Luutakimppu harteillaan
rosokeppi käissä
mummo tietään tallustaa
talven pakkassäissä.
Kuka antaa lantin, kaks' —
Vuodet eelleen vierii.
Askeleet käy raskahaks',
kyynel silmään kierii.
Ryppy rypyn viereen saa,
hapset hopeoituu.
Huoli elon tummentaa,
vaivaksi se koituu. —
— Monta päivää vuottelin
häntä tulemahan. —
Tullut ei. Jo kuulinkin
hän vaipui tuonelahan.