W. 1839. Huhtikuulta.
Laskuopista.
(Lisää Maaliskuun osaan.)
Kerrosta yksimääräisissä.
Kerrossa on 2 tiettyä lukua: _Kerrottava_ (Multiplicandus) ja
_Kertoja_ (Multiplicator); kolmas luku, _Kertoma_ (Product),
on haettava. Kerrottavaksi mainitaan sitä lukua, joka pitää
monikertaiseksi tehtämän; kertoja on se, joka osottaa, kuinka
monikertaiseksi kerrottava pitää tehtämän ja kertoma se uusi
monikertainen luku. Jos esimerk. 4 pitäis tehtämän 3 kertaiseksi,
joka tekee 12, niin on tässä 4 kerrottava, 3 kertoja ja 12 kertoma.
Kerrottava ja kertoja kutsutaan myös yhteisellä nimellä Kerroksiksi
eli Kerrosluvuiksi (Factores).
Ennenkun suurempia lukuja taitaan toistensa kanssa kertoa, on
tarpeellinen ulkomuistiksi lukea seuraava _Laskinkerto eli
Kerrantaulu_ (Tabula multiplicatoinis).
2 x 2 = 4 4 x 4 = 16 6 x 6 = 36
2 x 3 = 6 4 x 5 = 20 6 x 7 = 42
2 x 4 = 8 4 x 6 = 24 6 x 8 = 48
2 x 5 = 10 4 x 7 = 28 6 x 9 = 54
2 x 6 = 12 4 x 8 = 32 ---
2 x 7 = 14 4 x 9 = 36 7 x 7 = 49
2 x 8 = 16 --- 7 x 8 = 56
2 x 9 = 18 5 x 5 = 25 7 x 9 = 63
3 x 5 = 15 5 x 6 = 30 ---
5 x 7 = 35 5 x 7 = 35 8 x 8 = 64
5 x 8 = 40 5 x 8 = 40 9 x 9 = 81
5 x 9 = 45 5 x 9 = 45 ---
--- --- 9 x 9 = 81
3 x 3 = 9 6 x 6 = 36
3 x 4 = 12 6 x 7 = 42
3 x 5 = 15 6 x 8 = 48
3 x 6 = 18 6 x 9 = 54
3 x 7 = 21
3 x 8 = 24
Tätä laskinkertoa, jonka kukin helposti saattaa itsistänsäkki
miettiä, luetaan seuraavalla taivalla, siksi että se tarkasti ulkoa
muistetaan. _Sano_: 2 kahta tekee 4, 2 kolmea t. 6, 2 neljää 8, 2
viittå 10, 2 kuutta 12, 2 seitsemää 14, 2 kahdeksaa 16, 2 yhdeksää
18. -- Sitte samalla taivalla 3:en, 4, 5 jne kanssa, nimittäin 3
kolmea tekee 9, 3 neljää 12 jne.
Usein kyllä tarvitaan myös tietää, mitä 2 yhtä, 3 kahta, 4 yhtä,
kahta ja kolmea, 5 yhtä, kahta, kolmea jne tekevät. Se tieto
huokiasti saadaanki tästä samasta laskinkerrosta; sillä, esimerk., 3
kahta tekee saman kun 2 kolmea, 6 neljää saman kun 4 kuutta, 8 viittä
saman kun 5 kahdeksaa, ja niin kaikissa semmoisissa tapauksissa.
Kerrossa asetetaan myös kerrosluvut alatusten, laskin laskimen alle,
niin että loppulaskimet tulevat kohdalleen; sitte vedetään viiva
alle, kerrotaan ja viivan alle kirjoitetaan kertoma.
Jos nyt kertojassa on ainoastaan yksi laskin, ei ole mitään muuta
vaariin otettavaa; mutta jos siinä on usiampia laskimia, kerrotaan
niillä itsekullakin erittäin ja saadaan viivan alle niin monta
Wälikertomaa eli Wälilukua, kuin kertojassa on laskinta. Näiden
välilukuin loppulaskimet pitää aina tarkasti asetettaman sen
laskimen kohdalle kertojassa, jonka kautta saivat alkunsa. Kuin
jokaisella kertojan laskimella on kerrottu, vedetään välilukuin alle
toinen viiva ja ne luotetaan yhteen sillä asemellansa, jossa ovat.
