j.s. löyämme että hään samana kertana (sinä 9 p. Heinäk. v. 1439)
lahjoitteli sukulaisillensa, niin kuin tässä seuraa: -- 1) Hänen
veljensä (sen äsken mainitun _Niki Ollinpojan_) pojallen _Olli
Niileksenpojallen_ 400 Markkoo, _Porkkalan_ hovin lunastukseksi.
-- 2) Veljensä tyttärellen _Elina Niileksentyttärellen_ (joka oli naitu
_Niiles Stjernkorsin kanssa_) 100 Nobloo. (Yksi _Nobla_ oli yksi
Englannilainen raha, joka kulki silloin 4 1/2 Markkana; Porth. Chr. p.
389). -- 3) Sen sisärellen _Lusi Niileksentyttärellen_ 200 Markkoo, ja
hänen tyttärellen _Metallen_ 50 Markkoo. -- 4) Veljen toisellen
tyttärellen _Kajsa Niileksentyttärellen_ Porkkalaan (joka oli nainut
vanhan _Göd. Finkin_) 200 Markkoo tilan ostoksi. -- 5) Veljellensä
_Jönsi Ollinpojallen_ antoi hään yhen tilan _Väsilän_ kylässä, Halikon
pitämästä; ja vielä siittenik anto hään hänellen ja hänen vaimollensa
_Martha Lydikintyttärellen_ puoleksi kumpaisellenkin, yhen tilan
_Quidjassa_, Parasten pitäjästä, jonka hään oli ostanut _Peder
van Lindeniltä_ ja hänen vaimoltansa, 400:lla Markalla. --
6) Sisaren-pojallensa Matti Martinpojalle... 7) _Ingeborg
Hokanintyttärellen_ yhen tilan _Väntiälän_ kylässä Lieron pitäjästä.
-- 8) _Marketta Twásintyttärellen_, yhen tilan Vehmaan pitäjästä. Nämät
mahto olla hänen sisaren-lapsia. -- 9) Sisarensa (?) _Birgittan_
miehelle 100 Markkoo, tilan-ostoksi. -- 10) Sisarellensa (?)
_Marketallen_ 100 Markkoo, jolla hänen miehensä _Buk_ piti ostaman
tiloo -- ja hänen pojallensa _Olli Bukille_ anto hään 200:'an
Markan eistä tiloo _Nappaassa_. -- 11) Sisarellensa _Katarína
Ollintyttärellen_ 200 Markkoo, joka hänen kautta annettiin hänen
miehillensä _Heikki Mörthille_ ja _Olli Syltalle_ -- 12) Sisarellensa
(?) _Kirstille_, yhen talon _Hästabergin_ kylässä, Paimion pitäjästä,
josta oli annettu _Niiles Skyttille_ Paimiosta 300 Markkoo. Piispa
kuhtuu neitä kaikkia tässä kirjassansa _Siskoiksensa_, ja saattaa ehkä
niin olla; mutta on muistettava, että tapa oli niinnä aikoina kuhtua
muitakin vaimollisia omaisia _siskoiksi_, liioitenkin jos olivat
saman-ikuisia eli nuorempia.
[695] Niin e.m. antoi hään v. 1441 tällen Kammiollen _Paimalan_ talon
Räntämäen pitäjästä, jota hään niin ikään oli ostanut omalla
rahallansa. Ja v. 1442 anto hään vielä _Heikkilän_ talon Mynämäen
pitäjästä, jota hään oli ostanut Turun seurakunnalta.
[696] Niin anto e.m. v. 1423 Miekkamies _Martti Aapon-poika_ ja hänen
vaimonsa _Ragnilda Ollintytär_ tilansa _Rungon_ kylässä, tällen
Kammiollen. V. 1429 anto _Hinza Levalahen_ leski _Ingeborg_, ja hänen
poikansa, Piikiän pitäjän Pappi (Curatus) _Larens Hinzanpoika_, tilansa
_Korkyalassa_ Paimion pitäjästä. Samaten teki v. 1441 _Henrik Skytte_
(t. Skitthe) joka oli tämän Kammion ja lahjoituksen Toimittaja
(_praebendatus_) koska hään osti ja lahjoitti tähän _Petäsmäen t.
