Mutta nouseehan aurinko kukottakin.

PRINSSI

Kukko arvelee kuitenkin, että auringonnousu riippuu hänestä.

IMANDRA

Mutta minun nousuni ei riipu kukosta.

PRINSSI

Aina sinä sanot ja teet päinvastoin, niinkuin se akka sadussa.

IMANDRA

Mitä se akka teki?

PRINSSI

Kerran sai toivoakseen kaksi asiaa. Kiukuissaan toivoi mökin kääntyvän

ylösalasin, ja ennenkuin kukko kolmasti lauloi, toivoi sen taas

kääntyvän paikoilleen.

IMANDRA

Sillä sinä tahdot minua taas opettaa, minunpa paimenkirjassani on

parempia neuvoja. (Ottaa kirjan patjan alta.)

PRINSSI

Älähän nyt taas ala lueskella sitä unikirjaasi, sitten sinua taas

unettaa.

IMANDRA

Arvaas minä näin unta, että sinä et ollutkaan metsänvartija vaan

Kaukovallan prinssi.

PRINSSI

Sinä näet päinvastaisia uniakin.

IMANDRA

Oh, minä olen väsynyt!

PRINSSI

Jo olisi aika ruokkia kanat, laasta lattia, kastaa kukat, tehdä

taikinaa.

IMANDRA

Jauhot ovat lopussa.

PRINSSI

Köyhyys ei ole iloksi.

IMANDRA

Olisipa edes uni iloksi.

PRINSSI

Liika uni köyhdyttää.

IMANDRA

Minä menen saman tien kuin tulinkin.

PRINSSI

Sinä et löydä enään kotiin.

IMANDRA

Ei kysyvä tieltä eksy.

PRINSSI

No minä käskenkin sinua nukkumaan iltaan saakka.

IMANDRA

Kylläpä sinä käsket. Mutta minäpä nousenkin, mutta älä katso.

(Vetää verhon sängyn eteen.)

PRINSSI (laskeutuu lattialle)

En katso kiusallakaan.

IMANDRA

Vai et tahdo katsellakaan. Tällaista on ollut elämä tänne tulostani

asti. Enkä kertaakaan ole saanut tanssia, etkä sinä ole tahtonut

soitella moneen aikaan.

PRINSSI

Minulla on yllinkyllin työtä metsässä — ja kotonakin.

IMANDRA

Missä sinä aina viivyt niin kauvan poissa?

PRINSSI

Minun täytyy vartioida kuninkaallisia hirviä ja muuta metsänriistaa.

Viime aikoina on siellä käynyt metsänvarkaita.

IMANDRA

Ja sentähden varastat sinä itsellesi minulta unen. Vetelehdit

päivälläkin ja unohdat halonhakkuun. Menehän sinäkin jo halkoja

hakkaamaan!

PRINSSI

Eilen tuli käsky hovista.

IMANDRA

Mikä käsky?

PRINSSI

Sinun pitää taas mennä ompelemaan hääpukua sille vieraan valtakunnan

prinsessalle. Prinssi kuuluu jo valmistavan häitä.

IMANDRA

Joko taas! Minun jalkani on väsynyt polkemisesta ja sormeni sairaat.

Ihme kun en ole nähnyt sitä prinsessaa, mutta prinssin minä näin

linnan pihalla, mutta hän ei tuntenut minua kotikutoisissani.

PRINSSI

Hyvä olet kutoja, ei muut hovin kutojattaret vedä sinulle vertoja.

Missäkö se prinsessa? Kuuluu istuvan eräässä tornikamarissa, häntä ei

saa nähdä ennenkuin hääiltana ensi viikolla.

IMANDRA

Ensi viikolla? Ja tiedäthän, että minä voisin nyt olla prinssin

morsian, jos olisin tahtonut. Tuntuu kuin kutoisin omaa hääpukuani.

PRINSSI

Minuakin on käsketty soittamaan huilua häissä. Kuuluu jo tulleen

vieraita, Suvikunnan hovirouva, hoviherra ja kamarineiti. Kamarineiti

lupasi käydä sinua katsomassa.

IMANDRA

Kamarineitikö? Sepä hauskaa! Me luimme aina ennen suloisia satuja.

PRINSSI

Hän opettaa sinua sitomaan morsiusseppelettä.

IMANDRA

Pitääkö minun niitäkin tehdä?

PRINSSI

Pitänee, tokko osaat?

