1. Stanleyn nuoruus. Englantilainen sotaretki Abyssiniaan.
Kapina Espanjassa.
2. Stanley lähtee etsimään Livingstonea. Varustus matkalle.
3. Matkan alku rantamaalta Ugogoon.
4. Matka Ugogosta Unianjembehen.
5. Matka Unianjembestä Ujijiin.
6. Stanleyn matkustukset yhdessä Livingstonen kanssa.
7. Stanleyn paluumatka Unianjembestä Sansibariin.
8. Stanleyn neljäs matka Afrikassa. Englantilaisten
sota ashanteja vastaan.
9.
10.
Henry M. Stanleyn nuoruus ja ensimmäiset tutkimusmatkat Afrikan
sisäosissa.
Uteliaisuus, jota yksityisten ihmisten elämän-oloissa ja heitä
koskevissa asioissa niin usein moititaan, voi kuitenkin toisinaan
esiintyä kehuttavanakin ominaisuutena, kun se saattaa ihmistä tutkimaan
ennen tuntemattomia asioita ja siten joutuu alkuperäiseksi syyksi
moneen yleishyödylliseen keksintöön. Niinpä esim. kummallisten ja ennen
selittämättömien luonnonilmiöiden tutkiminen ja selittäminen on monta
kertaa saanut alkunsa vain uteliaisuuden tyydyttämisestä; samoin on
moni muukin ihmiskunnan parasta edistänyt keksintö ollut suureksi
osaksi seuraus siitä vain, että ihmiset ovat koettaneet tyydyttää sitä
tiedonhaluansa, jota uteliaisuudeksi sanotaan. Tällainen tiedonhalu
useimmiten kiihtyy, jos jostakin tuntemattomasta asiasta on levinnyt
hämäriä salaperäisiä tietoja, sillä sellaiset ovat omansa ihmisen
mielikuvituksessa herättämään yhä uusia arveluja, joiden
mahdollisuudesta hän tahtoo päästä selville. Epävarmuus hänen
tiedoissaan tuntuu viimein niin kiusalliselta, että hän päättää ryhtyä
asiasta hankkimaan selkoa -- ja usein seuraa siitä uusien asioiden
ilmisaanti.
Hämärästä muinaisuudesta saakka ovat historian alalla tunnetut
kansakunnat tehneet tutkimusmatkoja heille tuntemattomiin maihin,
jolloin vaikuttimena heidän toimillensa on ollut milloin rikkauksien
etsiminen kaupan ja valloituksien kautta, milloin taas heidän omien
alueittensa suojeleminen rasittavilta raakalais-naapureilta. Missä maan
luonto sen on sallinut, siellä ovat he tunkeutuneet niin pitkälle kuin
ikänä ovat voineet, mutta moniain paikoin on luonto asettanut
voittamattomia esteitä heidän tiellensä ja sellaisissapa maissa onkin
tutkimukset rajoittuneet usein hyvinkin ahtaille aloille. Niinpä on
esim. Afrika vasta viime aikoina alkanut tulla europalaisille tarkemmin
tunnetuksi, sillä sen pohjois-osassa oleva suunnattoman laaja erämaa
Sahara on saanut monen uljaan tutkijan peräytymään, koska siellä
kuljeksivaiset villit asukkaat ovat keskeyttäneet tahi lopettaneet
useamman miehen aljetut tutkimukset ja hävittäneet nekin vähät
tulokset, jotka olisivat voineet hänen seuraajilleen olla johtona ja
apuna.
Vasta tällä vuosisadalla on ruvettu entistä suuremmalla innolla
tutkimaan Afrikan sisämaita, joihin pääsy on ollut varsin vaikea, koska
ei, niinkuin Europaan, mitään syvälle sisämaahan ulottuvaa lahtea ole
kulkua helpottamassa ja koska suuremmat virrat tässä maanosassa
ankarain vesiputousten kautta tekevät laivankulun ylen vaikeaksi, jopa
monessa kohdin mahdottomaksikin. Mutta maantieteen tutkijain sitkeys
taistelussa luonnon voimia ja esteitä vastaan on saanut usein voiton ja
niinpä on saatu tietoja näistäkin sivistyneelle ihmiskunnalle ennen
tuntemattomista seuduista, joista tässä kirjasessa lukijoille nyt
tarjotaan lyhykäisiä kuvaelmia.
