Tämänpäiväinen aurinko
ei ole sinua varten:
se näkee vielä
ranteissasi kahleenjälkien häpeän
ja otsallasi eilispäivän polttomerkit.
Tänään — erämaa
joka nielee kaikki keitaat:
unet ilosta ja auringosta.
Tuulen tuomaa lentohiekkaa
janon runtelemille huulille.
Mutta:
rautaristikon takaa
katse,
ihmisen katse —
niinkuin liekki joka syttyy tuhkaan.
Vielä täynnä
tuskan ja ilon taistelua,
mutta voitonvarma,
huomisen-altis,
juopunut syntymättömästä valosta.
Niinkuin huuto
etäisyydestä toiseen:
— Nähkää naulanjäljet käsissämme,
jotka ovat kohonneet
jaoittamaan tämänpäivän vankilaa.
Kuulkaa sielujemme salamaa:
se on tuli taivaasta
ja sytyttää esiuhrin huomispäivän auringolle,
joka tulee — on _pian_ tuleva —
ja suutelee kaikkia rikkaita sydämiä.