1845 2,143 --
1855 7,862 --
1865 13,900 --
1875 27,980 --
1880 33,645 22,021
1890 41,810 37,476
1904 53,828 49,687
Jokiliike.
Jokiliikkeen alalla sai höyrylaiva vuosisadan ensimäisellä
neljänneksellä aikaan täydellisen mullistuksen. Ennen höyrylaivaa oli
jokiliike Saksan kuljettavillakin joilla sangen vähäinen. Niin oli
varsinkin matkustajaliikkeen laita. Rheinillä kulki vuosittain ylös ja
alas vuodessa noin 1,300-1,400 laivaa ja näistä ainoastaan 200 kuljetti
matkustajia. "Markkinalaivoissa", joksi matkustajalaivoja sanottiin, ei
ollut jälkeäkään nykyisten matkustajalaivain mukavuuksista. Hitaasti ne
taivalsivat, kömpelösti liikkuivat. Matkalla Mainzista Kölniin kului
noin 30 tuntia, vaikka kuljettiin myötävirtaa. Nykyaikainen höyrylaiva
viillettää saman matkan 8 tunnissa. Joka tahtoi mukavasti matkustaa, se
vuokrasi erityisen kajuutallisen aluksen. Rautatieliikkeen kehittyessä
näytti jokiliike yhä taantuvan, vaikka sitä jo välittävätkin
höyrylaivat. Viime vuosisadan lopulla alkoi jokiliike kuitenkin
vilkastumistaan vilkastua, sitä myöden kuin kanavaverkkoa
laajennettiin. Varsinkin tavaraliike on joilla ja kanavilla kasvanut
suunnattomasti ja yhä edelleenkin kasvaa. Kahdennenkymmenennen
vuosisadan alussa Saksassa oli laivalla kuljettavia jokimatkoja 7,205
kilometriä, kanavamatkoja 6,312 kilometriä ja uittoväyliä tämän lisäksi
6,403 kilometriä. Tärkeimpien jokien pohjiin on laskettu kettingit
hinauksen helpottamiseksi.
Vielä nopeammin ja valtaavammin kuin jokiliike on Saksan meriliike
kasvanut.
Teollisuuden ja liikkeen turvissa on Saksan sekä koti- että ulkomainen
kauppa kehittynyt arvaamattoman nopeasti. Missä määrin sekin on kansan
yhteiskunnalliseen kerrostumiseen vaikuttanut, näkyy siitä, että v.
1895 valtakunnan 52 miljonasta asukkaasta, joista yli 20 miljonaä tuli
teollisuuden osalle, kaupan osalle kuului 6 miljonaa.
19:nnen vuosisadan saavutukset.
Täydellisen mullistuksen alainen on Saksanmaan taloudellinen elämä
siis ollut 19:n vuosisadan kuluessa. Ei koskaan ennen ole niin
perinpohjaisia ja kaikille aloille ulottuvia muutoksia tapahtunut niin
lyhyessä ajassa. Saattaa sanoa, että Saksan nykyisen ja 19:nnen
vuosisadan alussa vallinneen taloudellisen elämän välillä on suurempi
ero, kuin niiden taloudellisten olojen välillä, jotka vallitsivat
1350:n vaiheilla ja 18. vuosisadan lopulla. Mutta vielä ei siirtyminen
uudenaikaisiin taloudellisiin oloihin edes ole loppuun kehittynyt.
Mitkä ovat siis kuluneen vuosisadan saavutukset? Muuan tutkija yhdistää
ne seuraaviin johtopäätöksiin:
"Olemme ensinnäkin käyneet vapaammiksi. Olemme päässeet niistä
kahleista, jotka ennen estivät yksityistä vapaasti valitsemasta
ammattiaan, asuinpaikkaansa, käyttämästä vapaasti työvoimaansa ja
omaisuuttaan. Vapaasti ja häiritsemättä saattavat taloudelliset voimat
nykyään vaikuttaa kaikilla toimeliaisuuden aloilla, yritteliäisyydellä
on kaikkialla vapaa tie. Suuremman taloudellisen vapauden keralla on
Saksanmaan taloudellinen elämä kuitenkin samalla saanut levottomamman
luonteen. Se on huomattavana kaikillakin aloilla, mutta varsinkin
väestön liikkuvaisuudessa. Entistä nopeammin sekaantuvat eri
saksalaiset heimot toisiinsa, pohjoinen, etelä, länsi ja itä.
Vuosisatoja ovat saksalaiset heimot eläneet sangen erillään toisistaan
ja kehittäneet kukin omia omituisuuksiaan. Nykyään sitä vastoin
uudenaikainen teollisuus- ja liike-elämä entistä enemmän sulattaa eri
aineksia yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, ja tästä ehkä lopulta
muodostuu aivan uusi yhtenäinen kansanluonne. Nopeimmin väestö
sekaantuu ja vaihtuu suurkaupungeissa, sillä niihin sisämaa ensi
sijassa vaeltaa. Hampurissa tuskin puolet koko asukasluvusta on
kaupungissa itsessään syntynyt, toinen puoli on muualta tullutta.
Työvoimain vaihto erikoisten teollisuuksien aloilla tapahtuu yhtä
nopeaan. Muutamilla kivihiilialueilla vaihtuu kesällä melkein koko
työväki, koska kesällä on helppo saada muualta mieluisempaa työtä.