Niiden summa on nyt se haettu yhteinen kertoma. Se on yksi, kumpi
kerrosluvuista pannaan päälle, kumpi alle, mutta tavallisesti pannaan
kuitenki pienempi alle; esimerkiksi, jos tahdotaan tietää, kuinka
monta killinkiä 234 riksiä tekevät, niin kirjoitetaan ja lasketaan
seuraavalla tavalla:
kerrottava 234
kertoja 48
1872
936
kertoma 11232
Sano: 8 neljää tekee 32, joista 2 viivan alle ja 3 muistoon; 8 kolmea
24 ja 3 muistosta 27, 7 alle ja 2 muistoon; 8 kahta 16 ja 2 muistosta
18, molemmat viivan alle. -- Nyt on 8:lla kerrottava luku lopusta
alkuun asti kerrottu; se sama pitää myös 4:lla tehtämän, sanoen: 4
neljää tekee 16, 6 alle ja 1 muistoon; 4 kolmea 12 ja 1 muistosta
13, 3 alle ja 1 muistoon; 4 kahta 8 ja 1 muistosta 9, 9 alle. Sitte
vedetään uusi viiva ja luvut molempain viivain välissä luotetaan
sillä asemellansa, jossa ovat. Niin nousee killinkiä 11232.
Koska tyhjykällä itsestänsä ei ole mitään arvoa, on se tietty, että,
jos sen kertoo kuinka suurella luvulla tahansa, eli sillä kuinka
suuren luvun, siitä ei kartu mitään; sillä jos tyhjän ottaa kuinka
monta kertaa, on se ainaki tyhjä, ja jos suurtaki lukua ei kertaakaan
oteta, siitä myös ei saada mitään. Kuitenkaan ei saada arvollisten
laskimien välissä eli perässä olevia tyhjyköitä peräti vaarin
ottamatta jättää, ja niitä saatetaan kertoessa käyttää niinkuin
muitaki laskimia; esimerk.
kerrottava 13040
kertoja 4060
00000
78240
00000
52160
kert. 52942400
_Sano_: 0 tyhjykkää (se on, 0 ei kertaakaan) tekee 0 (s.o., ei tee
mitään), siis 0 viivan alle; 0 neljää tekee 0, 0 viivan alle. Samalla
lailla kerrottua myös seuraavat kerrottavan laskimet, 0, 3 ja 1,
havataan, että tähän välikertomaan saadaan ainoastaan tyhjyköitä.
Samaten kerrottua seuraavilla kertojan laskimilla saadaan viivan alle
yhteensä neljä välilukua, jotka yhteen luotetuina antavat sen haetun
yhteisen kertoman, 52,942400. Mutta kuinka tyhjyköitä kertoessa
kuitenki paraiten käytetään näyttävät seuraavat muistutukset.
1. Muistutus. Kaikki tyhjykät, jotka jommankumman kerrosluvun
loppupäässä omat, saadaan kerroissa jättää pois, kun vaan sitte
kertoma lisätään niin monella tyhjykällä, kun kerroksista yhteensä on
tullut pois jätetyksi. Jos esimerk. 4800 kerrotaan 300:n kanssa niin
heitetään 2 tyhjykkää kummastaki, eli yhteensä 4 tyhjykkää pois ja
kerrotaan:
kerrottava 48
kertoja 3
kertoma 1440000
Sano: 3 kahdeksata t. 24, 4 alle ja 2 muistoon; 3 neljää 12 ja
2 muistosta 14, 14 alle. Sittä lisätään se saatu kertoma 4:llä
tyhjykällä ja niin saadan koko kertoma 1440000.
