W. 1839. Marraskuulta.
Graeca sunt; non leguntur.
(Lisää Lokakuun osaan.)
Sillä tavalla Gr. Korinthos, -thou, -tho, -thon, Suom. Korintho,
-thon, -tholle, -thoa, eikä Korinthos, -thoksen, -thokselle, -thosta
eli Korinthi, -thin, -thille, -thia; Gr. Atreus, -reos, -rei, -rea,
Suom. Atrei, -rein (-reen), -reille (reelle), -reita (-reeta), eikä
Atreys, -ksen, -kselle, -stä: Gr. Solon, -lonos, -loni, -lona, Suom.
Solouna (Solnona), -nan, -nalle, -naa (-nata), eikä Soloni, -nin,
-nille, -nia; Gr. Medon, -dontas, -donti, -donta, Suom. Medonta,
-tan, -talle, -taa eikä Medoni, -nin, -nille, -nia; Gr. Aias, -ntos
(Ajax, acis), Suom. Aianta l. Aiaaka eikä Aiasi eli Aiaksi, (Aijasi,
Aijaksi). Sama laki lienee ehkä muissaki vieraskielisissä nimissä
seurattava, jonka sivussa, kun kirjotetaanki monessa kielessä sanat
toisin, äännetään toisin, eikö sopisi niitä Suomeksi ääntänsä myöten
kirjottaa, vähä niiden vieraskielisestä kirjotuslaadustansa huolien.
Niin ovat Wenäjän kielessä tavaksi ottaneet ja luulemma heidän siinä
oikein tehneen. Niin tulísi meidänki kielessä kirjotettavaksi:
Russo, Bolo, Lafonteeni, Mopertyi, Lavosieeri, Didero, Harvei, Kuki,
Dreideni j.n.e., eikä Rousseau, Boileau, Lafontaine, Maupertuis,
Lavoisier, Diderot, Harvey, Cook, Dryden. Samalla tavalla: Lesteri,
Darbi, Norritsa, Skarboro, Järsi, Dublina, Konnahti, Sleigo,
Breitona, Mursia, Wilvao, Bordo, Niäyri, Illi, Mörthi, Kaljari,
Redsio, Perudsa, Tsivita, (Zivita) j.n.e., eikä Leicester, Derby,
Norwich, Scarborough, Jersey, Dublin, Connaught, Sligo, Brighton,
Murcia, Bilbao, Bordeaux, Nièvre, Isle, Meurthe, Cagliari, Reggio,
Perugia, Civita. Tästä asiasta kyllä voiki kahda'puolin miettiä,
mutta luulemma sillä puolella, joka tahtoo niitä ääntänsä myöten
kirjotettavaksi, parempia syitä eli perustuksia löytyvän. Ainaki
on kovin tarpeellinen asia, että se, joka esimerkiksi alkaa maista
Suomeksi tietoja kirjottaa, jossa paljo kohtaa vieraskielisiä nimiä,
ennen ruvettuansa työhön, ajattelee ja asettaa vissit johdot eteensä,
joiden jälkeen suomentaa mainituita nimiä. Passovi on Greikalaisen
Sanakirjansa (4. Uudistus, Leipsigissä 1831) lopulla, alkain siv. 43,
tutkistellut, kuinka Greikalaisissa sanoissa 2, 3 eli 4 keraketta
taitavat yhtyä, alussa, keskellä eli lopulla sanaa; samanlainen
tutkinto pitäisi Suomenki kielen kanssa toimitettaman, eikä sitte
vieraskielisissäkään sanoissa, kun niitä Suomeksi kirjotetaan,
usiampia kerakkeita perätysten pantaman, kun mitkä Suomalainen voi
ääntää perätysten, ilman välinäistä äänikettä.
_Seitsemänneksi_ mainitset puhetlaatua vastoin kirjottavani Sihen,
koska pitäisi kirjottaa Siihen. Puhetlaatu tässä sanassa on
epävakainen, toiset sanovat Siihen eli Siehen, toiset Sihen. Tällä
jälkimmäisellä tavalla sanotaan syntymäpaikoillaniki ja muualla
Uudella maalla. Näyttää, kun pitäisi sanasta se Yhdyntäsiassa (Dativ.
