Stanleyn nuoruus. Englantilainen sotaretki Abyssiniaan. Kapina
Espanjassa.
Henry Morton Stanley syntyi v. 1840 Denbighin kaupungissa Walesin
maakunnassa Englannissa. Hänen alkuperäinen nimensä on John Rowlands,
ja hänen vanhempansa olivat niin köyhiä, että heidän täytyi puutteen
vuoksi jättää tämä lapsensa kahden vuoden vanhana köyhäinhuoneeseen S:t
Asaph'issa siellä kasvatettavaksi ja elätettäväksi. Poika oli täällä
kymmenen vuotta ja sai niin hyvän kasvatuksen, että hän sieltä
päästyänsä sai pienten lasten opettajan toimen Moldin kaupungissa
muutaman peninkulman päässä syntymäseudustaan. Lasten opettaminen
nähtävästi ei liene miellyttänyt nuorukaista, koska hän 15-vuotiaana
lähti meripoikana Amerikaan lähtevällä laivalla purjehtimaan. Kun hän
oli tullut New-Orleansiin, otti eräs Stanley-niminen kauppias hänet
perheesensä tehden hänet otto-pojakseen, ja silloin nuori John Rowlands
otti kasvatus-isänsä nimenkin. Mutta tämä kasvatusisä kuoli v. 1861
jättämättä jälkeensä mitään perintöä ottopojalleen, ja silloin nuori
Stanley rupesi sotilaaksi etelä-valtioiden armeijaan orjain
vapautussodassa, joka alkoi kohta sen jälkeen. Hän joutui kuitenkin
pian vangiksi ja vapaaehtoisesti hän silloin meni pohjois-valtioiden
puolelle, jossa hän pääsi vänrikiksi panssarilaivalla "Ticonderoga".
Kun sota sitte loppui vuonna 1865, päätti Stanley ruveta sanomalehden
kirjeenvaihtajaksi ja tässäpä toimessa hän saavutti mainetta.
Hän matkusteli Turkissa ja Vähässä Aasiassa sekä tuli käymään
syntymäseudullaan Walesissa ja köyhäinkasvatuslaitoksessa, jolle hän
oli niin suuressa kiitollisuuden velassa. Hän palasi jo v. 1867
takaisin Amerikaan, mutta heti sen jälkeen lähetti hänet sanomalehti
New-York Herald kirjeenvaihtajana englantilaisen sotajoukon mukaan,
joka lähti Abyssiniaan rankaisemaan sen maan hirmuhaltijaa Teodoria
siitä, että hän oli syyttömästi vanginnut useita europalaisia,
enimmästä päästä Englannin alamaisia, sekä kiusannut heitä vankeudessa.
Kun hän ei suostunut hyvällä laskemaan vankeja vapaiksi, ei voitu sotaa
välttää. Englannista ja Intiasta tuotiin sotaväkeä ja Annesley-lahdessa
nousi sotajoukko maalle, varustettuna monellaisilla tarpeilla, joiden
seassa oli tuhansia muulia ja suuri joukko elefantteja. Koko
sotajoukossa oli 12,000 miestä, joista 2,000 jätettiin satamaa Zoullaa
vartioimaan, 2,000 asetettiin Autalo-nimiseen paikkaan leiriin Zoullan
ja Abyssinian pääkaupungin Magdalan keskivälillä, 2,000 sai toimekseen
ylläpitää liikettä ja yhteyttä rantamaan ja eteenpäin marssivan
sotajoukon välillä, johon kuului 6,000 miestä. Lukemattomia
hankaluuksia sai tämä sotajoukko kärsiä marssiessaan sisämaahan, sillä
tie oli huono ja nousi ja laski alinomaa niin tavattoman jyrkkiä mäkiä
ylös ja alas, että väestö ja eläimet olivat uupua. Erittäinkin kärsivät
elefantit ja aaseja kuoli sadottain. Ylimmäinen johtaja tässä sodassa
oli lordi Robert Napier, sama mies, joka johti englantilaisten
laivastoa Krimin sodan aikana Itämerellä ja Pohjanlahdella, ja jonka
alapäällikkö Plumridge poltatti Oulun tervahovin. Matka Zoullasta
Magdalaan on noin 65 Suomen peninkulmaa. Marraskuussa 1867 astuivat
ensimmäiset joukot maalle englantilaisista sotalaivoista Zoullassa.