Sylttilän_ tilan Pöytyen pitäjästä. V. 1448 anto Navun pitäjän Pappi
_Petrus Ollinpoika Ymmalan_ talon Maskun pitäjästä; ja v. 1459 anto
Tähtimies _Arvid Niileksenpoika Pärkiön_ talon Vehmaan pitäjästä
tällen samallen lahjoituksellen. Tällä tavoin oli tällen _Ristuksen
Ruumiin-Kammiollen_ annettu 34 taloa, jotka maksoivat vuosittain
verossa: 140 eli 150 Tynnöriä Rukiita, 60 e. 70 Tynn. Ohria, 8 Tynn.
Kauroja, 8 Tynn. Nisuja e. Vehneitä, saman verran Rokkia, 50 e. 80
Leiv. Voita, 12 e. 15 Tynn. Maltaisia, 9 e. 27 Lammasta, 26 Markkoo
rahassa. Ilman tätä niin läksi vielä Savun pitäjästä 12 Leiv. Voita, 1
Tynn. Hailia, 40 Markkoo rahassa; ja Janakkalan pitäjästä 20 Markkoo
rahoo, ilman villoja ja 40 rekee heiniä (Porth. Chr. p. 434, 692).
[697] _Pyh. Juhannuksen Kammiollen_ (Sacellum, Altare et
Praebenda, Johannis Baptistae et Johannis Evangelistae) anto Turun
Peäkirkonpalvelia _Juha Anundinpoika_, nuon 1416:nen vuuen tienoilla,
paihti talonsa Turun kaupunnissa ja _Terirannan_ kuhuttavan niittynsä,
seuravaiset tilat: -- 1) _Rahkamalan_ talon Vehmaan pitäjästä.
-- 2) _Juvan_ talon Maskun pitäjästä, ja -- 3) kahet talot _Sopolassa_
(samassa pitäjässä?) -- 4) _Hydenvainion_ tilan Ruskon pitäjästä, ynnä
hänen tilansa _Mertiälän_ kylässä. -- 5) _Hesleberghin ja Mayankalman_
talot, ynnä hänen tilansa _Marianvarin_ kylässä, Paimion pitäjästä.
-- 6) Yhtä taloa _Laukkoossa_, toinen _Totkyrajärvessä_, Vesilahen
pitäjästä. Tällen Juhannuksen alttarillen annettiin niinikään v. 1439
_Raunistulan_ taloo Rantamäen pitäjästä. Yksi nimeltä _Matti
Antinpoika_ Arelahesta, antoi tähän v. 1467 _Nummispeän_ tilan Mynämäen
pitäjästä. Niin että tämän Kammion verot ja sisään-tulot luettiin
16:nestä talosta 80 e. 90 T. Rukiita, 50 e. 60 T. Ohria, 14 T. Kauroja,
30 e. 50 L. Voita, 22 Markkoo rahassa, paihti Herneitä, Papuja ja
Vehneitä, 40 kuorm. Heiniä; ja Pyhteen pitäjästä 120 L. Voita, 1 T.
Lohta, ja 20 Mark. rahassa (Porth. Chr. p. 437-439),
[698] _Pyh. Yrjön-Kammio_ (Praebenda et Altare S:cti Georgii) mahtaa
olla yksi niistä vanhemmista Kammioista Turun Seurakunnassa, koska yksi
nimeltä _Henrik Tempil_ -- joka oli ennen ollut Koulumestarina Turussa,
vaan siitten jo v. 1325 Pitäjänpappi Turun seurakunnassa, ja v. 1336
Pitäjänpappi Tenhulassa -- oli jälkeen-seätöksessänsä v. 1355
lahjoittanut tätä alttaria taloillansa _Turussa ja Linithassa_ (?) ynnä
kaikellaisilla muilla irtonaisilla tavaroilla. Se on seneistä outo,
että Juusten sanoo tämän Kammion tulleen asetetuksi vasta Piispa
Tavastin aikana yheltä Oppialta _Jaakko Dilmarukselta_ Taivaansalosta,
ynnä hänen _Frédrik_ nimiseltä veljeltänsä. Lie hään sillä tarkoittanut
Taivaansalon muinosta Pitäjänpappia nimeltä _Helwich Stoltefothia_,
joka v. 1416 (?) anto tällen lahjuitoksellen (jollen vanhuuesta oli jo
annettu 4 taloa) _Ravasten_ tilan Hyrvinsalon kylässä Vårfruin
pitäjästä; jota seätös-kirjoo hänen serkuksen-pojat veljekset _Frédrik
ja Jaakko Arnikanpojat Fryske_ oli vahvistaneet v. 1419 (Porth. Chr. p.