2. Muist. Jos kertojaluvun keskellä on tyhjyköitä, niin mennään ne
ilman niillä kertomatta yli, sillä niistä ei kuitenkaan tulisi kun
tyhjyköitä esimerk.
kerrottava 23746
kertoja 4007
166222
94984
kertoma 95150222
_Sano_: 7 kuutta t. 42, 2 alle 4 muistoon; 7 neljää 28 ja 4 muistosta
32, 2 alle 3 muistoon; 7 seitsemää 49 ja 3 muistosta 52, 2 alle ja 5
muistoon; 7 kolmea 21 ja 5 muistosta 26, 6 alle 2 muistoon; 7 kahta
14 ja 2 muistosta 16, 16 alle. Sittä mennään molemmat tyhjykät sivu
ja ruvetaan 4:lla, joka niiden jälkeen on ensimmäinen arvollinen
laskin kertojassa, sanomaan: 4 kuutta tekee 24, 4 alle 2 muistoon; 4
neljää 16 ja 2 muistosta 18, 8 alle ja 1 muistoon; 4 seitsemää 28 ja
1 muistosta 29, 9 alle ja 2 muistoon; 4 kolmea 12 ja 2 muistosta 14,
4 alle ja 1 muistoon; 4 kahta 8 ja 1 muistosta 9, 9 alle. Luota sitte.
3. Muist. Paras on sillä järjestyksellä kertoa, että ensin tulee
kertojan loppulaskimella, sittä sen edellisillä, sitä myöten kun
ovat kerrottavaksi, vaikk'ei olekkaan se juuri välttämättömästi
tarpeellinen; kerrottava sitä vasten pitää aina loppupäästä
alotettaman ja niin laskin laskimelta läpi mentämän.
Esimerkkejä.
1) Paljoko tulisi se vuoden eli 365 päivän sisässä kulkemaan, joka
kulkisi joka päivä 18 peninkuormaa? -- Wastaus 6570 peninkuormaa.
2) Montako päivää on sitte Kristuksen syntymää kulunut? -- W. 670870
(vuoden 1838 loppuun asti ilman karkauspäivittä).
3) Montako äyriä on 1000 riksissä? -- W. 576000 (Tässä pitää esinnä
1000 rks kerrottaman 48, niin saadaan killinkiluku, joka sittä
uudelleen kerrotaan 12 kanssa äyriksi).
4) Montako luotia on 1000 leiviskässä? -- W. 640000. (Tässä kerrotaan
ensin 20:llä nauloiksi ja naulat 32:lla luodeiksi).
5) Kuinka monta kyynärää tekee 150 penikuormaa kun yhdessä penik. on
18000? -- W. 2700000 kyyn.
6) Mitä tekee 456 hopiaruplaa paperissa, koska 1 hopiarupla tekee 3
paperiruplaa? -- W. 1368 rpl.
* * * * *
Jaosta yksimääräisissä.
Jaossa on kaksi tiettyä lukua, _Jaettava_ (Dividendus) ja _Jakaja_
(Divisor); kolmas luku, _Osuus_ (Qvot), on haettava. Näistä
kirjoitetaan esinnä jaettava, sitte vedetään pysty viiva, sen
jälkeen kirjoitetaan jakaja, ja jakajan alle vedetään toinen viiva.
Jos esimerk. 369 riksiä pitäisi 3 osaan jaettaman, niin on tässä
tapauksessa 369 jaettava, 3 jakaja, jotka asetetaan ja lasketaan
seuraavalla tavalla:
369|3__
123
_Sano_: 3 (jakaja) 3:meen (ensimmäiseen laskimeen jaettavassa) menee
1 kerran, pistä 1 osuuteen viivan alle; 3 6:teen (toiseen laskimeen
jaettavassa) menee 2 kertaa, 2 osuuteen; 3 9:ksään menee 3 kertaa, 3
osuuteen. Niin saatiin osuuteen 123 joka on kolmasosa 369 sta.
1. Muistutus. Jos jakaja ei mene jaettavan itsekuhunki laskimeen
erittäin, niin otetaan näistä usiampaa, jotta menee, esimerkiksi:
jaettava 1236|6__ jakaja
206 osuus
Sano: 6 1:teen ei mene, jonka tähden otetaan seuraava laskin 2
kanssa, ja sanotaan: 6 12:sta menee 2 kertaa, 2 osuuteen; 6 3:meen ei
mene, jonka tähden pannaan 0 osuuteen ja otetaan seuraava 6, sanoen:
6 36:teen menee 6 kertaa osuuteen. Näin saatiin osuus 206, joka on
kuudes osa 1236:sta.
