hämpööri, norj. fembörding = isohko yksimastoinen kalastaja-alus.
otrinki = yksimastoinen avonainen purjevene, jolla kalastajat kävivät
pyynnissä.
nuskat = kalanpyytöneuvot.
peesi = ent. norjal. raha, 5:60 mk.
ruijankieli = norja.
lota, norj. lodde = villakuore (Mallotus villosus).
tupuli = koho.
hyysä, norj. hyse = turskansukuinen kala (Gadus aeglefinus).
ruijanahven = Jäämeren ahven (Sebastes norvegicus).
pallas = Jäämeren kampela (Hippoglossus vulgaris).
viekö = ent. norjal. mitta, 2 vanh. leiviskää.
tainari, norj. stenbit = Anarrhichas lupus.
Merikissa lienee sama kala kuin tainari, vaikka kalaukot väittävät sitä
eri kalaksi.
holkeri = Jäämeren hai (Laemargus borealis).
Holkeripankki, pankki = matalikko.
saita = turskansukuinen kala (Gadus virens).
kriili = meren pikku äyriäinen.
"Höijenin ukko" = Svend Foyn, kuuluisa norjal. valaanpyytäjä, aloitti
valaiden suurpyynnin 1860-luvulla.
tamppi, norj. dampskib = höyrylaiva.
kuu = rasva.
Kalastuspaikkojen norjalaiset nimet: Anninjoki = Jakobselven,
Navarinniemi = Naversodden, Kyyppi = Kiby, Ekreia = Ekkerö, Kallijoki =
Skallelven, Kalkkikeila = Kvalnes?, Kiiperi -- Kiberg.
hiila = viila, tarkoittaa tässä rumpukalikkaa.
jatka = 1- t. 2-mastoinen purjelaiva.
Noa-Selma = Novaja-Semlja.
rankinen = liinavaatteesta (t. harsosta) laitettu teltankaltainen
sääskiensuoja, aivan tavallinen ja tarpeellinen Lapissa ja
Peräpohjassa. Ripustetaan monesti huoneeseenkin sängyn yläpuolelle
nukkujaa sääskiltä suojaamaan.
Kittilän asukkaat veivät entisaikaan toisinaan myyntilehmiä Ruijaan.
Kerrankin Rastinkylän miehet emäntineen kuljettivat 17-lukuisen
lehmikarjan ja sonnin Vesisaareen, myyden ne siellä huutokaupalla.
Hellantin liimatehtaasta ja liimankeiton harrastuksesta ks. H.J.
Boström, "Anders Hellant".
tunturien elo = porokarja. Lappal. nimittää karjaansa eloksi, "äällo".
tokka, lap. tohkke = iso porolauma.
kaalo, lap. kaallo -- kylmä kevät- t. kesäilma.
naamasarvi, naama, lap. naameh. Poronsarvia peittää kesällä kasvuaikana
karvainen nahka. Syksyllä ja talvella karisee nahka pois, poro hankaa
sarviaan puuta vasten jouduttaakseen puhdistumista. Paljaat sarvet ovat
kelosarvia.
singuttaa = pingoittaa.
luova, lap. luövve = lava.
erakko = erämaa.
kuusenkoskus -- kuusenkuori.
"Hongasta huiskutettu..." arvoitus Kittilästä.
juuritauko = juuriköysi.
vuottaa, lap. vuöhttut = näkyä jälki.
"Älä, jumalanvilja, päälle tule!" Karhun lumoussanat, samoin kuin
alempana sekä seuraavalla siv. oleva. Mutta lause: "Koira se on,
joka puree!" on karhun häpäisemistä. "Tule miehen päälle!" ovat
yllytyssanoja.
katve = katve, varjo.
kolosti = kolkosti, surkeasti, hullusti.
roustale -- routainen maa.
kuupalkku = rasvakaistale.
rallitanssi = tanssi, jota toimitetaan vain laulun, "rallittamisen",
mukaan.
karhun kurkkutorvea ja sappea käytettiin lääkkeiksi sekä taikomisiin.
sevikko = vetonuora.
pahtapesä, pahta, lap. pahte = jyrkkä kallioseinä.
virkapiiri = pyyntialue. Virkapiirin kiertäminen pyydyksiä kokien oli
"virkaretkellä" käymistä.
rannio = eläimien tallaama polku.
rytiranta = kaislaranta.
"7 kertaa korttelissa" = 7 silmää k:ssa.
kalasaivo, saivo, lap. saivva = kirkasvetinen syvä tunturijärvi.
nuotta liinaa = ulottuu pohjaan.
silli -- muikku.
suljutynnyri = kalantotkutynnyri.
tärkki -- tiheä.