281, 440).
[699] _Ristuksen uskollisten Sieluin-Kammio_ (Altare et Praebenda
Animarum Christi fidelium; Ruotiksi: Själa Altaret) sai vuoesta 1424
vuoteen 1499, 15 eli 18 taloa alasek, jotka annettiin _Niilekseltä ja
Pentiltä Lydikinpojilta, Laurentiukselta Ingemundinpojalta_ (joka oli
Pitäjänpappi Savussa) ja hänen veljeltänsä, Miekkamieheltä _Olli
Ingemundinpojalta; ja Jarl Jönsinpojalta_, joka v. 1484 anto Kivikylän
Mynämäen pitäjästä, tähän alttariin (eli pöyällen).
[700] _Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammio_ (Altare et Praebenda
Sanctorum Petri et Pauli) asetettiin ensin v. 1414 Turun kaupunnin
Porvalilta (Borgare) _Hinza Knaapilta_, joka tähän anto vanhan
kartanonsa _Aningaisissa_, kuhuttu _Ylä-Aningais t. Arola_ (Ywrä
Amynghos) ja pelto-osansa kahessa talossa _Lämpeleysessä_, ynnä yhen
kauppa-puoin Turun kaupunnissa. Hänen perillinen _Heluik_, Pitäjänpappi
Taivaansalossa, anto 2 osoo Arolan tilasta Ylä-Aningaisessa, josta
hänen leski _Gréta Svartha Berthilsonsdotter_ siitten anto kolmannenkin
osan. Vuonna 1454 anto Miekkamies _Pentti Lydikinpoika_ talonsa Turun
kaupunnissa tällen Kammiollen, jollen Tähtimies _Henr. Bytz_ oli
niinikkään jo ennen v. 1467 antanut tilansa Kuirilahen kylässä Paraisin
pitäjästä. Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammion verot luettiin 3:esta
talosta: 26 T. Rukiita, 16 T. Otria., 2 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 4 L.
Voita, 2 1/2 L. Villoja, 16 Markkoo rahassa, ilman Herneitä (Porth.
Chr. p. 444).
[701] _Pyh. Annan ja Pyh. Antin-Kammio_ (_Altare S. Annae et S.
Andreae_) sai jo v. 1416 _Henrik Lokanäsin_ leskeltä, _Gertrud
Thorer-Longhintyttäreltä_, porvaritar (borgarinna) Turussa, hänen
tilansa lähes Turun Papin-suljetusta, (jonka hään oli ostanut _Peder
Finneltä_), ynnä 100 Markkoo rahassa, lahjaksi. -- V. 1438 anto
Upsalan Peä-Rovasti _Matti Ollinpoika_, (joka oli Suomalaisesta
suvusta) _Littoisen_ tilan Nummen pitäjästä tällen Kammiollen, niistä
100:asta Markasta, joita hään oli soanut tämän Kammion Toimittajalta
_Antti Elovinpojalta_. -- V. 1447 anto _Gödik Fincke Käresnäsin_ tilan
ja _Bölen_ torpan Savun pitäjästä tällen Kammiollen, jollen myös
Vapamies _Jöns Ingonen_ möi Vapa-tilansa (Mettelä?) Raision pitäjästä
800:taan Markkaan. Tämän Kammion verot luettiin 10:nestä tilasta: 24 T.