2. Muist. Edellisestä muist. nähtiin, että kun 6 ei mennyt 3:meen,
pantiin 0 osuuteen; niin pitää ainaki tehtämän, kun jakaja ei mene,
paitsi ensimmäisessä jaettavan laskimessa, jossa sitä ei tavoita,
koska 0 siinä tapauksessa tulisi osuusluvun alkuun ja 0 kunki luvun
alussa on joutava, ei mitään merkitsevä.
Esimerkki vielä siitä asiasta:
jaettava 3240|5__ jakaja
30 648 osuus
24
20
40
40
_Sano_: 5 32:teen menee 6 kertaa, 6 osuuteen ja 30, jonka 5 6:tta
teki, 32:n alle. Sitte vedetään viiva ja otetaan 30 32:desta, josta
jääpi 2. Tämän 2:den viereen alasmuutetaan jaettavasta seuraava 4,
jotta tulee olemaan 24. Sitte sanotaan: 5 24:jään menee 4 kertaa, 4
osuuteen ja 4 5:ttä, s.o. 20, 24:n alle. Wiiva näiden alle ja sitte
otetaan 20 24:stä, jääpi 4. Sen viereen alas muutetaan seuraava 0
jaettavasta ja sanotaan: 5 40:neen menee 8 kertaa, 8 osuuteen. Wiides
osa 3240:stä on siis 648.
3. Muist. Jos jaettavassa on tyhjyköitä, niin menetetään niiden
kanssa samalla tavalla, esimerkiksi:
jaettava 30000|4___ jakaja
28 7500 osuus
20
20
_Sano_: 4 30:neen menee 7 kertaa, 7 osuuteen ja 28, jonka 4 7:mää
teki, 30:n alle; 28 pois 30:sta, jääpi 2, ja seuraava jaettavan
laskin 0 viereen; 4 20:neen 5 kertaa, 5 osuuteen ja 5x4, s.o. 20,
20:n alle; 20 pois 20:stä, ei jää mitään. Nyt jäi 2 tyhjykkää
jaettavaan ja niihin menee kumpaseenkin 4 0 kertaa, jonka tähden
tulee 2 tyhjykkää osuuteenki pantavaksi sillä kun jakaja kerran on
jaettavan ensimmäiseen eli ensimmäisiin laskimiin kerrottu, niin
sitte tulee joka laskimesta, kun jaettavassa löytyy niiden jälkeen
yksi laskin välttämättömästi osuutteenki.
4. Muist. Jos jakajassa on usiampaa laskinta, niin toimitetaan
siinäki tapauksessa jako samalla tavalla, esimerkiksi:
jaettava 7872|32_ jakaja
64 246 osuus
147
128
192
192
Sano: 32 78:saan 2 kertaa, 2 osuuteen ja 2 kertaa 32, s.o. 64,
78:n alle; 64 pois 78:sasta, jääpi 14, joiden viereen jaettavasta
alasmuutetaan 7; 32 147:mään 4 kertaa, 4 osuuteen ja 32x4, s.o. 128,
147:n alle; 128 pois 147:sta, jääpi 192, johon 32 menee tasalleen 6
kertaa, 6 osuuteen.
5. Muist. Useinki jääpi jaettavasta joku osa yli, jota ei taita
tasalleen jakaa, koska on pienempi, kun jakajaluku. Semmoinen jääpä
taitaan tehdä pienemmiksi osiksi, puoliksi, neljiksi osiksi jne ja
sitte jaettaa, esimerk.
jaettava 3804|25_ jakaja
25 152 osuus
130
125
54
50
4
Sano: 25 38:aan 1 kerta 1 osuuteen ja 1x25 38:n alle; 25 pois 38:sta,
jääpi 13, ja 0 muutetaan alas; 25 130:neen 5 kertaa, 6 osuuteen ja
5x25, s.o. 125, 130:n alle; 125 pois 130:stä, jääpi 5, ja 4 muutetaan
alas; 25 54:jään 2 kertaa, 2 osuuteen ja 2x25 s.o. 50, 54:n alle, 50
pois 54:jästä, jääpi 4, jonka viereen ei enää ole mitään jaettavasta
muutettavaa. Jos olis 1 jäänyt, niin olis 25 siitä saanut jokainen
25:dennen osan. Waan nyt jäi 4 sen vertaa, jonka tähden 25 siitä
saapi 4 25:tta osaa, s.o. ja koko osuus tulee olemaan 152 4/25. Jos
olisi nämät jääpää 4 olleet riksiä, ruplia, leivisköitä eli muita
semmoisia, olisi ne taittu kertoa luvuilla 48, 100, 20 jne ja saatu
killingeiksi, kopeikoiksi, nauloiksi jne, jotka sitte olisi voitu
tavallisella keinolla 25 välillä jakaa.