Sotaretken alussa oli lordi Napier antanut julistaa kaikille
asukkaille, hengellisille veljeskunnille, päälliköille ja maaherroille
Abyssiniassa seuraavan julistuksen:
'Teille on tunnettu, että Abyssinian kuningas Teodor pitää vankeudessa
englantilaisen konsulin Cameronin, Brittitäisen lähettilään Nassamin ja
monta muuta, siten rikkoen kaikkien sivistyneiden kansojen lakeja
vastaan. Kaikki ystävälliset muistutukset, että he laskettaisiin
vapaiksi, ovat rauenneet tyhjään, jonka tähden minun hallitsijani on
käskenyt viedä sotajoukon maahan, heitä pelastamaan. Kaikki, jotka
osoittavat ystävyyttä vankeja kohtaan tahi auttavat heidän
vapauttamistaan, saavat hyvän palkinnon; mutta ne, jotka heitä
loukkaavat, rangaistaan ankarasti, jahka englantilainen armeija marssii
teidän maanne kautta. Muistakaa, abyssiniläiset, ettei Englannin
kuningattarella ole mitään vihamielisiä tunteita teitä kohtaan, eikä
mitään tuumia teidän vapauttanne ja maatanne vastaan. Teidän
uskonnolliset laitoksenne, omat personanne ja omaisuutenne suojellaan
huolellisesti. Kaikki mitä minun sotilaani tarvitsevat, maksetaan
teille. Ei ketään rauhallisia asukkaita hätyytetä. Ainoa tarkoitus
minkä vuoksi englantilainen sotajoukko on lähetetty Abyssiniaan, on
Hänen Majesteetinsa palvelijoiden ja muiden pelastaminen, jotka
vääryydellä pidetään vankeudessa, ja heti kun tämä tarkoitus on
saavutettu, viedään sotajoukko takaisin.
Aikomus ei ole ijäksi päiväksi anastaa mitään osaa Abyssinian alueesta
eikä sekaantua maan hallitukseen.
R. Napier'.
Tästä selvästi kirjoitetusta ja kohtuullisesta julistuksesta annettiin
kopia Abyssinian pohjoisimman maakunnan maaherralle, Dajatshmatsh
Kusfaille, Tigren ruhtinaalle, joka halusi saada tavata julistuksen
kirjoittajan, koska tämän täytyi kulkea hänen maansa kautta päästäkseen
Magdalaan. Hän lähetti siis sanansaattajan englantilaisten ylipäällikön
luo, tekemään sopimusta yhteentulosta, ja huomautti, että heille oli
molemmille viisainta olla ystäviä. Kirje, jonka ruhtinas lähetti, oli
näin kuuluva:
'Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!
Etiopian päällikköjen päämiehen Dajatshmatsh Kusfain lähettämä
kirje englantilaisten sotilaiden päällikölle.
Kuinka te voitte?
Varsin hyvin.
Kristuksen armosta olen minä jälleen saanut esi-isien Mikaelin,
Welda Selassen ja Sabagadin valta-istuimen. Vanhastaan olemme
ystäviä konsuli Saltista alkaen Plowdeniin asti. Minä odotin
saavani teiltä kirjeen; mutta koska se on myöhästynyt, niin
minä lähetän itse teille kirjeen. Minä en tiedä mitä varten te
olette tullut tänne; jos minä sen tietäisin, niin se minua
ilahuttaisi. Me olemme hyviä ystäviä. Minä lähetän tämän mukaan
Atu Waikun pojan Murojan, joka tuntee minun kieleni ja teidän
kielenne. Minä lähetän sydämeni (ajatukset) ja te lähetätte
sydämenne (ajatukset). Vuonna 1860 Kristuksen jälkeen Johannes
Evankelistan ajanlaskun mukaan [Abyssiniläisten ajanlasku on
siis 8 vuotta myöhempi kuin europalaisten], Hadarkuukauden 18
päivänä kirjoitettu keskiviikkona.