Paitse niitä esteitä, joita Afrikan mantereen ulkomuoto sekä sen suuret
erämaat, Sahara pohjoisessa ja Kalahari etelässä, ja vielä sen villit
viholliset asukkaat tekevät europalaiselle tutkijalle, on ilmanalakin
saattanut lukemattomia enropalaisia tuonen majoille; sillä joka
tottumattomana niihin varokeinoihin, joita Afrikan kuumat seudut
vaativat viileässä ilmanalassa syntyneeltä ja kasvaneelta matkustelee
tässä maanosassa, hän tuskin milloinkaan voi välttää ankaroita tauteja,
jotka hänen elämästänsä pian tekevät lopun, jollei tautia tarkimmalla
huolella vastusteta. Niistä monista matkustajoista, jotka varustettuina
nykyajan parhaimmilla apukeinoilla ovat tehneet pitempiä tutkimusretkiä
Afrikan sisämaihin, on suurin osa palannut terveys huonontuneena ja
voimat uupuneina, jos he ovat ollenkaan päässeet kotiinsa. Tällaisten
matkustajain luku on jo noussut sangen suureksi ja viimeisten kolmen
vuosikymmenen aikana onkin Afrikan sisämaista saatu melkein enemmän
tietoja kuin kaikkien sitä ennen kuluneiden vuosituhansien kuluessa.
Kansanvalistus-seura on kirjasessa "Taavetti Livingstone", joka
ilmestyi v. 1881, antanut lyhykäisen kertomuksen siitä miehestä, joka
tähän saakka on verrattomasti enimmän levittänyt tietoja tästä ennen
tuntemattomasta maanosasta. Livingstonen matkat olivat sekä niitä
varten käytetyn ajan, että tutkittujen seutujenkin puolesta pitemmät
kuin kenenkään muun Afrikan tutkijan, mutta valitettavasti teki
kuolema liian aikaisen lopun hänenkin elämästään, ennenkuin hän oli
ennättänyt tieteellisesti järjestää tärkeät ja huolellisesti tehdyt
muistiinpanonsa viimeiseltä matkaltansa, jonka tarkoituksena oli saada
selko tuon vuosituhansia salaperäisenä pysyneen Niilivirran
alkulähteistä. Maantiede kärsi suuren tappion, kun tohtori Livingstone
kuoli, sillä vaikka hänen muistiinpanonsa saatiinkin hänen uskollisten
neekeripalvelijainsa toimesta pelastetuiksi, niin olisi hän itse aivan
varmaan voinut lisätä näihin lyhykäisiin tietoihin arvaamattoman paljon
selityksiä ja täydentäviä kuvauksia niiden maiden kansoista ja
luonnosta, joita hän oli tutkinut.
Mutta Livingstonen aate ei hänen kuollessaan jäänyt unhotuksiin. Hänen
työtänsä jatkamaan olivat monet valmiit; vaan pitkäin tutkimusmatkain
kustantamiseen tarvitaan paitse rohkeata tutkijaa myöskin paljon
varoja. Harvat maantieteelliset tutkijat ovat omilla varoillaan
voineet suorittaa matkojensa kustannuksia. Useimmat ovat kulkeneet
maantieteellisten ja muiden tiedeseurojen tai valtioiden sitä varten
myöntämillä varoilla. Huomattavimman sijan kaikkien tätä nykyä elävien
tutkijain joukossa on saanut Henry Morton Stanley, jonka nuoruuden
vaiheita sekä ensimmäisiä matkustuksia Afrikassa, ennenkuin hän lähti
suurelle tutkiimisretkellensä vv. 1877-79 neekerien maanosan lävitse,
tahdomme tässä lyhykäisesti kertoa lukijalle.