"Annakattoman ajan" kuukausien nimet eräältä Kittilän ukolta.
sahra = aatra.
jäsenkarhi = oksikkaista puukappaleista tehty nivelikäs karhi.
kampsukeitto = veritaikinasta tehdyistä kakuista valmistettu keitto.
leippoon = kokoon.
alimiten, ylimiten = almanakan "planeetta"-merkintöjen "alim.", "ylim."
"Kiukurainen, kaukurainen...", arvoitus Kittilästä.
kottistaa, lap. goddet = tappaa, teurastaa.
"Mies sauhaan, poro karhakhan." = mies hiihtämään, poro karhakkaan
hankaamaan sarviaan puhtaiksi.
lihatontta = kiveliöissä asuva, ihmisiä syövä tarinain jättiläinen.
manhonväki = mannunväki, manalaiset.
köyry = köyri, paholainen.
metsäperkele = metsänhaltia, paholainen.
vistottaa = pelottaa, kammottaa.
kirvata -- kirota.
loori = seinästä toiseen ulottuva matala syvennys navetan lattiassa,
lehmän takana.
"Armon liiton enkel..." vanha virsik.
nuorukainen = nuori poikimaton lehmä.
lasturante = lastukasa puiden pilkkomispaikalla.
kuri = tuumista tuleva piimänsekainen maito.
prakut = housut.
paarna, lap. paarne = poika, ruots. barn = lapsi.
"Vaella niin vakaisesti..." Laestadiuksen Kirkko-Postilla, Luulaja
1876.
peräisenreikä = navetan seinässä reikä, jonka lävitse lehmän
kytkyenperäinen on pistetty.
saaloa = huohottaa, vapista; porosta: läähättää.
nakku = naaras.
sarvenat = ristiluut.
moskataikko = puukoura, jolla lehmille keitettyä haudetta, "moskaa",
ammennetaan muuripadasta.
piakka = pitkävartinen leipälapio, jolla leipiä käytetään uunissa.
konia = raiskata.
viiskloppinen = viisikulmio.
katista -- ketarain päähän sovitettu reenpohjan sivupuu.
rova, lap. rovve =- harvametsäinen t. paljas kivikkoinen korkea maa.
lompolo, lap. luöbbal = pieni järvi, lampi, useinkin jokilaajentuma.
luusua = järven laskukohta, joenniska.
kaihti, lap. skaihti = tunturiräiskä.
taivaanjaara = taivaanvuohi.
tohtaja, lap. tohti = kuikka.
Lintujen laulun äänimukailut Enontekiön Hukka-Salkolta.
pahikko = pahtainen maa.
kurkkio = jyrkkä, ahdas, louhikkoinen vesiputous.
Markkajoki on Suomen yleiskartassa (v:lta 1916) merkitty laskevaksi
Pöyrisjokeen yläpuolella Vuontisjärveä, vaikka joki ennen Rovan Nikon
järvenlaskua virtasi itsenäisenä vetenä Vuontisjärven itäpuolitse
Ounasjokeen.
tauro = kalan rasvaisuus ja makeus.
tortti = rukki.
luhta = saraheinä.
pilliheinä = nurmikkolaji (Poa).
mantoheinä = useammat maanpinnassa kasvavat heinälajit, esim. siniheinä
(Molinia) ja jotkut saralajit.
mella, lap. mielle = hiekkaknmpu, tavall. vesien rannoilla.
nöyräpäinen = heikkopäinen.
ukonkivi = ukontaltta.
vaaksiainen = ampiainen.
piiksiluu = linnun rintaluu.
munhaiskuu = munuaisrasva.
rautasuulla = aamulla ennenkun on mitään nauttinut.
ukonpilvi = ukonilman jälkeen maasta löydettyä "pilveä", sammakonkudun
kaltaista hyytelöä.
ukkonen eri tähdellä = mikä "planeetta" on merkitty almanakkaan sille
päivälle, jolloin ukkonen kuuluu.
heppäisempi = heikompi.
kivaverinen, kiva = kova, vahva, tiukka.
merenlöytty = hylkeenrasva, meren ajama.
ruusata = maalata kukka- y.m. koristeita. Vanhat Tornionlaakson
maalarit ovat olleet tavattoman taitavia "ruusaamaan", se nähdään
kyllä vieläkin talojen vanhoista huonekaluista.
raitioida = paimentaa poroja; rautio, lap. raihte = poropaimen.
poropalkinen = poronhoitoalue, myös: paliskunta.
porokaarre = suuri aitaus, jossa porojen erottaminen, merkitseminen ja
lukeminen, "pykällys", toimitetaan.
pykällyspuu = nelikulmainen puupalikka, johon entisaikaan porojen
omistajat ja raitiot merkitsivät porojen lukumäärän.
Olaus Sirmasta ja Erik Grapesta ks. "Lapin muisteluksia": Vanhan
lapinkirkon tarina.