inferior) oikuutta myöten sanottaman Sehen, josta kuitenki puhe'tapa
on muuttanut edellisen e:n i:ksi, samatekun usiammassa muussa
Siassa tästä sanasta mainittu e on i:ksi (ei ii:ksi eikä ie:ksi)
muuttunut. Että tässä kirjotuslaadussa olen Kielenopin, enkä niin
syntymäpaikkani puhe'tapaa puoltava, arvaat sanomattaki. Jälkimmäistä
en tahdo koskaan tavallisuutta vastoin puoltaa, paitsi sillon, koska
sillä itsestänsä on Kielenopillinen oikuus. Enkä aina sillonkaan,
vaan kirjotan muiden mukaan esimerkiksi _parempi, kovempi, matalampi_
ja niin kaikki muutki sanat verrattavassa arvossa (Comparativus),
vaikka syntymäpaikoillani sanotaan oikeemmin Kielenopin mukaan
_parempa kovempa, matalampa, pienempä, vähäsempä_ j.n.e.
Oli niitä vielä muitaki muistutuksia sinulla kirjotuslaadustani, vaan
joihin nyt en kerkiä vastaamaan, ja toiset niistä olivat semmoisia,
ettei paljo sovi'kaan vastata, sillä
_Causa patrocinio non bona pejor erit_;
taikka
Pah' on paha itsestänsä,
Wiel' on puoltaen pahempi.
Mtksi kutsutaan kotimaatamme Suomeksi?
Muoniosta 2 p. Tammikuuta 1838.
H. W. Tässä lähetän sinulle sen ennenluvatun arveluni _Suomen_
nimestä. Minkä veroseksi näyttänee sinusta, sit' en tiedä. En sitä
muuna anna'kaan, kun _arveluna_, ja semmoisena käyttää kehnompiki.
Omassa tahdossasi olkoon, panna se Mehiläiseen eli antaa sillänsä
olla. Wai kuinka -- tuleeko Mehiläisesi tänä vuonna ollenkaan ilmi?
Niin täällä elämmä, kun säkissä, mitään tietämättä, mitä muualla
maailmassa tapahtuu, kosk' ei meillä ole minkäänlaisia avisoja
eli sanomia. Saas nähdä jos täksikään vuodeksi saamma. Ei nämä
kylälliseni tahdo suostua yhteisenkään otantaan, eikä olisi mulla
yksin varaa pitää, jos ehki Suomalaiset. Postinkulkuki täällä on niin
epäperänen ja monen mutkan alanen, ettei siitä ole paljo
mitään. -- -- -- --
* * * * *
Olleekohan se niin tärkin tarpeellinen tietää syytä kunki maan
nimitykseen, koska nimi vaan osottaa erotuksen paikkakuntien
välillä toisistansa? -- Jos kuiten nimityksestä löyttäisi joku
historiallinen osviitta, niin siinä se ei olisi vähästä arvosta.
Kotimaamme nimestä _Suomi_ on kauan, monelta ja monella tavalla
arvailtu. Niin on joku muistaakseni arvaillu Suomen saaneen nimensä
kalain _suomuista_, joista täällä järvet muinoseen ovat olleet
rikkaat, ja niin osaillu _Suomu-maa_, josta sitte _Suomen-maa_.
Toinen on muistellu sen luontoalaa, että on _soinen_, ja tavotellu
sitä asukastensa suhten kutsutuksi _Suomiehen-maaksi_, josta taas
tuli _Suomenmaa_. Mehiläisessä luettua _Suomen syntyä_ (Mehil. 1836,
Tammik.) ja kuvailtua Suomen nimityksen alkua et kyllä itsekään pidä
muuna kun mielitapailemana, senverosena, kun entisetki tapailemat
Suomen nimestä. Kuinka kunki osaama lie oikea ja keskeä arvattu,
sitä mie tok en tuominne, vaan edestuon omani, jos ei yhtä varman,
kuiten monen mielestä kenties yhtä epäalasen mietteheni mainitusta
nimityksestä. En siis luule'kaan kotimaatamme niistä jo arvelluista
syistä nimitetyksi, vaan seuraavalla tavalla nykysen nimensä saaneen:
Nykyjään kaikki uskovat, esi-isäimme eli Suomalaisten ei olevan
Suomen alkuasukkaita, vaan tänne muualta tulleen, kuin myöski,
että Lappalaiset sitä ennen asuskelivat yli koko Suomen maan,
siksikun maahan tulevilta Suomalaisilta karkotettiin pohjaista
kohden "Lapin laajoille saloille", kuissa nytki vielä heitä on
monet kylät Ruotsin, Wenäjän, Ruidan ja Suomen hallitusten alla.
