kiveliö = asumaton suuri erämaa.
muistelus, lap. muihtalus = kertomus, tarina.
muistella, lap. muihtalet = kertoa asioita, tarinoita, tapahtumia.
seurapyytöön = yhteisvoimin ajamaan saalista yhtyivät useasti entiset
erämiehet.
parttio = suuri joukko, esim, poroparttio.
"väyläksi" nimittää peräpohjalainen ja lapinmies isoja jokiaan, joita
myöten entisaikaan kaikki kesäinen liikenne tapahtui.
kaltio, lap. kaltu = lähde, hete.
muotkia = vetää vene maata myöten järvestä toiseen t. kovan kosken
ohitse.
niva, lap. njavve = kova virtapaikka joessa.
kuru = notkelma, rotko. Tunturimaissa useasti hyvin jyrkkäseinäinen.
raito, lap. raido = useampia poroja ahkioineen, taikka ilmankin,
valjastettu ja sonnustettu peräkkäin.
jutaa, lap. johtet = kulkea, olla matkalla.
palas, lap. palkes = polku.
vuoma, murteellisesti "uoma", lap. vuobmi = suuri puuton suo.
jänkä, myös jänkkä, lap. jiegge = räme, suo, mutta ei niin suuri kuin
vuoma.
sa'anpankko = satakruununen. Pankkokruunu 1:50 kr.
"pahki mettäsä" = raivaamattomassa metsässä.
tattarainen = mustalainen.
kiveliökaira, kaira = jokien tai jokihaarojen välinen alue.
houvi = vouti, kruununvouti.
porohärkä = ajoporo.
sivakka, lap. savek = suksi.
yöpuu = suuren hongan rungosta tehty rakovalkea, jonka vieressä yökausi
vietetään. Myös vain "honka".
Kulkukero, kero = pyöreäpäinen tunturilaki.
"Rikinä" -- Regina, Muonion kirkonkylän vanhimpia taloja, ollut jo
vanhastaan käräjäin pitopaikkana.
keino, lap. käino = tie.
aapa, lap. aahpe = suuri puuton suo, samoin kuin vuomakin.
lurikkapäinen = nuppipäinen.
pirrikota = (pyöreä) keilakota.
Kuolemanlaki, laki = paljas tasainen vaaran huippu, isompi kuin kero.
Myös tunturissa on laki.
Kirkkojyrhämä, jyrhämä = syvä ja leveä suvantopaikka kosken
alapuolella.
tievahamara = pienehkö tieva. Tieva, lap. tievva = hiekkakumpu t. -
mäki.
Possukoppa = Bosekop.
hamppuloude, loude, lap. loaudda = tunturilappalaisen kodan katevaate.
Peräpohjan ja Lapin lantalaiset sanovat louteiksi myös isoja
vaatekaistaleita, joita käytetään esim, kuormanpeittoina, maassa
eloja riiheen pantaessa, aumatessa, y.m.s.
lannanvoita = lannanmaan voita. Lannanmaa = maata viljelevän kansan
asuma-alue. Lantalainen, lap. laddelas = talossa asuva, maanviljelijä,
myös: yleensä suomalainen.
leiviskä, vanha mitta, 20 naulaa = 8,5 kg.
Seurujärvellä asui ennen Jakolan Mikko, joka sitten muutti Patsjoelle,
Höyhenjärvelle.
takkaposti = kantoposti.
nilja = linja, metsään hakattu raja-aukko.
piittä = poikki pirtin, sivuseinästä toiseen ulottuva, laenalainen
sidehirsi.
lakeinen = savupirtin savuaukko, räppänä.
pirttirehto, rehto = rakennuksen kehä.
mellamooli = puolipäiväateria, väliateria, ruots. mellanmäl.
pohjoisen napatähti = pohjantähti.
iltaveiki, lap. vaike = iltapuhde.
kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalajärven rannalla.
nokko = heinäkasa niityllä.
hopseeri = hoppavalssi?
Pastori Johan Nordberg oli Kittilässä 1828-70. Kuoli Kittilässä.
Taulaa tehtäessä känsän pehmeä sisus kuivattiin, keitettiin lipeässä,
taas kuivattiin, sitten hierottiin käsin sekä puuvasaralla "piiskathin"
(Kittilä). -- Metsänuotiota sytytettäessä puhallettiin taulasta tuli
kuivaan luppotukkoon, jota sitten heilutettiin, niin että se syttyi
ilmi liekkiin.
naudakas = lehmänkoivista tehty karvakenkä, joka paidalla taikka vain
nuoralla kiinnitettiin nilkkaan.
peltokarkea = pelloksi raivattu maa. Niittykarkea = heinää kasvamaan
heitetty pelto.
sylkeä naurista = nauriin kylväjä pani siemenet suuhunsa ja
puhaltamalla hajoitti ne peltoon.
lypsykaarre = aitaus, jossa ennen porojen lypsäminen toimitettiin.
kesäkenttä = porolappalaisen kesäinen oleskelupaikka.
kanttisyli = neliösyli.
römppäviikko = palvelijain vapaaviikko.
halstuoppi = puoli tuoppia (ruots. halfstop).