6. Muist. Erehtymisen välttämiseksi on hyvä sekä kohta alusta
merkitä jaettavassa luvussa ne laskimet, joihin jakaja ensimmäisen
kerran menee, ja sitte joka kerralla merkitä se alasmuutettava
laskin, ett'ei sitä sivumentäisi taikka kahdesti'ki vaan muuten
alasmuutettaisi, esimerk.
jaettava 54068834|836__ jakaja
5016 64675 osuus
3908
3344
5648
5016
6323
5852
4714
4180
jääpä 534
Merkitse nyt kohta 3 laskinta erille jaettavasta, koska jakajassa
on 3 laskinta ja sano: 836 540:neen ei mene, jonka tähden merkitse
4:jäski ja sano: 836 5406:teen menee 6 kertaa ja tekee 5016; jääpi
390, joiden viereen muutetaan jaettavasta 8 ja merkitään samassa,
että nyt on se muutettu; 836 3908:saan menee 4 kertaa ja tekee 3344;
jääpä on 564 ja toinen 8 alas muutetaan ja merkitään; 836 5648:saan
menee 6 kertaa ja tekee 5016; jääpä 632 ja 3 alas jne.
7. Muist. Jos sekä jaettavan että jakajan perässä on tyhjyköitä, niin
saa niistä yhtä monta kummastaki pois jättää ja osuus tulee kuitenki,
kun pitää.
Esimerkkejä.
1) 6 henkeä ovat yhteensä kaivaneet 1548 syltää ojaa, paljoko tulee
kunki osaksi? -- Wast. 258 syltää.
2) Montako naulaa tekee 1000 luotia? -- W. 31 naulaa ja 8 luotia.
(Tässä tulee jaettavaksi 32:n kanssa, koska naulassa on 32 luotia).
3) Montako riksiä tulee 1000 killingistä? -- W. 20 riksiä ja 40 kill.
(Tässä on 48 jakaja).
4) 30500 ruplaa tulee jaettavaksi 36:n osallisen välillä, paljoko saa
kukin? W. 847 ruplaa 22 2/9 kopeikkaa.
5) Montako tynnyriä tulee 2460 kapasta? -- W. 82 tynnyriä. (Jaetaan 30
kanssa).
6) 500 tynnyriä pitäisi jakaa 55 köyhän välillä, paljoko tulee
kullenki osaksi? -- W. 9 tynnyriä, 2 kappaa, ja 40 kappaa jäävi
sitteki yli.
* * * * *
_Jälkisana_. Paljo puuttuvainen on tämä kokeemme laskuopissa sekä
itse asian vaikeuden että oman taidottomuutemme puolesta. Jos
joku talonpojista kuitenki tahtoisi tässä neuotuita laskukeinoja
opettella, niin menköön herrasmiehiltä kysymään, mitä ei ymmärrä;
suusanalla ovat paljo huokiammat sekä opettaa että oppia. -- Ilman
muita puuttuvuaisuuksia on todistajat kerrossa ja jaossa unehtuneet
pois. Kerrossa on todistaja saatava, jos kertoma jaetaan jommankumman
kerrosluvun kanssa ja osuus tulee yhtäsuureksi sen toisen kerroksen
kanssa; jaon todistaa se, että jakaja kerrotaan osuuden kanssa, josta
kertoma pitää tulla yhtäsuureksi, kun jaettava luku oli.
Runoista.