IMANDRA

Ettenkö osaisi, minä osaan, mitä minä vain tahdon.

PRINSSI

Mutta et aina tahdo.

IMANDRA

Tahdon, mutta en silloin, kun muut tahtovat minun tahtovan.

PRINSSI

Prinssi on kai sinut jo unohtanut.

IMANDRA

Minutko unohtanut?

PRINSSI

Eipä enään huoli sinua kuningattarekseen. Nyt saat viettää häitä

prinssin halvan metsänvartijan kanssa.

IMANDRA

Häitä? Hahhaa! En ole vielä sellaisia ajatellut. Minä en voi sitä

unohtaa, että prinssi unohti minut niin pian.

PRINSSI

Ei kukaan ole korvaamaton.

IMANDRA

Mutta minäpä keksin keinon, minä liehittelen sitä prinssiä niin, että

hän unohtaa prinsessan. Sanoihan hän kerran rakastavansa minua, silloin

kun tarjosi minulle sitä taikapeiliä. Ehkä minä peilin avulla saan

hänet taas pauloihini. Sinullahan on pala peilistä.

PRINSSI

Tässä on peilinsiru, mutta käytä sitä varovasti, minä hirmustuisin jos

unohtaisit minutkin.

IMANDRA (katsoo peiliin)

Mutta mitä! Eihän nenäni enään veny ja silmäni ovat selkeät.

PRINSSI

Katsos peilissä on kaksi puolta.

IMANDRA

Ah, siksikö minä niin suutuin prinssiin! Se prinssin seuralainen

käänsi kasvojeni eteen peilin pahan puolen.

PRINSSI

Siksi, että näytit itsestäsi vain pahoja puolia.

IMANDRA

Eikö minulla ole hyviäkin puolia? Minua sanottiin hovissa aina häijyksi.

PRINSSI

Sinä voit olla hyväkin, kun vain tahdot.

IMANDRA

Mutta minä tahdon olla hyvä vain omasta tahdostani. Pakosta minä vain

paadun. Kyllä minä kostan prinssille sen, että hän aikoi ryöstää minut

metsässä.

PRINSSI

Mutta taikapeili on vaarallinen, voit eksyä ryöstämään jotain

itseltäsi. Ehket voi eroittaa minua prinssistä.

IMANDRA (peilaillen)

Tänään tahdon olla kaunis ja keveä kuin unetar.

PRINSSI

Älähän vain rakastu prinssiin! Silloin minä kuolisin, mutta silloin

ei prinssikään enään eläisi.

IMANDRA

Oh, sinä kuolisit! Mihin minä silloin joutuisin!

PRINSSI

Minä voisin surmata oman kuvani.

IMANDRA

Prinssinkö? Voisitko sinä surmata hänet minun tähteni? Mutta silloinhan

pyöveli sinut teloittaisi. Oh!

PRINSSI

Kuule ja muista! Älä vain erehdy minun ja prinssin suhteen.

IMANDRA (Katsoen peiliin)

Tämä peili lumoo silmät, minä en ymmärrä... Etten vain erehtyisi sinun

ja prinssin suhteen!

PRINSSI

Mitä jos prinssin päähän pälkähtäisi pukeutua toiseksi?

IMANDRA

Oh, minä pelkään! Tämä peili sekoittaa selvimmät ajatukset. Ei, ei,

en erehtyisi sittenkään! Mutta nyt minä menen peseytymään kaivolle.

(Menee, Otro tulee toisesta ovesta.)

OTRO

Iloista huomenta, teidän korkeutenne!

PRINSSI

Metsänvartija! Olen nyt oma vartijani.

OTRO

Hovissa nauretaan tälle sukkelalle seikkailullenne. Kuinka korkea

vartijattarenne edistyy?

PRINSSI

Hoviherra ja hovirouva ovat kasvattaneet hänet aivan nurinkurisesti.

OTRO

Hänen pohjimmainen, hieno vaistonsa opettaa hänet lopulta oikealle

teidän ohjauksellanne.

PRINSSI

Toivon niin, mutta minä olen toisinaan niin piintynyt hänen hulluihin

päähänpistoihinsa, että olen unohtaa oman opetukseni.

OTRO

Mutta hän taipuu jo tapoihinne?

PRINSSI

Minun täytyy usein taipua hänen tapoihinsa. Minun täytyy nousta yhtä

varhain kuin hänenkin, tehdä työtä niinkuin hänenkin.