Rukiita, 14 T. Otria, 1 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 1 T. Rokkia, 27 1/4
Markkoo rahassa, 2 T. Olutta; ja Hauhon pitäjästä: 20 Markkoo rahassa.
Tämän Kammion kanssa niin _Pyh. Annan_ kuhuttavan _Veljellisyys_
(Fraternitas Sanctae Annae) tais olla yhistettynä, josta muuten ei
tunnetak paljon mitään.
[702] _Pyh. Neitsyn-Kammio_ (Praebenda Divae Virginis) eli niin kuin
sitä siitten kuhuttiin _Papis-Kammio_ (Altare et Praeb. Clericorum)
että eroittoo sitä yhestä toisesta _Neityn Kammiosta_, (Praeb. Beatae
Virginis) sai v. 1435 Vapamieheltä _Clauus Lydikinpojalta_ lahjaksi
yhen kauppa-puoin aukion (_torg_) etelä-peässä, ja yhen kartanon
Turussa (ostettu muinon _Matti Skalenberghiltä_), ja _Hukaisten_ tilan
Lemun pitäjästä, ynnä 100 Engl. Nobloo tilan-ostoksi. Näillä rahoilla
ja tällä kauppa-puoilla vaihto siitten hänen veljensä (_Pentti
Lydikinpoika_) ja hänen poikansa (_Heikki Niileksenpoika_) tämän
Kammion Toimittajoihen suostumisella, yhen tilan _Olli Antinpojalta_
_Grotilabyin_ kylästä Kuumon pitäjästä, jonka ne v. 1438 lunasti tällen
Papis-Kammiollen. Vähee ennen oli Piispa _Maunus_ niinikkeän ostanut
tällen Papislahjoituksellen valmiilla rahalla Kuralan talon Nummen
pitäjästä. V. 1458 anto Strängnäsin Peä-Rovasti _Olli Juhonpoika_ (joka
oli Suomessa syntynyt) hänen puisto-moansa (_trädgård_) Turun
kaupunnissa tällen samallen Kammiollen, jonka verot luettiin 7:ästä
tilasta, 40 T. Rukiita, 20 T. Ohria, 5 T. Kauroja, 26 M. Rahassa, ilman
Voita ja Villoja. Birkkalan pitäjästä läksi 18 T. Rukiita, saman verran
Otria, ja 20 M. rahoo. Kaupunnin taloloista annettiin 2 1/4 M. rahoo.
[703] _Kolmen Kuninkaan Kammio_ (Altare Chorumque Trium Regum).
Piispa _Maunus Ollinpoika_ asetti ensin v. 1447 tämän Kammion, ja v.
1449 _Kolmen Kuninkaan Veljellisyyteksi_ (Fraternitas Trium Regum)
kuhuttavan papillisen eli henkellisen yhteyven, jollen Tähtimies
_Henrik Clauusson_ v. 1448 lahjoitti _Ajoisinpeän_ talonsa Maskun
pitäjästä, ja v. 1449 _Atalan_ tilansa Nousisten pitäjästä, ja Sorsalan
tilat Mynämäen pitämästä, ynnä hänen kaupunnin kartanonsa. Hänen
veljensä _Arwidh Clausson_ anto v. 1459 tilansa _Sorkisten_ kylässä
Euran pitäjästä. Samaten anto heijän setänsä _Pentti Lydikinpoika_
myllynsä ja kalavetensä _Kuokkalassa_ Lempälän pitäjästä, ynnä ne
siihen kuuluvaiset moat ja mannut, tällen lahjoituksellen, jollen se v.
1448 hänen vaimonsa _Vappo Juhontyttären_ suostumisella anto _Hadilan_
talon Nousiaisten pitäjästä. Tämän Kammion ja Veljellisyyen verot oli
6:esta talosta 22 T. Rukiita, 13 T. Ohria, 8 T. Kauroja, 2 T. Vehniä t.
Nisuja, 4 T. Herneitä t. Rokkia, 7 1/4 Markkoo rahassa.
