muistakaa, abyssiniläiset, ettei Englannin

kuningattarella ole mitään vihamielisiä tunteita teitä kohtaan, eikä

mitään tuumia teidän vapauttanne ja maatanne vastaan. Teidän

uskonnolliset laitoksenne, omat personanne ja omaisuutenne suojellaan

huolellisesti. Kaikki mitä minun sotilaani tarvitsevat, maksetaan

teille. Ei ketään rauhallisia asukkaita hätyytetä. Ainoa tarkoitus

minkä vuoksi englantilainen sotajoukko on lähetetty Abyssiniaan, on

Hänen Majesteetinsa palvelijoiden ja muiden pelastaminen, jotka

vääryydellä pidetään vankeudessa, ja heti kun tämä tarkoitus on

saavutettu, viedään sotajoukko takaisin.

Aikomus ei ole ijäksi päiväksi anastaa mitään osaa Abyssinian alueesta

eikä sekaantua maan hallitukseen.

R. Napier'.

Tästä selvästi kirjoitetusta ja kohtuullisesta julistuksesta annettiin

kopia Abyssinian pohjoisimman maakunnan maaherralle, Dajatshmatsh

Kusfaille, Tigren ruhtinaalle, joka halusi saada tavata julistuksen

kirjoittajan, koska tämän täytyi kulkea hänen maansa kautta päästäkseen

Magdalaan. Hän lähetti siis sanansaattajan englantilaisten ylipäällikön

luo, tekemään sopimusta yhteentulosta, ja huomautti, että heille oli

molemmille viisainta olla ystäviä. Kirje, jonka ruhtinas lähetti, oli

näin kuuluva:

'Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Etiopian päällikköjen päämiehen Dajatshmatsh Kusfain lähettämä

kirje englantilaisten sotilaiden päällikölle.

Kuinka te voitte?

Varsin hyvin.

Kristuksen armosta olen minä jälleen saanut esi-isien Mikaelin,

Welda Selassen ja Sabagadin valta-istuimen. Vanhastaan olemme

ystäviä konsuli Saltista alkaen Plowdeniin asti. Minä odotin

saavani teiltä kirjeen; mutta koska se on myöhästynyt, niin

minä lähetän itse teille kirjeen. Minä en tiedä mitä varten te

olette tullut tänne; jos minä sen tietäisin, niin se minua

ilahuttaisi. Me olemme hyviä ystäviä. Minä lähetän tämän mukaan

Atu Waikun pojan Murojan, joka tuntee minun kieleni ja teidän

kielenne. Minä lähetän sydämeni (ajatukset) ja te lähetätte

sydämenne (ajatukset). Vuonna 1860 Kristuksen jälkeen Johannes

Evankelistan ajanlaskun mukaan [Abyssiniläisten ajanlasku on

siis 8 vuotta myöhempi kuin europalaisten], Hadarkuukauden 18

päivänä kirjoitettu keskiviikkona.

Kolme matkaa Afrikassa Henry M. Stanleyn nuoruus ja ensimmäiset tutkimusmatkat Afrikan sisämaissa · 第 4 / 13 题