OTRO

Prinsessa on siis vielä penseä?

PRINSSI

Oh, mutta minä iloitsen aamun raikkaudesta, iloitsen onnestani,

kasvavista voimistani. Ymmärrän nyt työn arvon paremmin kuin ennen.

OTRO

Te näytätte terveeltä kuin metsämies.

PRINSSI

Mutta vielä enemmän iloitsen minä prinsessan kasvavasta kauneudesta

ja hänen sielunsa salaisesta suloudesta.

OTRO

Hän on kuin luonnon lapsi, viehkeä vikoineenkin. Te ohjaatte häntä

näkymättömällä kädellä.

PRINSSI

Hän ei saa huomata, että häntä ohjataan.

OTRO

Tässä on oma viittanne, kruununne ja kullatut kenkänne, kuten

käskitte.

PRINSSI (pukeutuen)

Nyt panemme hänet koetukselle!

OTRO

Mutta jos metsäkyyhkynne karkaa.

PRINSSI

Ei pelkoa! Olen siltä varalta asettanut kujeilijani halkovajaan. — Ja

lopulta — vangitutan minä itseni.

OTRO

Ahaa, ymmärrän — metsänvartijan! Teidän viisautenne on verraton

kuten hyveenne ovat hiljaiset.

PRINSSI

Tahdon häntä hiukan hämmästyttää ja häikäistä. (Katsoo ikkunasta.)

Kas, hän tulee jo kaivolta! Tahdon olla yksin. (Vetäytyy syrjään.)

OTRO

Ymmärrän, teidän korkeutenne! (Menee.)

IMANDRA (tulee kiireesti, astuu ikkunan luo ja alkaa kastella

kukkia, seisoo selin prinssiin.)

No, etkö mene halkoja hakkaamaan! Tässä kastelen "Kodin ilon" kukkia,

onpa tämäkin kodin iloa. Päivä menee taas pilveen.

PRINSSI

Taitaa tulla sade.

IMANDRA

Vai luuletko olevasi joku prinssi, jonka ei tarvitse tehdä mitään?

PRINSSI

Eivätkö prinssit tee mitään?

IMANDRA

Eivät tee muuta kuin huvittelevat ja kulkevat maita mantereita

kosiskellen onnettomia prinsessoja niinkuin se Kaukovallan prinssikin.

PRINSSI (nauraen)

Hahhaa!

IMANDRA

Mitä naurettavaa siinä on?

PRINSSI

Onko se prinssi niin häijy?

IMANDRA

Häijy kuin synti. Mutta tulkoonpa toiste ryöstämään, niin kyllä minä

sen höyhennän! Taitaa sen korvat kuumottaa siitä korvapuustista, minkä

minä metsässä annoin.

PRINSSI (nauraen)

Taitaa niin kuumottaa, hahhaa!

IMANDRA

Oletko naurutautinen, vai mitä! Ala jo mennä, muuten saat sinäkin!

PRINSSI

Ai, ai!

IMANDRA

Niin, ai, ai! (Kääntyy kiljahtaen.) Ai, ai, prinssi! (Juoksee ympäri

tupaa, avaa luukun ja kätkeytyy kuoppaan.)

PRINSSI (luukun ääressä)

Sielläkö sinä olet? Mitä sinä siellä teet? Avaahan nyt hiukan!

IMANDRA (raottaa luukkua)

Minä vain haen porkkanoita.

PRINSSI

Sinä veitikka, eihän kuopassa ole porkkanoita. Miksi sinä juoksit

pakoon?

IMANDRA

Minä pelkäsin — aavetta.

PRINSSI

Olenko minä niin aaveen näköinen?

IMANDRA

Ei, ei, mutta kun minä luulin Metsä-Matin olevan tuvassa ja äkkiä

hän muuttui...

PRINSSI

Prinssiksi!

IMANDRA

Luulin, että tässä oli jotain taikaa.

PRINSSI

Onko sinulla joku taikakalu...?

IMANDRA

Ei, ei minulla ole. Minä en erottanut äänestä.

PRINSSI

Tulehan pois sieltä pimeästä, muuten siellä alkaa kummitella.

IMANDRA

En minä tule. En minä uskalla. (Vetää luukun kiinni.)

PRINSSI

Kuka sinä olet? Nouse nyt sieltä, muuten minä seison luukulla siksi

kunnes Metsä-Matti tulee. Avaa heti!

