Kaikki orjuuttaminen perustuu vaan siihen, että toinen ihminen
voi riistää toiselta elämän ja sitä uhkaamalla pakoittaa toisen
täyttämään tahtoansa.
Erehtymättä saattaa sanoa, että, jos on olemassa ihmisen
orjuuttaminen, s.o. että toinen vasten omaa tahtoaan, toisen
tahdosta, tekee joitakin hänelle epämieluisia tekoja, syynä tähän on
ainoastaan väkivalta, joka nojautuu elämän riistämisen uhkaukseen.
Jos ihminen antaa koko työnsä toiselle, saa riittämätöntä ravintoa,
antaa pienet lapset raskaaseen työhön, lähtee pois maaltaan ja uhraa
koko elämänsä hänelle vastenmieliseen ja tarpeettomaan työhön,
niinkuin tapahtuu silmiemme edessä meidän maailmassamme, niin
varmasti voi sanoa hänen tekevän sitä ainoastaan sen vuoksi, että
häntä uhkaa elämän menettäminen, jos hän tästä kaikesta kieltäytyy.
Senpä vuoksi meidän sivistyneessä maailmassamme, jossa suurin osa
ihmisiä, ollen hirmuisessa puutteessa, tekee heille vastenmielistä ja
tarpeetonta työtä, on ihmisten enemmistö elämän riistämisen uhkaan
perustuvassa orjuudessa. Missä sitten on orjuus ja missä elämän
riistämisen uhka?
Muinaisina aikoina olivat orjuuttamiskeino ja elämän riistämisen
uhka silminnähtäviä. Käytettiin alkuperäistä orjuuttamiskeinoa,
suorastaan uhkaamalla tappaa miekalla. Aseellinen sanoi aseettomalle:
minä voin sinut tappaa, niinkuin näit minun vastikään veljesi
tappaneen, mutta minä en tahdo sitä tehdä, minä armahdan sinua
senvuoksi, että meille kummallekin on edullisempaa, että sinä teet
työtä minun hyväkseni, kuin että sinä tulet tapetuksi. Tee siis
kaikki, mitä minä käsken, ellet tahdo menettää henkeäsi. Ja aseeton
alistui ja teki kaikki, mitä aseellinen vaati. Aseellinen uhkaili ja
aseeton teki työtä. Se oli sitä persoonallista orjuutta, joka ensin
ilmestyy kaikilla kansoilla ja nykyäänkin on vielä tavattavissa
alkuperäisillä kansoilla. Elämän muodostuessa tämä ensimäinen
keinokin muuttaa muotonsa, sillä se tulee silloin vähemmän mukavaksi
sortajalle. Sortajan täytyy, voidakseen käyttää hyväkseen heikkojen
työtä, ruokkia ja pukea heitä, s.o. ylläpitää heitä niin, että
he kykenisivät työhön, ja tämän kautta rajoittuu orjuutettujen
lukumäärä. Sitä paitsi tämä keino pakoittaa sortajaa olemaan aina
sorretun ääressä häntä uhkaamassa. Ja niin keksittiin toinen
orjuuttamiskeino.
Viisi tuhatta vuotta sitten, niinkuin raamatussa kerrotaan, keksi
Joosef tuon uuden, mukavamman ja laajemman orjuuttamiskeinon. Tämä
keino on se sama keino, jota nykyään käytetään eläintarhoissa
tottelemattomain hevosten ja villieläinten taltuttamiseksi. Tämä
keino on nälkä.
Näin kerrotaan tuosta keksinnöstä raamatussa, 1 Mooseksen kirjassa.
41 l. 48 v. -- Ja hän kokosi kaiken viljan niinä seitsemänä vuonna,
jotka olivat (hedelmällisiä) Egyptin maalla, ja sijoitti sen
kaupunkeihin; kuhunkin kaupunkiin sijoitti hän ympäröivien peltojen
viljaa.
49. -- Ja Joosef kokosi sangen paljon viljaa, niinkuin santaa
meressä, niin että hän lakkasi sitä laskemasta, sillä sitä ei voinut
laskea.