Suomen kansan runotaidosta on jo kyllä ennen kirjoitettu ja
tässäki kirjassa (katso Mehil. Kesäkuulta 1836 ynnä muualla). On
myös siitä mainittu, kuinka runotaito halki tuhansien vuosien,
hamasta Wäinämöisen ajoista näihin aikoihin asti, on säilynyt ja
vielä nykysinäki päivinä voimassaan pysyy Suomessa paremmin, kun
missään muussa meillä tutussa maailman kansassa. Mikä ääretön
paljous eikö liene'ki koko sillä ajalla runoja syntynyt ja jälle
hävinnyt! Ainoastaan nykysemmänki kansan tekemistä runoista tulisi
jo suuri kirja, jos ne kaikki yhteen kokoon präntättäisiin, niinkun
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran huolella toivommaki tapahtuvan.
Sillä ehkä niistäki enin osa tiettävästi on hävinnyt, ett'ei ole
kirjoitetuksikaan, saati präntätyksi, tullut, niin löytyy kuitenki
siellä täällä kirjoissa paljo säilytettyjäki. Niiden lisäksi panemma
nyt joita kuita uusia tämän Kuun ja ehkä vielä toisenki osassa.
Walitsemma myös eripaikoista koottuja ikääskun näytteheksi, kuinka
kussaki runotaito vielä on tavattava.
Tietäjän runo.
Täss on laulu laitettuna,
Wirsi tehty tietäjistä,
Koottu konstista pahoista;
Johon on alku aivottuna,
Pantu Paavalin sanoista: 5
_Aika on unesta nosta,
Ylös synnistä syvästä,
Jalon tuntohon Jumalan,
Pelkohon pyhimmän Herran_.
Wiel' on nuotti nouettuna, 10
Runokirjasta katsottu,
Pantu muistoksi pahoille,
Kuink' on usko uuistettu
Kautta kaunihin Jumalan;
Jost' on kirjat kirjoitettu, 15
Raamatutki räntättynä,
Wiel' on pantuna papitki,
Opettajat annettuna;
Jotka aina ilmoittavat,
Paljo suullansa puhuvat, 20
Julkisen Jumalan töistä;
Joka on tehnyt tietäjätki,
Welhonoiat valmistanna,
Ensisti Egyptin maalla,
Niinkun Mooses mainitsepi, 25
Joita palveli pakana,
Kurja mieleltä kuningas,
Pharaoni voimallinen. --
Siellä ihmiset sikisi,
Lisäntyivät Luojan lapset, 30
Kasvo kansa kauhiasti,
Waikka orjana olivat,
Wallan alla vaikiasti,
Tämän ilkiän opissa,
Konnan koulussa kovassa. 35
Waan mitä valitan vielä
Tästä turhasta tavasta;
Nyt on tullut tietomiehet,
Noiat nossehet sekaamme,
Surkialla Suomenmaalla, 40
Ilkeistä ihmisistä;
Jotka käyvät kerkiästi,
Läpi maata matkustavat,
Käyvät kahella jalalla,
Wiettelevät viekkahimmat, 45
Julkisen Jumalan töillä,
Tekemässä terveyttä.
Muoto on miehellä mokoma
Niinkun pienellä pirulla,
Köyhä katsanto peräti; 50
Ryysyt on rymännäköset,
Nuttu nuoralla siottu,
Sekä vyöllä vahvistettu,
Ympärillä yhistetty;
Hajallinen hattu päässä, 55
Silmät liiaksi liassa;
Kengät on koivusta kolottu,
Tahi päästetty pajusta.
Saua käessä saatanalla,
Keppi koivusta kovasta, 60
Jolla tietä telkkäsevi,
Kulkevi kyliä myöten,
Elatusta etsimässä.
Koska pääsevi pihalle,
Koira haukkuvi kovasti, 65
Siitä tungeksen tupahan,
Lapset kanssa katselevat
Niinkun ihmettä isoa.
Siellä istuvi isäntä,
Pöyän päässä pöllöpäinen, 70
Halpa haltia talossa;
Rupiaa ravitsemahan,
Wiinat suuhun viskoavi,
Asettavi atrialle
Wietteliän viekkahimman, 75
Kosk' on ruoalla ravittu,
Wirvoitettu viinan kanssa
Kohta konstista puhuvi,
Itsiänsä ilmoittovi:
"Ei nyt tartu tauti teihin, 80
Eikä kuulu kuolemata;
Täss' on konna kelvollinen,
Perkelien peljättäjä,
Alaspainaja pahojen."