IMANDRA (avaa)

Voi, voi, prinssikulta, ettehän suuttunut.

PRINSSI

Kyllä minä suutun, jollet jo tule.

IMANDRA (nousee kuopasta, niijaa maalaisesti)

Minä häpeän niin, kun minä sanoin prinssiä häijyksi ja...

PRINSSI

Ja laiskaksi. Ah, en ollut sinua tuntea, minähän tapasin sinut metsässä.

IMANDRA

Minä en olisi silloin tuntenut itseäni.

PRINSSI

Sinä olet se sama pesemätön paimentyttö, jota...

IMANDRA

Jota te luulitte noidaksi.

PRINSSI

Taisit hiukan noitua, koska minä unohdin itseni.

IMANDRA

Ei, ei, en minä noitunut. Minähän unohdin itseni, kun annoin...

PRINSSI

Aika korvapuustin, hahhaa! Että korvat vieläkin kuumottavat.

IMANDRA

Minun korvani kuumottavat sitä ajatellessani.

PRINSSI

Sinä olit uskollinen Metsä-Matillesi, et antanut suuta prinssillekään.

IMANDRA

Miksi prinssi piti pilanaan?

PRINSSI

Sinä olit niin Suvikunnan prinsessan näköinen, etten voinut vastustaa

haluani.

IMANDRA

Olisikohan Suvikunnan prinsessa tehnyt samoin?

PRINSSI

Ehkä hän olisi hyppinyt harakkaa. Oh, minä en sääli häntä enään.

IMANDRA (pettyneenä)

Te ette siis muistele häntä enään.

PRINSSI

Minä vietän kohta häitä. Minä säälin tulevaa korkeata puolisoani.

IMANDRA

Sanotaan, että hän istuu mykkänä tornikomerossa.

PRINSSI

Kukaan ei saa häntä nähdä ennenkuin hää-iltana, silloin hänen kielensä

lumous laukeaa.

IMANDRA

Onko hän kauniimpi kuin — Suvikunnan prinsessa?

PRINSSI

Hän on nyt onneton ja se kaunistaa kaikkia.

IMANDRA

Olenko minä enään kaunis?

PRINSSI

Pikku narri! Sinä et ole onneton.

IMANDRA

Oi, minä olen niin onneton, minä tahtoisin kuolla!

PRINSSI

Olet olevinasi onneton. Kaikki nuoret neitoset haaveksivat häitä ja

kuolemaa. Etkö sinäkin ole onnellinen tässä pienessä mökissä?

IMANDRA

Minä en tiedä. Minä tahtoisin olla onnellinen.

PRINSSI

Eikö Metsä-Matti ole hyvä sinulle? Onko hän kovakourainen?

IMANDRA

Hän ei lyö ja toisinaan minä toivoisin, että hän löisi. Minä olen

sellainen! Minä tahtoisin, että hän hivelisi minun hiuksiani, koskisi

käsiäni niinkuin prinssi silloin metsässä...

PRINSSI

Mitä, mitä sinä makeilet? Minun käteni ovat nyt sidotut, minä en saa

muistaa...

IMANDRA

Ettekö muista...? Minä olisin tahtonut, että Metsä-Matti olisi minut

oikein ryöstänyt salaa yöllä linnanikkunasta.

PRINSSI

Vieläkö sinä haudot hullutuksiasi?

IMANDRA

Enkö minä sitten enään ole ryöstämisen arvoinen? Katsokaa, käteni ovat

nyt karkeat... Ei prinssikään niitä nyt koskisi.

PRINSSI

Kudo sinä vain kangastasi! Ompele siihen helmiä ja kalliita kiviä,

tähtiä ja lähteensilmiä, niin morsiameni ilostuu! — Vieläkö sinä

istut lähteellä ja katselet kuvaasi?

IMANDRA

Mitäpä minä katsoisin kun ei kukaan minua katsele!

PRINSSI

Minun täytyy sanoa Metsä-Matille, että hän katselee sinua enemmän.

IMANDRA

Ei, ei, kyllä hän katselee minua usein salaa ja toisinaan nauraa hän

itsekseen. Hän on niin kummallinen ja kateenarka.

PRINSSI

Kelle?

IMANDRA

Prinssille.

PRINSSI

Minulle? Miksi niin?

IMANDRA

Kun te silloin metsässä... Oh, minä en uskalla sitä ajatella...