Pääkön Jussan vanhin tytär, Sofia, synt. 25.12.1844.
hiinisti = fiinisti. Kittilässä ja Tomion-Muonionlaaksossakin esiintyy
f:n (v:n) sijassa h.
nuoruaiseksi = kaksivartiseksi.
prostina = pumpuliloiminen villakuteinen vaate.
hoikemus = hoikin. Peräpohjan ja Lapin asukas käyttää useasti
laatusanojen superlatiivia lappalaiseen tapaan: hoikemus, suurimus,
nuorimus j.n.e.
höökäri = rikas, varakas.
puupirri = puukeila, kehämäinen puuastia.
kangas = sarka.
kallokas -- poron päänahasta, kälionahasta tehty karvakenkä.
jauhopuola = sianpuola (Arctostaphylos uva ursi).
kelta = lieko (Lycopodium).
pihkalehti = keskenkasvuinen tahmea lehti.
Nils Ekström, taloustirehtöri, oli Turtolassa nimismiehenä, omisti
Vestolan talon ja rakensi 2-raamisen vesisahan talonsa lähelle
Paamajoen kurkkioon, laittoipa viinapolttimonkin, jossa valmisti viinaa
perunoista. Muutti myöhemmin Tornioon.
lattiaparret = lattiapuut.
nutukkaat = poronnahkakengät.
koipisaappaat = pitkävartiset poronkoipikengät.
jalo = etevä, mainio. Hyvin tavall. Peräpohjan ja lantalais-Lapin sana.
tolppa = 1/4 kr. 1.25 äyriä.
räkkä = sääsket, paarmat ja muut lentävät kesän syöpäläiset.
ukoniili = ukkoskuuro.
pesäpäivät = talvipäivän seisahduksen aika.
huve = huude, lumi puiden oksilla.
riimottua = tulla kuuraan.
juotku = jakso.
takkala = lumi niin kosteaa t. kuivaa, että tarttuu suksienpohjiin.
lauttavesi = vesi niin korkealla, että lautta voi kulkea.
kuukumankirjainen kivi = valkeankirjava kivi. Kuukumankivi = valkoinen
kivi.
"Lehti häpäisee havon" = lehti on isompi havuneulasta.
Jos käki kukkuu ennen Erkkiä, ei se ennusta hyvää kesää.
haaraoraalla = oraassa näkyy jo kaksi lehteä.
kääriä toppeja = viljankorren lehdet alkavat kääriytyä tupeksi
kehittyvää tähkää suojaamaan.
"peltoja liinahuttaa" = kellastuttaa.
kuostepohjoinen, kuoste = höyrypilveä pohjoisella taivaalla, ennustaa
poutailmaa.
"sirppihallaa" saadaan, kun vilja leikataan tuleentumattomana.
sihki = iso tuuhea petäjä.
tulikko-orava = vielä kesäkarvassa oleva orava.
rihma = vanha oravannahkain kauppamitta (muualla: kiihtelys), 40 kpl.
Sinetän saha Rovaniemellä Ounasjoen varrella, Sinettäjoen suussa.
romiaiset = kuuliaiset.
rupuli = isorokko.
Alkkula = Ylitornio, jota kirkonkylänsä mukaan jokivarrella sanotaan
vain Alkkulaksi. Samoin sanotaan Kolaria useinkin Jokijalaksi sekä
Enontekiötä Hetaksi.
uskovaiset = laestadiolaiset.
kolmilaita = vene, jonka kummassakin laidassa on 3 lautaa;
kaksilaidassa 2.
kananjatko = veneen emäpuun käyrä jatko perässä ja keulassa.
säestin = ensimmäinen kaari veneen perässä ja keulassa: peräsiestin,
keulasiestin.
myötäle = myötämaa.
koste = tyyni suvantopaikka koskessa kiven, saaren, niemen suojassa.
Tuneldin maantieteessä v:lta 1762 mainitaan Köngäsen tehdas perustetun
1643.
Joris Deng oli hollantilainen, juoppoutensa takia virkansa menettänyt
mies, joka lopulta joutui Köngäsen ruukin pehtoriksi.
Lappalaisia asusti ruukin alueilla, ainakin myöhemmin, esim, sukuja
Suikki, Sieppi, Sevä, Marakatt, Gunnar, Poove.