Itse lausuvi isäntä 85
Wielä tälle vierahalle:
"Jos olet ukko uskollinen,
Tässä työssä toimellinen,
Katso minulle karjasuolat,
Anna lepo lehmosille 90
Sekä heikoille hevoille
Wahvista vasikka lykky,
Laittelekkas lammaslauma!
Annan vielä viinat sulle
Totisesti toisen kerran, 95
Suuhusi suloset ryypyt,
Jotta pääsi pehmenevi,
Hautuvi hyvä hajusi."
Saatua lupasanoman,
Kohta konna kiiruhusti 100
Tarttuvi talossa työhön
Liihennäksen liiokselle,
Tungeksen tulisialle.
Ukko uskolla lukevi,
Wati varvattu käessä 105
Uusi kuppi kunnollinen,
Siinä on sisässä suolat,
Jotk' on karjalle katsottu,
Waimoväelle valmistettu,
Tauin tarttuvan varalle, 110
Sekä paiseille pahoille,
Ajoksille ankaroille.
Wiel' on virressä vähäsen
Koottuna Kokin pojalta:
Avatkanne ihmisraukat 115
Auki silmänne molemmat,
Näkemähän näitä töitä
Kirkkahassa katsannossa,
Kuinka suuttui suuri Luoja
Entisen Egyptin päälle; 120
Tästä turhasta tavasta
Kansan kauhian kaotti.
Saivat tietäjät tilansa,
Ween päälle velhonoiat,
Puolehen meren punasen. 125
Peljätkänne myös pakanat,
Tuota kansa kaikkityyni,
Kuinka kauhia kaotus,
Helvetiss' on hirvittävä;
Kuss' on kosto konstimiesten, 130
Palkka kaikille pahoille,
Walmistettu vaiva suuri,
Sia tehty tietäjille,
Jotka suoloja sukivat
Wain varvatun sisässä -- 135
Muien terveeksi tekiät
Siellä istuvat itse'ki
Warsin vaivassa syvässä,
Hukkuneina helvetissä.
Wielä lauluni lopuksi, 140
Pienen virren päätökseksi,
Minä muille muistuttelen,
Isännille ilmoittelen:
"Jos olet oikia isäntä,
Talon vanhin toimellinen, 145
Ele konstia kysele
Ele tutki tietäjiä,
Luku suloja suatse,
(Suolat on Jumala suonut
Ravinnoksi ruumihille). 150
Ota oppi oikiampi,
Pane päähäsi parempi.
Ku on taivaasta tarittu,
Kautta kaunihin Jumalan
Ihmisille ilmoitettu. 135
Lue kirjat kaikkinaiset,
Laula myös tämäki laulu,
Jos se sattuisi sinulle.
Osta raamattu rahalla,
Josta tutkit toisinansa, 160
Millon mielesi tekevi,
Julkisen Jumalan töitä,
Seka pieniä piruja.
Niin on mielesi ilonen,
Olet aina onnellinen, 165
Kuolet viimen kunnialla,
Tulet taivahan ilohon,
Joss' on rauha riemullinen,
Ilo tarjona iäti."
Jälkimaine. Tämä runo on Mylläri _Juhana Kokin_ tekemä Kerimäen
pitäjästä. Runo on asiata myöten tehty ja kuvailee osaavasti, missä
pimeydessä paikoin vieläki yhteinen kansa Suomessa elää. Wärsyssä
59 mainittu saua nähdään tavallisesti loihtioitten kädessä, jonka
tähden sitä heidän virkasauaksensa'ki usein sanotaan. Niinkun
v. 102-112 lausutaan, lukeeki loihtia eli tietäjä tulisialla
kumarruksissa pitkiä lukuja suolohin, joita sitte sanotaan katse
suoloiksi (katsotuiksi, luetoiksi suoloiksi) ja pidetään avullisina
moninaisissa taudeissa ja kohtauksissa. Olispa kyllä jo aika unesta
nosta (v. 5) ja hyvinki mieleen panna mitä runoniekka (v. 144-163)
muistuttaa.
(Lisää toiste.)