PRINSSI (katsellen kukkia)

Sinulla onkin nyt niin sirkut silmät ja sinä olet armas katsella kuin

tämä kodinilon kukka.

IMANDRA

Se on niin vaarallista, Matti on niin kiivas, hän voisi...

PRINSSI

Mitä?

IMANDRA

Unohtaa, että hän on prinssin palvelija.

PRINSSI

Uskaltaisiko hän nousta omaa herraansa ja hallitsijaansa vastaan? Oh,

tämä on niin naurettavaa! Minä en pelkää!

IMANDRA (veikeillen)

Ettekö pelkää enään minua, minun silmiäni? Tahdotteko, niin minä

tanssin teille?

PRINSSI

Mitä sinä tahdot? Älä vain hypi harakkaa!

IMANDRA

Hahhaa, niinkuin Suvikunnan prinsessa.

PRINSSI

Oh, sinä olet viehkeä kuin hän, vaarallinen kuin hän, sinä olet vieno

velho, sinä lumoat silmäni.

IMANDRA (välkyttelee peilin palasella niin, että päivänsäteet

valaisevat prinssin kasvoja.)

PRINSSI

Mitä sinä teet, sokaiset silmäni, näen valkoisia hiiriä lattialla!

IMANDRA

Päivän elohiiret tanssivat silmissänne. Kuuletteko? (Kuuluu huilun

soittoa.)

PRINSSI

Kuka soittaa?

IMANDRA

Metsä-Matti soittaa halkotarhassa.

PRINSSI

Metsä-Matti?

IMANDRA

Minä pelkään... Hän hioo kirvestään.

PRINSSI

Kirvestään? Mitä varten?

IMANDRA

Armollinen prinssi! Älkää panko Mattia vesitynnyriin!

PRINSSI

Mitä hän aikoo? En ymmärrä... Sinä vedät minua kuin virta. Noita!

IMANDRA

Enkö ole ihana?

PRINSSI

Ah, ihana! Tanssi, tanssi!

IMANDRA

Minä tanssin teidän sydämeenne.

PRINSSI

Sinä olet sydämetön, minulla ei ole enään sydäntä, tyhjä paikka, pimeys!

IMANDRA

Ettekö muista Imandraa!

PRINSSI

Ah, muistan!

IMANDRA

Ja olette unohtanut sen uuden prinsessan? Ah, minä olen kateellinen

hänelle.

PRINSSI

En muista, sinun huulesi hurmaavat. Tanssi, tanssi!

IMANDRA

Minä tanssin!

PRINSSI

Sinun kätesi kimmeltää kuin kristalli, mitä sinulla on?

IMANDRA (asettaa peilin prinssin kasvojen eteen)

Taikapeili!

PRINSSI

Oh, kuinka minä olen ruma, minä olen hukassa! Missä minä olen? En tunne

itseäni, en sinua. Tule! (Prinssi aikoo syöksyä Imandran syliin, joka

väistyy tanssien.)

IMANDRA

Tulen häihin!

PRINSSI

Häihin? Nyt muistan morsiameni. Nyt muistan, mitä minä olen tehnyt.

Pääni on pyörällä, minä tukehdun! Missä on ovi? Ilmaa, ilmaa!

(Juoksee ovesta.)

IMANDRA

Prinssi, tulkaa takaisin! Se oli vain pilaa. (Katsoo ikkunasta.) Hän

meni! Hm. (Asettuu kangaspuiden ääreen ja alkaa kutoa, laulaa.)

Nyt tornissa kutoo neitoset hääkultakangastaan,

ja morsiusneidot laulavat nyt armaastansa vaan.

Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!

Ne punoo pukuun helmiä ja kalliita kiviä,

ne punoo morsiuskruunua ja Indian silkkiä.

Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!

Ja ken ne helmet, kivet saa ja ken sen kruunun saa,

ei kukaan enään rakasta nyt kurjaa kutojaa!

Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!

En enään ilonpäiviä mä näe milloinkaan

ja suruhunnun kutoa nyt itselleni saan.

Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!

En helmiä, en kiviä mä siihen punoa saa,

on kyynelhelmet ainoat, joilla voin sen koristaa.

Soi viimeisen kerran mun lempeni laulu!

(Kuuluu sateen rapinaa katolla ja ikkunalla.) Uh! Kuka kolkutti?

(Menee avaamaan.)