[704] _Pyh. Laurentiuksen Kammio_ (Altare S. Laurentii). Millonka tätä
asetettiin, tahi keltä se on lahjojansa soanut, ei tunnetak, ainoastaan
että tästä ensin mainitaan 1404:en ja 1405:en vuosien kirjoissa. Sen
verot oli 11:nestä tilasta 50 e. 60 T. Rukiita, 30 e. 40 T. Otria, 2 T.
Vehniä, 12 T. Kauroja, 1 T. Herneitä, 19 L. Voita, 3 L. Villoja, 25
kuorm. Heiniä, 1 T. Oltta; ja Vehmaan pitäjästä 36 T Rukiita ruuan
veroksi, ja tivunnissa 24 T. Rukiita, 12 T. Otria, 3 T. Kauroja, 3 T.
Herneitä, 60 L. Voita ja 14 M. rahoo, paihti vehneitä.
[705] _Autuan Neitsyn Kammio_ (Altare Beatae Virginis. Ruot. Wår fru
Altare) jolla ymmärrettiin "Neitsyn Moarian" on kaikista Kammioista
ehkä vanhin Turun seurakunnassa. Sitä kuhuttiin myös _Pitäjän
Kammioksi_ (Altare Parochiale, Ruot. Sockna Altare); jonka Toimittaja
oli Turun pappi (_Curatus Aboënsis_), joka myös oli sen ensimmäisen
Turussa asetetun koulun holhottaja. Niistä jotka ovat lahjoillansa tätä
Kammiota rikastaneet (rikta) mainitaan: -- Turun entinen
Papis-Neuoittelia (Canonicus) _Winik_, joka veljensä _Heikin_
suostumukselta v. 1343 anto _Trulszhuwtin_ (?) tilan Tenhulassa, ja
_Brusabyin_ ja _Myösundan_ tilat Kemiöissä; -- Turun Papismies
(Presbyter) _Heikki Juhonpoika_ anto v. 1344 muutamat talot _Linithan_
(?) ja _Vesikosken_ soareissa. -- _Ärengisle Thúrinpoika_ anto v. 1351
_Lithjoen_ tilan Lieron pitäjästä -- _Gunno Sadhlamestare_ anto v. 1357
kartanonsa _Vessundan_ kylässä Hattulan pitäjästä. -- Tämän Kammion
Toimittaja _Birger_ anto v. 1359 kartanonsa _Skúrun_ kylässä Puojon
pitäjästä. Ilman sitä niin anto Kuninkas _Maunus_ jo v. 1350 tällen
Kammiollen muutamia taloja Korosummissa (?), joilla Lain julistajan
_Holmger_ (rikoksiensa tähen) oli täytynyt häntä lepyyttää.
-- V. 1460 anto Tähtimies _Narvo Ingialdinpoika_, joka oli Voutina
Suomessa, tilansa _Methossa_ (?) Porvon pitäjästä, ja yhen tilansa
Pernon pitäjästä, ynnä yhen tilan, jonka hään oli ostanut _Olli
Thädekomaghilta_, tällen Kammiollen niistä 7 soviskoista (_läster_)
Rukiita, joita hään oli sillen velikoo. -- V. 1448 anto niinikkään
Turun Porvali _Pentti Pekanpoika_ kartanonsa tässä kaupunnissa tällen
Pitäjän Kammiollen, jonka verot oli 6:sta talosta: 22 T. Rukiita, 9 T.
Otria, 2 T. Kauroja, 2 T. Herneitä, 6 L. Voita, 2 L. Villoja, 7 M.
rahoo; ja. Lieron pitäjästä 36 T. Rukiita, 6 Lammasta, 10 M. rahoo; ja
Turun kaupunnista 50 M. rahoo. Ilman tätä oli hänellen vihkimisistänsä
ja hautoamisistansa 12 e. 15 Markkoo, ja kaupunnin huoneista 10
Markkoo, paihti 6 R. heiniä.
[706] Nemät 4 talot oli kaikki Savun pitäjästä, nimittäin 2 taloa
_Padhasin_ kylästä, ja _Ylistaron ja Hembölen_ talot Lappmarkin
kylästä.