Varsinkin oppimattoman työväestön kesken on työn ja työpaikan muutto
yleinen. Tämmöisestä liikkuvaisuudesta on monenlaisia haittoja, ja
kaikenlaisilla työväen parasta tarkottavilla yleishyödyllisillä
laitoksilla sitä koetetaankin estää, mutta siitä on toiselta puolen
suunnattomia etujakin. Työpaikan muuttamisen helppous on työväestön
parhaita keinoja palkkain alenemisen vastustamiseksi. Se on työväestön
vapauden parhaita takeita.
"Toiseksi Saksanmaa on 19:llä vuosisadalla kehittynyt mahtavammaksi.
Samalla alueella, jolla 19 vuosisadan alussa eli parikymmentä miljonaa
asukasta, sai v. 1905 enemmän kuin 60 miljonaa toimeentulonsa. Tähän
nopeaan kasvamiseen perustuu suuressa määrin Saksan valtiollisen mahdin
vakaantuminen. Saksan kansa on kasvanut nopeammin kuin useimmat muut
kansat. Mutta toiselta puolen viittaavat merkit kuitenkin siihen, ettei
väestön lisääntyminen tulevaisuudessa enää tapahdu yhtä nopeaan, vaan
että sen rajat ehkä on piankin saavutettu, että se jälleen muuttuu
verkallisemmaksi. Tähän viittaa varsinkin se seikka, ettei
lisääntymiseen ole syynä syntyväisyyden enentyminen -- syntyvien luku
päinvastoin on jonkun verran vähentynyt -- vaan kuolevaisuuden
vähentyminen, joka on seuraus yleisestä vaurastumisesta. Mutta
kuolevaisuuden vähentyminen luonnollisesti jotenkin pian tapaa rajansa.
Saksassa arvatenkin pääsevät vallalle samat olot kuin naapurimaassa
Ranskassa, ettei nimittäin väkiluku enää lisäänny, vaan pysyy likimain
alallaan.
"Kolmanneksi on Saksanmaa rikastunut, eikä vain siten, että omaisuutta
olisi entistä enemmän kokoontunut yksiin käsiin, vaan sitenkin, että
kaikkien väestöluokkain, työväestönkin elämänehdot ovat parantuneet.
Leivän, viljan, kahvin, sokurin, oluen kulutus päätä kohti on
entisestään suuressa määrin lisääntynyt. Mitä kansan elämänlaatuun
muutoin tulee, niin ei se hintain huojennus, joka teollisuuden kautta
on tapahtunut, kohtaa kuin verraten pientä osaa sen jokapäiväisistä
tarpeista. Ravintoaineet, jotka muodostavat noin 75-80 pros. yksilön
menoarviosta, eivät ole 19:nnen vuosisadan teknillisten voittojen
kautta halvenneet. Syynä siihen hinnanalennukseen, joka tälläkin alalla
on tapahtunut, ei ole maanviljelyksen entistä parempi kannattavaisuus,
vaan merentakaisten ravintoaineitten kilpailu halvenneitten
kuljetuskustannusten kautta. Mitä asunto-oloihin tulee, niin on
rakentaminen nykyään epäilemättä kalliimpaa, kuin se oli vuosisadan
alussa. 19:nnen vuosisadan alussa ei Preussissä vielä kymmenennellä
osallakaan kaikista rakennuksista ollut täysiä kiviseiniä, mutta
vuosisadan lopulla oli melkein puolet kaikista rakennuksista
kiviseinällisiä. Paljaasta puusta rakennettuja taloja oli vuosisadan
alussa puolet koko määrästä, vuosisadan lopulla vain kymmenesosa. Sekä
kaupungeissa että maaseuduilla on elämä nykyään mukavampaa, osaksi sen
kautta, että tiet ovat entistä paremmat, liikkuminen helpompaa ja
kaupungeissa valaistus mallikelpoista. Sata vuotta takaperin
saksalaisessa kaupungissa tuskin uskalsi katuliankaan vuoksi mennä
pimeän tultua ulos muuta kuin lyhdyn keralla. Kaikilla valistuksen
aloilla on kuljettu eteenpäin jättiläisaskelin. Kansanopetus käsittää
koko kansan ja se on maksutonta. Kaikenlaisia valistuslaitoksia,
museoita, näyttelyitä, kokoelmia, on tuhkatiheässä, terveydelliset olot
ovat verrattoman paljon paremmat kuin ennen, jokaisella vähänkin
suuremmalla kaupungilla on oivallinen vesijohtonsa, sanalla sanoen,
kaikilla elämän aloilla on kuljettu valtaavasti eteenpäin. Mutta
ankaria taisteluita on kansan täytynyt kestää, ennenkuin sen
taloudellinen elämä on tälle uudelle kannalle päässyt. Lukemattomille
yksityisille on tämä kehitys tuottanut puutetta ja ahdinkoa, ja suuria,
ennen kukoistavia ammatinhaaroja se on kukistanut ja tuhonnut.
Taloudellinenkin taistelutanner on täynnään sodan tuhoa ja raunioita,
joitten päälle uusi aika rakentaa."