Nautapuodin talo on vielä Tornionjoen itärannalla, nyk. autiona,
omistaa muuan ruotsalainen.
Grapen jälkeläisiä oli m.m. Enontekiön Erik Grape, ks. "Lapin
muisteluksia" j.s. Talonpoikaistunutta jälkipahnaa oli esim.
Ylimuoniossa 1800-luvun alkupuolella seppä Peter Grape. Heikan
muori-vainaja Ylitornion Kainuunkylässä oli tavannut kehuskella: "Olen
Anter Krapin sukua Lyypäkin kaupungista."
AIR = Abraham ja Jakob Rhenstierna.
kippunta, vanha mitta = 170 kg.
Steinholtz perusti Lapinkorpeen toisenkin rautatehtaan, Svansteinin
ruukin Turtolaan, Ruotsin puolelle väylää. Tämäkin tehdas otti malmia
Suomen puolelta, Turtolan ja Ylitornion sydänmailta, ja kerrotaan
Kaaraneskosken tienoilla olleen malmin sulatusuuninkin. Vanha
"malmitie", jonka pohjaa vieläkin näkyy Kirvesvaaran tienoilla, vei
malmikentälle. Svansteininkin ruukki on jo hävinnyt.
tampulapoika = tampulaa, vesiruuhen sulkulautaa, hoitava poika.
lehmänperäin = ketju, entisaikaan väännetty vitsa, jolla kytkyt
kiinnitetään seinään.
"raamatun nytheitä" = r:n ongelmia, pulmapaikkoja, joista väittelijät
saattavat olla eri mieltä.
Jonas Ekströmin maanviljelyksestä ks. J.W. Zetterstedt, "Resa genom
Sveriges och Norriges Lappmarker 1821"
Jällivaaran rautatie, Luulaja--Ofoten rata, aloitettiin 1884, valmistui
1903.
naulastooli = pieni reikäpäinen alasin, jossa lyödään naulojen kannat.
ryyppynaappu, lap. nahppe = pieni pahkasta koverrettu puukuppi,
varsi toisinaan silattu koristellulla luulevyllä. Käytettiin ennen
viinaryypyn ottamiseen.
Aviovaara, Norjan-Lapissa, Tenojoesta 3-4 penik. länteen.
Yksityiset markkinat poistettiin 1788, jolloin kaikki markkinat tulivat
vapaiksi.
Lapinukkojen viinapyynnöstä ks. G.A. Andersson, "Tietoja Sodankylän ja
Kittilän vaiheista".
ottinki = pitkäkäs, pyöreä, leilinkaltainen astia.
ankka = pieni tynnyri, "keskeltä kupukka" (ehkä ankkuri, joka oli 15
kannua).
siljo, lap. sialjo. Lappalaisilla tasainen kenttä esim, kodan luona.
komsiokäärö = komsiolapsi. Komsiossa, lap. kiedkam, puusta
koverretussa, nahalla päällystetyssä, kuomuniekka kotelossa hoitelevat
lapinäidit pikku lapsiaan.
pirrilakki = suippoperäinen lakki, nähdään esim, luvun loppukuvassa,
joka on jäljennös Ruotsin lappalaisen tupen koristepiirroksesta.
väärti = kestiystävä.
lumikieppi = lumikuoppa, onkalo.
majavanhoito = majavanhavukset.
maitotshalmas = poron vatsalaukku, oik. kuninkaankypäri, joka on
täytetty juoksutetulla, kuivatulla poronmaidoila.
punasvatsa = verivatsa, poron mahalaukkuun koottu, jäädytetty veri.
Porohärän verivatsa maksoi pankkokruunun, vaatimen kruunun.
koipikengät = poron koipinahasta tehdyt karvakengät.
siepakat = poronkoivista tehdyt kengät.
ruijanraanu = Ruijan lappalaisten kutoma paksu villaraanu.
rouvot, lap. rouhko = nahkavällyt.
kesäytynyt = hapannut (kalasta).
meriahven, saita, pallas, ks. lukua Ruijanrannan kalaretket.
saitapari = kahtia pyrstöön asti halaistu saita.
ruistumppu = paksu ruisleipä.
kolinkki = koliikki.
hommatroppi -- hoffmannintipat.
lautatroppi = lautaanum?
kaloleipä = olkileipä.
koljoontua = kesäytyä, hapata (kaloista). Niinkuin muuallakin Suomessa,
hämmästelevät Peräpohjan ja Lapinkin asukkaat naapuripitäjiensä
todellisia taikka oletettuja erikoisuuksia: kittiläläiset syövät
kaloleipää, muoniolaiset kesäytyneitä mateita, hettalaiset keittävät
poronlihaa, tervolalaiset lohensuolivelliä, rovaniemeläiset elävät
olkileivällä, kolarilaiset juovat paljon konjakkia j.n.e.
kaara = kalakaukalo.
jaara = pässi.
rökäs = kiiski.
naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen jonkun perässä t. jonkun luokse.
roitovalkea = iso nuotio.
Sungussa, Äänisjärven rannalla, pidettiin entisaikaan suuret
metsänriistan markkinat.
"Tintti kuusa..." Kittilän ukon ryyppymääritelmä.
Muistona entisestä hampun viljelemisestä on vielä esim. Kittilässä,
Kirkonkylän tienoilla, muutamia "Hamppukaltioita", joissa ennen on
hamppuja liotettu, ja Ylimuoniossa on Lanton maalla pelto, jota
sanotaan vieläkin "Hamppupelloksi". Mutta sitten kun perunanviljelys
tuli, "hamppumaat panthin pottumaiksi ja hampunviljelys lakkasi".
A.V. Ervastin mukaan ("Suomalaiset Jäämeren rannalla") oli Jäämerellä
v. 1878 suomalaisia kalamiehiä seuraavat määrät: Kittilästä ja
Sodankylästä yht. 250-300 henkeä, Inarista 150, Utsjoelta 50,
Kemijärveltä 56, Kemistä 30, Yli- ja Alatorniolta 65, Rovaniemeltä 25,
Kuolajärveltä 13, Kolarista 4, Oulun kihlakunnasta (enin osa
Kuusamosta) 190. Pohjois-Suomesta yht. siis 800-900 henkeä.