HOVIHERRA (ja hovirouva)

Tästä, armollinen rouva! Ai! Löin pääni ovenkamanaan. Tänne

tullessa täytyy kumartaa.

HOVIROUVA

Niinkuin hovissa. Yh, pääsimmehän sateen suojaan. (Asettaa

tirkistyslasin silmilleen.) Mikä muunnos!

HOVIHERRA (rientää esille)

Prinsessa!

IMANDRA

Ah!

HOVIHERRA

Kenelle te kudotte noin kaunista kangasta?

IMANDRA

Kaukovallan prinssin tulevalle puolisolle.

HOVIROUVA

Mikä alennuksen askel!

HOVIHERRA

Niin, meitä on kutsuttu prinssin häihin.

HOVIROUVA

Ja tällaisessa harakanpesässä prinsessa nyt asuu!

IMANDRA

Ei tämä ole mikään harakanpesä!

HOVIROUVA

Siitä saitte, että hypitte harakkaa. Eikö nyt olisi ihanaa astua

kuninkaalliseen kultasaliin morsiuskruunu päässä? Eikö prinsessa kadu?

IMANDRA

Mitäpä minä katuisin, en ole mielestäni mitään pahaa tehnyt.

HOVIROUVA (pirskoittaen hajuvettä)

Täällä on niin umpea ilma. Avatkaa ikkuna!

(Hoviherra avaa ikkunan.)

IMANDRA

Kaikkeen sitä tottuu.

HOVIROUVA

Mutta hovitapoihin oli vaikea tottua.

HOVIHERRA

Täällähän on sievää ja siistiä. Palkit ja seinät säihkyvät puhtautta.

Pieni porsliiniparatiisi!

HOVIROUVA

Peseekö prinsessa itse lattian?

IMANDRA

Kukapa sen pesisi!

HOVIROUVA

Prinsessa raataa kuin palkkapiika, mikä häväistys!

IMANDRA

Ei työ ole häpeäksi, sanoo Metsä-Matti.

HOVIHERRA

Ja puutarhassa tuoksuvat omenapuut!

IMANDRA

Mutta hajuvesi sekoittaa niiden tuoksun.

HOVIROUVA

Tiedättekö! Minun ruusuveteni on tuotu Indiasta saakka.

HOVIHERRA

Suurin ilomme olisi nähdä teidät taas keskellämme, kullatussa

kammiossanne, jonka olemme kaunistaneet.

IMANDRA

Mutta siellä on niin ikävä.

HOVIROUVA

Minä annan anteeksi prinsessan entiset erehdykset.

HOVIHERRA

Tuotamme hoviin iloisia soittoniekkoja, saatte hyppiä vaikka harakkaa.

HOVIROUVA

Ei, ei, sen minä kiellän.

IMANDRA

Saan minä täälläkin tanssia ja Metsä-Matti soittaa. Äsken tanssin

prinssille.

HOVIROUVA

Kävikö hänen korkeutensa täällä, sepä ihme!

IMANDRA

Hän ei tunne minua.

HOVIROUVA

Sepä onni!

IMANDRA

Hän kutsui minua hoviin ompelemaan.

HOVIROUVA

Mutta prinsessa, ettekö nyt ajattele! Prinsessan pitäisi hävetä!

IMANDRA

Jotain täytyy tehdä elääkseen.

HOVIROUVA

Mikä se Metsä-Matti on miehiään? Kiusaa teitä nälälläkin, minäpä sanon

prinssille...

IMANDRA

Ei, ei, Metsä-Matti ei ole paha!

HOVIHERRA

Ehkä prinssi vielä muuttaa mieltään, kun hän tuntee teidät.

IMANDRA

Ehkä hän kerran tuntee. Pitäköön prinsessansa!

HOVIHERRA

Ehkä hän ihastuu ikihyväksi nähdessään tämän ihmeellisen muutoksenne.

IMANDRA

Minä voin kerjätä leipääni, mutta minä en kerjää onneani.

HOVIHERRA

Onni tulee, onni menee. Ehkä se Metsä-Matti on loitsija.

HOVIROUVA

Se Metsä-Matti on veijari, se on pantava jalkapuuhun!

IMANDRA

Sitä minä en salli. Ja miksi te, hovirouva, moititte miestä, jota

ette tunne? Metsä-Matti on kantanut minua purojen ja kivien yli,

hän on puolustanut minua petoja ja ihmisiä vastaan.

HOVIROUVA

Prinsessa, te olette auttamaton! Elätte riidassa ja...

