Saksan kansan erinomaiset edistykset kaikilla aloilla eivät olisi
olleet mahdolliset, ellei opetuslaitosta olisi niin oivalliseksi ja
tehokkaaksi kehitetty. Kaikista suurista kansoista on Saksan kansan
valistus korkeimmalla kannalla. Se on etupäässä tulos sveitsiläisen
Pestalozzin kannattajien ponnistuksista viime vuosisadan
alkupuoliskolla. V. 1901 oli rekryyteistä ainoastaan 131 (0,05 pros.)
koulunkäymättömiä (enimmäkseen puolalaisista maakunnista).
Kansakouluopetus on yleensä järjestetty uskontokuntia myöden. Koulujen
paikallinen valvonta on suureksi osaksi papiston vaikutusvallan
alainen. Kansakouluopetuksen pohjana on koulupakko, joka on vallalla
koko Saksassa, vaikka perusteet tosin vaihtelevat valtioita myöden.
Kansakoulujen ja korkeampien oppikoulujen välillä on keskikoulu,
jonka nimitykset ja suunnitelmat melkoisesti vaihtelevat.
Kansakouluopinnoitten täydentämistä ja sovelluttamista käytännölliseen
elämään tarkottaa taas jatkokoulu. Erinomaisen tehokas ja monipuolinen
on kaikenlainen ammattiopetus. Korkeammat oppikoulut ovat enimmäkseen
klassillisella pohjalla; mutta semmoisten oppilaitosten rinnalla,
joissa vanhat kielet ovat kieliopetuksen pohjana, on myös toisia,
uudempia, jotka ovat meidän realilyseoittemme tapaan järjestetyt,
tarkottaen etupäässä oppilaitten valmistamista käytännöllisille
aloille.
Yliopistoita on kaikkiaan 21. Preussissa on 10 yliopistoa, nimittäin
Berlinissä, Bonnissa, Breslaussa, Göttingenissä, Greifswaldissa,
Hallessa, Kielissä, Königsbergissä, Marburgissa ja Münsterissä.
Baijerissa on kolme yliopistoa, Erlangenissa, Münchenissä ja
Würzburgissa; Saksin kuningaskunnassa yksi, Leipzigissä;
Württembergissä yksi, Tübingenissä; Badenissa 2, Breisgaun Freiburgissa
ja Heidelbergissa. Pienemmissä valtioissa on yliopistoita:
Strassburgissa, Giessenissä, Jenassa ja Rostockissa. Ylioppilaitten
luku lähentelee 40,000.
Fysikalis-teknillisten tieteitten opetusta varten on Charlottenburgissa
lähellä Berliniä koko valtakunnan ylläpitämä keskuslaitos. Sen lisäksi
on 9 teknillistä korkeakoulua rakennustieteitten opettamista varten ja
runsaasti kaikenlaisia ammattikouluja. Vuorikaivosoppia opetetaan
vuoriakatemioissa (Saksin Freibergissä, Berlinissä, ja Klausthalissa).
Metsänhoitoa kuudessa metsäakatemiassa, joista ovat tunnetut varsinkin
Tharandt (lähellä Dresdeniä) ja Münchenin metsäopisto; näissä
laitoksissa muun muassa kokeillaan ulkomaalaisilla puilla semmoisten
lajien selville saamiseksi, joilla voitaisiin Saksan metsiä
rikastuttaa. Kauppatieteitä varten on useita korkeakouluja, ja suuri
määrä alempia opistoita. Sotatieteitä varten on Berlinissä
sota-akatemia ja Kielissä meriakatemia, maanviljelyksen opetusta varten
useita korkeakouluja ja yliopistoihin yhdistettyjä tiedekuntia, ynnä
suuri määrä alempia maanviljelysopistoita.
Lukuisat yliopistot ja korkeakoulut ovat maantieteellisen elämän
varsinaiset kannattajat. Saksassa ei ole samassa määrässä kuin
Englannissa varakkaita yksityisiä, jotka kokonaan voisivat antautua
tieteiden palvelukseen, mutta opetusvelvollisuudestaan huolimatta ovat
Saksan tiedemiehet kohottaneet tutkimuksen niin korkealle, että
Saksanmaa tieteessä on ensimäistä maita, ellei aivan ensimäinenkin. Ja
kaikista muista sivistysmaista Saksa on vienyt voiton tieteiden
tulosten toteuttamisessa elämässä ja niiden sovelluttamisessa käytännön
aloille. Saksan teollisuuden erinomainen kehitys on suoranainen tulos
tieteiden sovelluttamisesta ja niitten oivallisesti järjestetystä
opetuksesta. Sotalaitoksenakin Saksa kaikista maista ensimäiseksi
saattoi tieteelliselle pohjalle, ja sepä olikin tärkeimpiä syitä Saksan
aseitten odottamattoman nopeaan menestykseen viime sodassa Ranskaa
vastaan.