Uskottavasti oli Lappalaisilla jo Suomessa asuessansa nykyinen niin
hyvin kansan, kun asuntomaanki nimensä. Lappalaiset keskessänsä
eivät rakasta Lapin nimeä, vaan on heillä omat nimensä _Same,
Sabme_, Lappalainen; _Same-ednam_, Lapinmaa; _Same-ulmnits_, Lapin
kansa; _Same-Olma_, Lapin mies; _Samenissun_, Lapin vaimo. Nyt
on kysymykseni: eivätkö Suomalaiset s.o. Hämäläiset, Savolaiset,
Karjalaiset, Kainulaiset saattaneet yhtä hyvin ottaa maan entisen
nimen, kun anastivat itsen maanki? Arvattavasti kutsuivat he maata,
koska se vielä oli Lappalaisten hallussa, _Saameksi eli Saamen
maaksi_, sillä niin nimittivät Lappalaiset sitä. Kun sitte joku osa
esi-isistämme muuttautu maahan asumaan, niin sanoivat itsensä, sekä
muut sanoivat heitä Saamessa asuvan. Tämä Saamen nimitys saatto
sitte jyrkemmän Karjalaisen kielen tapaan pian muuttua Soameksi ja
nykyjään tavalliseksi Suomeksi. Torneus [Prosten o. Kyrkoh. i Torneå,
Mag. J. Tornei beskrifn. öfver Torneå och Kemi Lappmark, förf. 1672,
pag. 6] sanoo Lappalaisten ottaneen Samen nimensä Suomalaisilta,
mutta uskottavampi on vastahakaan tapahtuneen ja Suomalaisten Suomen
nimensä Lappalaisilta ynnä maan kanssa perineen. Eli emme usko
Lappalaisilta tätä nimeä saaduksi, niin on se jostain ainaki saatu.
Toivatko Suomalaiset sen matkassaan, entisen asuntomaan nimensä
uudelle antaen? Mutta missä olisi se maa sillä nimellä ollu?
[Ei kyllä missään. -- Epäilemättä on _Suomalainen_ joku myöhäsempi
nimitys kansallemme. Esi-isiämme muinastiedoissa sillä nimellä ei
tunneta missään. Wenäjän Karjalan asukkaat, ehkä puhuvat selvää
Suomen kieltä, eivät kuitenkaan sano, puhuvansa Suomen, vaan
Karjalan kieltä, eivätkä nimitä itsiänsä _Suomalaisiksi_ vaan
_Karjalaisiksi_. Myös Suomen maan sisässä en paikkoja, joita erittäin
nimitetään _Suomen-niemeksi, Suomelaksi_ j.n.e., ja jotka näyttävät
todistavan, että niinä aikoina, joina semmoiset nimet saivat alkunsa,
_Suomen_ nimitys ei vielä ollut ylehinen koko maalle. Ehkä näitä
paikkoja ennemmin, kun uusi Lapin nimi syntyi, juuri nimitettiinki
Lappalaisten varsinaisesta nimestä _Same_, josta samasta vielä ehki
ei _Saiman_ järviki saanut nimensä. (Mehil. toimittaja.)]
Niin on ajatukseni Suomen nimityksestä, että luulen uskottavimmasti
sen olevan jättöperintöä entiseltä maasta paenneelta Same-suvulta
s.o. Lappalaisilta.
Jos nyt joku kysyy miksi Same-kansaa nykyjään kutsutaan
_Lappalaisiksi_, niin täytyy vastata, että en tiedä, eli että
esi-isämme, kun ottivat heiltä entisen vanhan nimensä, antoivat
tämän uuden sen siaan, koska olisivat ilman nimettömäksi jääneet.
Torneus luulee Ruotsin sanasta "lappa" s.o. _paikasta_, Lapin
nimen tulevan, niinkun olis Lapin-kansa muista kokoon paikattu ja
arvelee heidän kielensäki olevan muista kielistä yhteenkerätyn.
Mutta Suomalaisille olivat luullaksemme Lappalaiset ennen tutut, kun
Ruotsalaisille, ja he kutsuvat heitä vissin tällä nimellä, josta
samasta Suomalaisesta nimityksestä Ruotsalaisetki lienevät saanet
sanansa _Lappe, Lappman, Lappland, Lappmarken_. Wiimeiseksi saan
sanoa ajatukseni, että näyttää, kun olisi nimi _Same, Same-ednam_
yhtä sukua _Samojedalaisten_ nimen kanssa. [Katso: Beskrifn. öfver de
till Sverges Krono hörande Lappmarker af Mag. Pehr Högström pag. 56.]