HOVIHERRA

Rakkaudessa. Pieni riita rakentaa rauhan.

HOVIROUVA

Hoviherra, te pärpätätte kuin vanha pärekori, te ette tiedä mitään

rakkaudesta.

HOVIHERRA

Olen oppinut sen teiltä, armollinen rouva. Ehkä se, se Metsä-Matti

sillä pillillään on pannut pienen prinsessan pään pyörälle.

IMANDRA

Saa hän jänistenkin päät pyörälle.

HOVIHERRA

Oo, ehkä prinsessa vielä muistaa jäniksen, jonka minä ammuin.

IMANDRA

Hahhaa, se jänishän oli jo kuollut kaatuessaan. Sen vatsa oli kiinni

ommeltu!

HOVIROUVA

Mitä minä kuulen! Ritari pelvoton ja vakaa! Sanoinhan, että te

ammutte aina ohi.

HOVIHERRA

Kautta metsästäjän kunniani! Ikävä juttu! Miksei prinssi puhunut tästä

mitään, minä olen häväisty!

HOVIROUVA

Entä minä! Olen kerskaillut tästä sankarityöstä koko hoville.

Hoviherra, te olette nahjus, jänishousu! Oo, oo!

HOVIHERRA

Tämä on liikaa! Hovirouva, te unohdatte hovitavat, hovikielen...

minä olen hovimies, minä...

HOVIROUVA

Minä annan nyt palttua hovitavoille! Te olette nauta, vanha

viheliäinen, syntinen sarvipää, pässinpää!

HOVIHERRA

Ja te olette vanha huhuharakka!

HOVIROUVA

Harakka? Minä pakahdun, minä pyörryn! (Pirskoittaa hajuvettä

kasvoilleen, kaatuu rahille.)

HOVIHERRA

Tyyntykää! (Huuhtoo hovirouvan kasvoja.) Me unohdimme itsemme. Me

emme ole muuta kuin ihmisiä me hovi-ihmisetkään.

HOVIROUVA (herää)

Oh, nainen on heikko, oo, kuinka te olette hyvä... oo, anteeksi.

Pois, pois! Minä läkähdyn!

HOVIHERRA (taluttaen hovirouvaa ovesta)

Nöyrin palvelijanne! Ai! (tarttuu sääreensä.) Kirottu kihti! Se

johtuu metsästyksestä. Juutaksen jänis! (Ovesta tulee vastaan prinssi

metsänvartijana.)

HOVIROUVA (tirkistellen lasilla)

Yy! Pri... pippuriprinssi! (Varoittaen salaa sormellaan, prinssi

nostaa sormen huulilleen.)

PRINSSI (hiljaa)

Vaiti!

HOVIHERRA

Oo, anteeksi!

PRINSSI (äänekkäämmin)

Luulin lampaaksi!

(Hoviherra ja hovirouva menevät.)

Pane pötyä pöydälle! Mitä, eihän puukupissa ole mitään!

IMANDRA

Ei ole muuta kuin mustaa leipää ja kaljaa!

PRINSSI (ottaa pyssyn seinältä, alkaa valaa kuulia.)

Huonostipa hoidat tulta!

IMANDRA

Lähdetkö sinä taas metsään? Minun tulee niin ikävä.

PRINSSI

Kudo kangasta, jonka prinssi on tilannut! Sinun on ikävä siksi,

ettet pane tikkua ristiin.

IMANDRA

Minähän hyörin ja häärin aamusta iltaan, mutta sinä et huomaa mitään.

Et edes katsokaan!

PRINSSI

Ethän sinä katsomisesta kaunistu.

IMANDRA

Minä luulin päinvastoin.

PRINSSI

Sinä sanot aina päinvastoin. — Täällä kävi prinssi, mitä hän teki?

IMANDRA

Merkillistä, etten nähnyt prinssin tänne tuloa.

PRINSSI

Katselit kai kuvaasi kaivossa.

IMANDRA

Tiedätkös, prinssi oli minulle hieno ja höyli ikäänkuin olisin ollut

prinsessa.

PRINSSI

Vai prinsessa!

IMANDRA

Mutta minä olen prinsessa!

PRINSSI

Et minun etkä maailman silmissä. Jos sinä tuollaisia toistat,

niin kaikki nauravat sinulle.

IMANDRA

Ja Suvikunnan hovissa minulle naurettiin, kun tahdoin olla

paimentyttö. — Kuules, sinä soitit äsken niin kauniisti!