"Vikelius" = Johannes Wegelius, synt. 1693, kuoli Oulun kirkkoherrana
1764, oli Ison vihan aikana Lapissa pakoretkellä.
Wiklundista ks. myös siv. 277. Tarina tyhjästä paperista saarnaamisesta
sekä lahoomattomasta ruumiista tavataan myös muuallakin.
hiuslakki = kalotti.
taamoa = murjoa, masentaa.
"tuomiorovastin tyär" = Maksanmaan kappalaisen Henrik Damstenin vanhin
tytär.
ymppääjä = rokottaja.
rukattaa, lap. ruohttat = kiirehtiä.
koulupappi = pappi, joka hoiti samalla katekeetan virkaa.
lastata = moittia, painaa.
juroa = olla paikallaan liikkumatta, jurottaa.
lentävänä reikänä = reikiä niin että linnut läpi lentävät.
pyökkyri = karkeakarvainen poron nahkaturkki l. peski.
kirppasilla, kirpanlyönti =- poikasten leikki, jossa puupalikkaa,
kirppaa, lyömällä lennätetään.
syrjää myöten = kaikki sekä köyhät että rikkaat.
luisteet = karjan ja hevosen syömättä heittämät rehunjäännökset.
halsi = uunin kupeeseen heitetty vartavastinen kolo, missä kirnua
voitiin lämmittää. Nähdään vieläkin vanhoissa uuneissa.
kousi = kohtelias, vaatimaton, järjestyksen mies.
löönä = palkka.
poromerkki = poron korviin leikattu omistajan merkki.
suopunki, lap. suohppan = parikymmentä m pitkä silmukkanuora, jolla
poro heitetään kiinni.
tolvata, lap. tolvastet = juosta kovasti (porosta).
nulppo, lap. nulhppo = sarveton poro.
takakopara = takasorkka.
tamppikangas = vanutettu sarka.
rotokunta = sukukunta.
Kaukalon vaari, Henrik Johan Kaukalo, oli synt. 1768 ja kuoli 1855.
tyyrätä = laskea mäkeä.
Puskan Kaisan "etelästä" saama satamarkkanen tuli Tammik. 14 p:n
rahastosta.
satakymmenellä = yli 90:n.
sama, lap. saure = ripeä, kestävä.
Heikki Syväjärvi oli synt. 1805, kuoli 1883.
Vanhojen virsikirjojen evankeliumikirjassa oli neljä sekä joulu-
että pääsiäis- ja helluntaipäivää ja jokaisella oma epistolansa ja
evankeliuminsa.
Äsele, Ruotstn-Lapissa.
"Ihmiset kun olit niin laillisia..." = laissa kiinni.
Iisakki Juuso kävi myöhemmällä iällään Ameriikassa ja toimi sielläkin
saarnaajana, palasi jälleen takaisin ja muutti Alatorniolle, jossa
kuoli yli 10 v. takaperin.
"Ah suruton, koskas..." vanha virsik.
Olli Puljula kuoli 1911, Fredrik Paksuniemi 1921, Antin-Pieti 1898,
leski Pieti viime vuosisadan lopulla.
Laitinen oli Enontekiön kappalaisena 1881-1897.
petäjäouta, outa, lap. vuövte = metsä.
"lohikäärmhelle myrkkyä"; tavall. käärmekin kuolee saatuaan suuhunsa
piipunöljyä.
mustankengän-saappaat = korkokengät.
tällineula = rintaneula.
Juhani Raattamaa kuoli 1899, Pietari Raattamaa 1888, Erkki-Antti
Juhonpieti 1900, Heikki Parkajoki 1895.
"Jumalan rauha" ja "Jumalan terve" on uskontunnustajain tavallinen
tervehdyssana Lapissa ja Peräpohjassa.
kiehinen = puukolla vuolaista t. kirveellä veistetty sytykelastu, tav.
tervaksinen.
para = tav. linnunmuodossa oleva haltia, joka naapurien maitohuoneista
salaa kantoi emäntänsä varastoihin voita ja kermaa. Paran emäntä itse
"synnytti" riihessä t. saunassa määräaikoina (9:nä torstai-, perjantai-
t. sunnuntaiyönä) pohtimessa pohtien lankakerää, rukin käsivartta,
maitokauhaa y.m. laulaen paran synnytyssanoja. "Ja para kantoi
yheksästä kirkonläänistä yhtenä yönä kaikki parhaammat kermat ja voit."
kortto = pilaus, paha silmäys.
pirttivaimo = lapsenpäästäjä, Kolarissa: runsukummi.
pistiäinen = joku pieni harmaa mustaposkinen lintu.
kuukkeli = kuusanka (Perisoreus infaustus).