[663] _Istuimellansa istuvan_ Pyhä Pietarin päivän eli niinkuin

Ruotiksi kuhutaan tätä päivää: "Sancte Pehr i stolen," ja Latinaksi:

_Petrus in Cathedra_, oli yksi päivä jota poavilaiset rajuuttivat

kunniaksi Pyhä Pietarin istumisesta Poavin-tuolilla -- niin kuin

puhutaan heijän satuissa. Tämä tulisi meijän luvun perästä s. 24

päivänä Helmi-kuussa.

[664] Tämä _Niiles Ollinpoika Tavast_ (joka oli Piispa Tavastin veli)

tuli s. 7 p. Jouluk. v. 1407 koroitetuksi Vapa-sukulliseen seätyyn,

Kuninkaalta Eerikiltä Pommerista, hänen Turussa ollessaan. Hään eli

vielä v. 1415 ja 1423. Hänen perillisistä mainitaan yhtä Vapamiestä

nimeltä _Heikki Tavast_, joka v. 1457 sai Valta-Hallihtialta _Eerikki

Axelinpojalta_ vapaallista vapautta (_frälse-frihet_) niihen verotiloin

peälle, joita hään oli ostanut talonpoijilta _Halisten_ kylässä

Räntamäen pitäjässä, ja _Hekkialan_ kylässä Nummen pitäjässä (Porth.

Chr. p. 420, 421).

[665] Tästä Suomen Piispasta, josta on jo vähä mainittu p. 396, 461,

468, 482 tullaan koht-sillään enemmia puhumaan VI:nessa Taulussa.

[666] Keskustele Porth, Chr. p, 636. v. Stjernman, joka myös luettaa

häntä Hämeenlinnan Linnanisännistä, sanoo hänen jo olleen siinä

Linnanisäntänä v. 1444, jä tässä virassa kuolleen v. 1445 (lue

Görwells' Sw. Mecurius v. 1757, Sept. p. 270; Porth. Chr. p. 521, 636;

Ugglas Rådslängd III Afd. s. 55). Mutta tässä ensimmäisessä puheessa ei

mahak ehkä olla parempata perustusta kuin siinä viimeisessäkään.

[667] Lue Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 192; Porth. Chr. p. 521: Koko tästä

rauhasta ei tunnetak meijän Tarinamuksessa niin mitään, ei ies minä

vuonna sitä tehtiin. Myö soamme vastapäin tilaisuutta että kirjassamme

_Handl. till uplysning i Finlands äldre Historie_ toimittoo, jota siinä

viis-vuotisessa vara-rauhassa, jota tehtiin Viipurissa v. 1468,

nimitetään että se entinen rauha oisi muuten loppunut v. 1469, s. 1 p.

Toukok. Jos nyt varoisimme tämän rauhan olleen tätä äsköin nimitettyä

9:sän vuotista, niin se oisi tehtynnä Toukokuussa v. 1459, ja oisi

tapahtunut vuotta ennen tämän Tavastin kuolema-vuotta. Hänen lankonsa

_Heikki Niileksenpoika_ Diekn, kuoli jo syksyllä v. 1459.

[668] Tämä Porkalan Herras-kartano (Janakkalan pitäjässä?), oli

vanhuuestaan ollut _Tavastiloihen_ moisio, mutta tuli tämän Ollin

sisaren kautta, (nimeltä _Katrina Niileksentytär Tavast_ Porkkalaan)