[707] Ensimäinen _Peäkirkonpalvelia Heikki Maunuksenpoika_ anto v. 1402
tähän toimitukseen tilansa _Norrmark_ Liikisten pitäjästä; sitä ennen
oli jo _Lusi Jaakontytär_ v. 1398 antanut tilansa Pyhän Halikon
pitäjästä, samaan tarkoitukseen. Mutta palkan kehnouen tähen, oli tämä
virka jo heitettävänä, ellei Piispa _Tavast_ oisi antanut tähän, ilman
näitä 4 ennen mainittuja Piispan-tiloja, tivuntinsa Nousiaista ja yhen
talon _Nummisten_ kylässä samasta pitäjästä. Pyh. Henrikin tiloista
anto hään _Vessundan_ tilan Hattulasta, ja yhen toisen talon lähes
Nousiaista, ynnä _Monosen_ tilan Lemun pitäjästä. Siitten anto myös
Peäkirkonpalvelia _Juho Aunuksenpoika_ v. 1422 tilansa _Björnaby_
Sundin pitäjästä Ahvenanmoalla, tällen Kammiollen, jota Piispa _Maunus
Nicolai_ lahjoillansa vielä lisäisi, niin että soatavat oli 19:neltä
asujamelta, nuon 50 T. Rukiita, 40 T. Otria, 40 T. Maltaisia, 4 T.
Nisuja, 8 T. Kauroja, 4 T. Herneitä, 30 L. Voita, 61 Mark. rahoo.
Paraisten pitäjästä annettiin Ruoka-neuoiksi 20 T. Rukiita, ja 30 e. 40
T. Tivuntia, 120 L. Voita, 24 Lammasta, 20 M. rahoo; Saltvikin
pitämästä 28 Mark. rahoo; Tivuntia 90:neltä asujamelta Sundin pitäjästä
(jotka v. 1541 ainoasti maksoi 5 T. Rukiita ja 8 T. Otria, joka oli
varsin vähä); Tivuntia vanhasta Nousista 6 T. Rukiita ja yhen verran
Otria, m. m. paihti 24 T. Riistoo Ruuan-otoista.
[708] Niistä Pappisista, jotka peäseurakunnassa
toimitti Jumalanpalveluksen, niin ne ylimmäiset kuhuttiin
_Papis-Neuoittelioiksi_ (Kaniker, Canonici, Capitulares). Heitä
asetettiin ensin 4 Räntamäessä, Piispa Catilluksen aikana, joihen virka
oli olemaan Piispallen varaksi, koska tutkistettiin henkellisistä
asioista, tahi muista semmoisista, kussa heijän neuo oli tarpeellinen.
Hyö asettivat Piispansa kanssa yhen Henkellisen Neuoittelemuksen
poavilaisina aikoina, ja toimittivat ne isommat ja evullisimmat
papisvirat kaupunnissa. Hyö saivat monestin myös ne parraammat
moanpitäjät, lahjoitukseksensä (till präbende) kunnekka ihmiset
ennättivät lahjoittoo heillen tilojansa. Piispa _Benedictus_ lisäisi
heitä 2:hella uuvella kumppalilla, johon Piispa _Maunus_ vielä lisäisi
4, niin että heitä oli jo 10. Kuin tähän luettiin _Peä-Rovasti_ ja
_Peäkirkonpalvelia_, jotka oli heitä ylhäisempiä, niin siinä
henkellisessä neuoittelemuksessä luettiin 12 jäsentä ilman Piispatak --
ikään kuin siinä laillisessa oikeutessä, jossa istui 12 Lautamiestä,
paihti Peättäjätäk (Domare).
[709] _Henkelliset laulu-hetket_ (Horae Canonicae) oli vissit hetket
vuorokauessa, jotka ne vanhat Kirkko-isät (_Kyrko-Fäderne_) oli
asettaneet messuiksi ja lauluiksi Pyh. Neitsyn ja Vapahtajan kunniaksi.
Heitä luettiin 9 vuorokauessa, nimittäin _Aamurukous_ (Matutina t.
