Minne kulkueen on tie?
Rattahat on ränstyneet,
niillä kirstu koruton,
vetäjänä laiha hepo.
— Ruumissaattue se lie,
jotain oottaa haudan lepo.
Kukahan nyt kuollut on?
— Vanha Vaivais-Antero
siin' on viime matkallaan.
Hänkin oli aikanaan
oivallinen ojanluoja.
Vanhoillansa väsyi jo,
kunnes sitten vaivastalo
vanhuksen ol' viime suoja.
Vanhus kuoli. Viimeinen
tää on matka. Seppeleet
pois on, saattoväki myöskin.
Katson hiljaa aatellen:
»Unhotettuna sä meet;
samoin suorit elos' työskin».