[Lapin nimen luulisimma, jos on arvelulle siansa, tulleen
Suomalaisesta sanasta _loppu_, josta _o_ sitte jollain tavalla lie
a:ksi muuttunut, kun ovatki vähä sukua toinen toisellensa äänikkeet
o ja a. Wenäläiset sanovat o:lla Loparj. Kun pakeniki paras osa
kansasta ulos maasta, niin taittiin niitä, jotka ainaki jäivät
jälille, nimittää loppu-kansaksi. Muutenki asuskelivat erämaasa eli
loppu-äärissä niitä paikkoja, jotka Suomalaisilla olivat asuttavina.
(Mehil. toimittaja.)]
Ihmissusista.
Niin Suomalaiset, kun moni muuki kansa maailmassa ovat uskoneet --
ja osittain uskovat vieläki -- että ihmisiä taitaan noidilta eli
loihtioilta muuttaa susiksi ja muiksi metsän eläviksi. Mistä tämä
taika, joka jo oli ennen Kristuksen syntymä-aikoja voimassa, lienee
alkunsa saanut, sitä emme voi oikein arvata. Mahtaa kuitenki ihmisten
taipumus, helposti uskoa kaikenlaisia vastaluontosia asioita,
olla jona kuna syynä, ja toisena kavalien petturien kehumiset ja
jaaritukset mahdistansa. Sillä kun kehuivat taitavansa kenen tahansa
sudeksi panna ja toisinaan uhkasivatki, ellei heitä mieltänsä
myöten hyvitelty, niin siitä vähitellen kyllä saatti mainittu usko
alkunsa saada. Wielä taisi seki eistää tämän taion eli luulon
levenemistä, että löytyy ja on kaikkina maailman aikoina löytynyt
niin monta ihmistä, jotka mielen-laatunsa ja muun elämänsä suhten
ovat pikemmin sutten ja karhujen, kun ihmisen luontosia. Majuri
Lagervalli Ruotsinkielisen runotarunsa, "Brudskaran", esipuheessa
lausuu nähneensä monta semmoista ihmistä, vaikk' ei yhtään, joka
koko muodollansa olisi sudeksi muutettu. Mutta sanoo monen muun
todistaneen, semmoisiaki nähneensä, joiden myös ruumiillinen
muoto olisi tullut muutetuksi ja olleen heillä muistimia näistä
muutokas-susista, niinkun solkia, nypliä eli knoppeja ja muita
kapineita, joita näillä muuttumis-ajallansa olisi päällä ollut ja
sitte susinaki ollen säilynyt. Semmoisia muutokas susista saatuja
muistimia sanoo pidettävän monikertasessa arvossa koska luullaan
niiden avulla voitavan ihme'töitä tehdä.
Itse lassa ollen kuulin syntymäpaikoillaniki Etelä-Suomessa
monasti susiksi muutetuista ihmisistä kerrottavan ja olin sillon
kyllä miks'en minäki samassa uskossa, että niin voidaan ihmisiä
muuttaa. Wielä muistan, kuinka kerran syksyllä susi oli muutaman
talon lammasnavettaan mennyt ja olis sieltä voitu tappaa, jota ei
kuitenkaan hennottu tehdä, koska luultiin ihmissudeksi ja vieläpä
kutsuttiin nimelläki Jaakoksi. Joku Jaakko niminen mies oli toisesta
kylästä sitä ennen tietämättömiin tullut ja hoettiin näin nyt sudeksi
muuttuneena kylissä käyvän. -- Tuoppajärven seuduilla Wenäjän
Karjalassa kuulin taasen talvella 1836 mainittavan eräästä ukosta,
joka omin voimin oli talvenajaksi itsensä karhuksi muutellut ja
metsässä kevääsen asti ruoatta maannut. Sitäki asiata mainittiin, kun
muuta epäilemätöntä totta. Mutta ukko itse oli jo monta vuotta sitte
maannut sekä talvet että kesätki maan povessa, etten saanut tavata ja
itseltänsä kysyä. --
Että kaikki semmoiset luulot ihmisen ruumiillisesta muuttumisesta
joksiki muuksi eläväksi ovat aivan tyhjiä, perättömiä taikoja, sitä
ei kyllä tarvinne'kaan älyllisille ihmisille muistuttaa. Ovatki jo
ajat ja tiedot siksi valistuneet, että niitä ynnä monen muun tuhannen
kanssa enimmästi pidetään lasten ja vanhain akkain jaarituksina.