Aurorae), _ensimäinen laulu_ t. messu (Prima), _Kolmaas_ (Tertia),
_Kuuees_ (Sexta), _Yheksääs_ (Nona), _Ehto t. ilta_ laulu (Vespera),
_yhistämys_ (Completorium). (Porth. Chr. p. 462).
[710] Minä vuonna _Naantalin Papisto_ tuli asetetuksi, ei taijetak
varsin sanoa. Tunnetaan ainoastaan että se tapahtui nuon 1438:nen vuuen
tienoilla, koska Hallituksen peätöstä annettiin Telgin kaupunnissa
mainittuna vuonna s. 26 p. Toukok. kussa peätetään että tämä Papisto
piti rakenettaman _Sténbergin_ tilalla Maskun pitäjässä (josta se
siitten muutettiin _Helgåiin_ Perniön pitäjässä, ja sieltä vielä
Raision pitäjäseen). Jonka tähen veikkais-miehet _Åke ja Laurentius_
läksivät Vadsténan Papistosta Suomeen, jo s. 14 p. Lokak. mainittuna
vuonna, vastaan-ottamaan niitä lahjoja ja tilanmaita, jotka oli annettu
tällen uuellen Papistollen (Porth. Chr. p. 450) Messenius (Scond.
T. X p. 18) ja Rancken (_de Coenob. Nad_. P. 1) sanoovat kyllä,
tämän Papiston ensin tulleen asetetuksi v. 1393 (lue T. X
p. 17) tahi v. 1400 (lue T. XV p. 69) _Karinkylässä_ Maskun pitäjässä,
josta se siitten v. 1413 oisi muutettu _Sténberghiin_, ja sieltä toas
_Helgåiin_ Perniön pitäjässä. Tiesi hänet mitä hyö tässä ymmärtänöön?
Ellei näillä sanoilla tavoitetak sitä Piijastoa (_Nunnekloster_) jonka
Juusten sanoo Piispan _Björn Balkin_ jo asettaneen _Koroisissa_ (in
Corois); mutta mitä paikkoo hään sillä tarkoittaa, on tietämätöin.
Aatokset ovat tästäkin olleet monellaiset. Muutamat ovat luulleet että
Korois oisi yhtä kuin _Kors-Kloster_, jonka Rhyzelius luuloo olleen
lähes Turun kaupunkia, koska hään sanoo (_Notit. Monasterior_.)
Messeniuksen sanan-keäntämisellä: "_År 1393 hafwer han (Bisk. Björn)
icke långt ifrån Åbo anlagt, och år 1400 fullbordadt Corois- eller
Kors-Kloster åt Jungfruer eller Nunnor_." Puheetkin kuuluu vielä
käyvän, Turun tienoilla olleen jonkun Suljetuksen, josta jäännökset
piti vielä näkymän. Porthán luuloo (p. 484) näihen olleen jäännöksiä
_vanhasta Piispan-kartanosta_, koska Messeniuskin sanoo Suomen
Piispoin, ennen Tavastia, asunneen ulkopuolen kaupunkia _Koroisissa ja
Karaisissa_ (jolla tarkoitettanneen _Kaarista_) mutta eihään se kielläk
Piijastonkin ennen olleen niillä seytyvillä. Vastovius on kirjassansa
tällä sanalla (_Corois_) tarkoittanut sitä Suljetusta, joka löytyi
_Kökarin_ soarella Föglön pitäjässä Ahvenan-moalla, koska hään
kirjuttaa: "_Coenob. Korense in Alandia Virg. a Berone Balk Episcopo
fund. anno 1400_." Rhyzeliuskin sanoo jo yhessä kohin (_Monasterol.
Sviog_. L. VIII. c. V. p. 306) tämän _Kökarin_ Suljetuksen tulleen
kuhutuksi "_Kors-kloster_" (_Coenobium S. Crucis_) vaikka se toisessa
kohin (L. VIII. c. IV.) toistaa hänen olleen _Papiston_ voan ei
_Piijaston_ (keskust. Porth. Chr. p. 407, 450).
[711] Mistähän lie Rhyzelius ottanut sitäkin, että hään tietti uuen
_Papis-Neuoittelemuksen Huoneen_?