PRINSSI

Minäkö? Sehän oli vain vanha, vieras tietäjä.

IMANDRA

Tietäjä? Sehän on kummallista!

PRINSSI

Ja sinä tanssit! Kyllä minä kuulin!

IMANDRA

Hyi, sinä olet ilkeä, enkö minä saa tanssiakaan!

PRINSSI

Et prinssille.

IMANDRA

Sinä olet mustasukkainen.

PRINSSI

Miksen olisi? Sinä aiot pettää minut, mutta silloin minä...

IMANDRA

Silloin sinä

PRINSSI (poispäin hymyillen)

Lyön sinua!

IMANDRA

Oi, lyö, lyö minua, se olisi niin ihanaa!

PRINSSI

Minäpä en lyö!

IMANDRA

Sinä kiusaat minua. Et lyö, et hyväile. Et hyvää sanaa sano, vaikka

raastan ja raadan.

PRINSSI

En osaa hovin hienoa kieltä, me maalaiset emme sano, mitä tunnemme.

IMANDRA

Mutta tunnette sen, mitä sanotte. Sano, sano, että sinä olet

tyytyväinen, niin minäkin olen tyytyväinen!

PRINSSI

Tyytyväinen? Kun ei ole rauhaa, rahaa, ruokaa!

IMANDRA

Täällä saan istua kuin Tuhkimus tuhassa. Jos olisin tämän tiennyt,

en olisi kanssasi lähtenytkään.

PRINSSI

Mitä läksit, oma syy! Satuja, satuja!

IMANDRA

Ja aina sinä hoidat ja voidat pyssyäsi niinkuin minua ei olisikaan.

PRINSSI

Joka ei pidä pyssyään puhtaana, se ei vaali vaimoankaan.

IMANDRA

Ampuisit edes jäniksen, osaathan sinä loihtia.

PRINSSI

Paljasta pilaa!

IMANDRA

Pilanako minua pidätkin? Minäpä sanon prinssille.

PRINSSI

Sano, sano, ei sinua uskota!

IMANDRA (polkee jalkaansa)

Sinä olet kavala kuin käärme. Sinä kiedot sanoillasi niinkuin lukki

verkkoonsa.

PRINSSI

Ja kerjää prinssiltä samalla mesikakkuja!

IMANDRA

Minäkö kerjäisin?

PRINSSI

Niin sanoit prinssille, kyllä minä kuulin. Mutta sinä et uskalla

kerjätä, tarvitaan siihenkin rohkeutta.

IMANDRA

Kyllä minä uskallan, menen vaikka heti, kerjään polvillani, matelen.

PRINSSI

Kun käsken, niin et kerjää.

IMANDRA

Mutta minäpä kerjään!

PRINSSI

Kerjää, kerjää! Nälkä ei lue lakia.

IMANDRA

Miksi olet niin kova, minun pitäisi sinua vihata, mutta minä en voi!

PRINSSI

Vihaa vaan! Mikset voi?

IMANDRA

Siksi, että sinun katseesi kurittaa, mutta äänesi hyväilee.

PRINSSI

Sinä olet leikkinyt lemmellä.

IMANDRA

Sinun kylmyytesi kiihoittaa, sinun kuumuutesi jäähdyttää. Mikset anna

minulle suuta niinkuin hovissa!

PRINSSI

Vasta häiden jälkeen!

IMANDRA

Prinssin häiden?

PRINSSI

Niin — prinssin.

IMANDRA (polkee jalkaansa.)

Mutta minä tahdon! Suuteletko?

PRINSSI

En!

IMANDRA

Tapa minut, tapatko?

PRINSSI

En! Taruissa vain tapetaan.

IMANDRA

Sitten minä...

PRINSSI

Sinä, sinä...?

IMANDRA

Minä, minä, minä — vaikenen koko viikon. (Menee nurkkaan

turjottamaan.)

PRINSSI

Ja minä puhun koko viikon. Sinä tapat aikaasi ja nyt minä tapan —

kukon!

IMANDRA

Kukon! Mutta kuinka minä sitten herään?

PRINSSI

Kun heräät, niin vaikenet. Et voinut vaijeta! Siinä näit!

IMANDRA

Minä puhunkin koko viikon.

PRINSSI

Minä vaikenen. (Menee.)

Taikapeili · 第 2 / 4 段