[712] Tätä hautavarjoa kuvaellaan XVI:ssa Taulussa.
[713] Padis oli yksi Papisto (_Kloster_) Viron moassa Cistercienin
papinkunnasta, joka silloin kuului Reävälin Hippakuntaan.
Kuninkas Maunus Erkonpoika oli jo v. 1350 ollessaan Turussa antanut
tällen suljetuksellen ijäksi piteäksensä Lohive'et Helsingin joessa,
että sillä sekä kostella näihen pappisten nöyryyttä häntä vastaan, kuin
myös että sillä onnistaa (_salig-göra_) niiten Kuninkaallisten ja
heijän sukulaisten sieluja. Samasta syystä anto hään Hapsalassa v. 1351
samallen Papistollen isännän-oikeutta Porvon seurakunnan ylitten, jota
hään vielä vahvisti samana vuonna kahella kirjalla, annettu Turussa,
josta yks oli alakirjutettu Turun Papis-neuoittelemukseltakin, ja kussa
Pernon ja Sibbon pitäjät, (jotka silloin olivat kappelia Porvon alla)
annettiin näillen samoillen Pádisen pappisillen; jotka samassa toimitti
sinne yhen heijän veljensä, ottamaan soataviansa (joka ei kohonut jos
30 Markkoo, kaikkiaan) ja toimittamaan Jumalan-palvelustansa. Tätä
kaikkia vahvistettiin vielä siittennik monta kertoo, nimittäin
Kuninkaalta _Eerikki Maunuksenpojalta_ v. 1357, Kun. _Albrechtilta_ v.
1371, ja K. _Eerikiltä Pommerista_ v. 1399. Mutta Piispa _Hemming_ oli
antanut tähän suostumuksensa ainoastaan sillä eholla että Kuninkaan
piti seättämän 2 uutta Papis-neuoittelian-virkoa Turussa, joihon
asettamiseksi se lahjoitti _Tessjöin_ tilat m.m. Pyhteen pitäjästä; sen
eistä koska K. _Albrecht_ jälleen Ruunullen omisti näitä tiloja, (josta
nämät Papisneuoitteliankin virat taukoisivat) niin Piispakin rupeisi
ite toimittamaan isännän-virkoo Porvossa, josta synty monet pitkälliset
riijat Pádisen pappisten kanssa; joista vielä kiskotettiin Piispa _Juho
Pekanpojan_ aikana. Piispan _Juha Westfalin_ saivat hyvällä sopimaan;
mutta Piispa _Björnin_ aikana nostettiin uusi riita, jota taas
sovitettiin, kunnekka Piispa _Tavast_ teki tästä uuen jutun, josta
nämät riijat viimein ratkeisivat. (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 94. ja Porth.
Chr. 21, 465, 487). Pádisen pappisilla oli muinon muitakin tiloja
_Kyrkslätin ja Ingon_ pitäjässä Uuvellamoalla, mutta heitä olivat jo
ennen (v. 1407) myöneet Viipurin Linnanisännälle _Thord Rörikinpoika
Bondille_ 80 Markkaan Riigan rahoissa.
[714] Nämät rahat maksettiin sillä tavalla, että heillä ostettiin kaks
taloo Papiston noapurissa, nimittäin _Harolve ja Uusikylla_, jotka
annettiin tällen Papistollen sillä eholla, että jos tämä heijän sovinto
jollon-kullon tulisi niiltä lailiselta tahi henkelliseltä oikeuelta
rikoitetuksi, niin piti Turun Piispoillen maksettaman näitä rahoja
takaisin, tahi anettaman näitä tiloja.
[715] Koska Kuninkaskartano (_Ladugården_) ei tainut olla ilman näitä
tilanmaita, niin Kuninkas anto 3 Ruununtiloa Suomessa Turun Piispoillen
ja Seurakunnallen tilan-vaihtoksi, joista ainoastaan kaks mainitaan,
nimittäin _Vanhalinna_ Lieron pitäjästä, ja _Katavakankari_ Piikkiön
pitäjästä.