annetuksi hänen avio-miehellensä, sillen _vanhallen Gödik Finkillen_

(lue p. 421) jolta se nyt (v. 1439) lie tullut takaisin-lunastetuksi,

koska se siitten tämän Ollin tyttären kanssa, (nimeltä _Märta

Ollintytär Tavast_ Porkkalaan), annettiin hänen toverillensa,

Valta-Neuollen ja Lainjulistajallen Etelä-Suomessa, _Jaakko

Pekanpojalle_ (Ille) Storgårdiin. Sillä tavalla tuli tämä hovi jo

kuuluvaksi _Illilöillen_. Hänen poikansa, Linnanisäntä _Stén Jepinpoika

Ille_ Porkkalaan, anto tämän talon v. 1509 huomen-lahjaksi vaimollensa

_Anna Knútintyttärellen_ (Kurck) Laukkoon (lue p. 431). Hänellä oli

yksi tytär, _Mätta Sténsdotter Ille_ Porkkalaan, jota naitiin

Peä-Linnanisännellen ja Suomenmoan Holhottajallen _Kustav Gödikinpoika

Finkillen_ (lue p. 430, 431); jonka kautta tämä kartano tuli jo toisen

kerran kuuluvaksi _Finckilöillen_ (niillen muka nuoremmillen). Kustan

pojan-tyttären kautta, nimeltä _Margaréta Gödikintytär Fincke_

Porkkalaan ja Auttiseen, joka naitiin Sota-Asettajallen _Evert

Koarlenpoika Hórnillen_ Kankkaan (lue p. 405, 411) tuli tämä

Herras-kartano viimen kuulumaan _Hórniloillen_.

[669] Lue Porth. Chr. p. 431. Piispa lahjoitteli samana pänä kaikkia

omaisiansa kartanoilla eli rahoilla, sillä eholla etteivät milloinkaan

oisi katehtivoinnaan sitä asennosta, jolla Piispa v. 1421 perusti _Pyhä

Ristuksen Ruumiin Kammiota_ Turun Seurakunnassa, monen talonsa

pois-lahjoittamisellansa.

[670] Peringsköld sanoo hänen olleen kahestin naitu, nimittäin toisen

kerran, _Ingeborg Valdemarsdotterin_ kanssa (kaho p, 441) mutta siinä

hään mahtaa erehtyä.

[671] Tämä _Rötgert t. Rotgert Ingosen t. Ingonpojan_ isä oli

Valta-Neuo ja Miekkamies _Ingo Ollinpoika_ (Peringsk.) jonka omaisia

lie ollut Vapamies _Jonis t. Jöns Ingonen_ joka v. 1418 ja v. 1432

istui lakia (tingtade) Laintutkian _Niiles Dieknin_ siassa, ja joka oli

jo ennen v. 1449 myönyt _Montiskalan_ kartanoa ynnä muita tilojansa

Raision pitäjässä Pyhän Annan suljetuksellen samassa pitäjässä,

800:taan Markkaan; ja josta heitä siitten syöstätiin Naantalin

papin-suljetuksen ala (Portk. Chr. p. 449, 486.)

[672] Tämä _Jaakko t. Jeppe Pekanpoika_ (Ille) Storgårdiin oli

Lainjulistaja Etelässä-Suomessa v. 1477 ja 1485. Hänen isänsä oli

Miekkamies _Pekka Axelinpoika_, jonka toveri oli _Ingeborg

Valdemarsdotter_, joka niin muotoin oli tämän Olli Tavastin

tyttären-anoppi, ja jota Peringsköld mahtaa eräyksissä kuhtua hänen

puolisoksi.

[673] Tämä _Henrik Clauusson_ (t. _Heikki Niileksenpoika Djekne_) oli

muinon yksi niistä kuuluisammista Lakimiehistä (Lagkloke) Suomessa.

Häntä ei piek sekoittoo hänen kaimansa kanssa, nimeltä _Heikki Djekne_,

joka v. 1374 oli Vara-Lainjulistajana Medelpadissa (_Stjernm. Höfd.

Minne_ 1 D. p. 78, 126, 128, 139, 162, 170, 211, 224, 357 & c. Porth.

Chr. p. 479); eikä häntä myös piek kuhtua _Fågelnäbiksi_ niin kuin

Stjernman häntä nimittää lehen-laijassa (i marginalen. Lue Åb. Tidn.

1785. Bih. p. 193) villitetty ehkä siitä syystä, että _Dieknilöihen_

vapamerkki löytyy Peringsköldin käsikirjoituksissa kuvaeltunna melkeen

yhelläiseksi kuin _Fågelnäbbilöihen t. Fågelhufvudloihen_ (jota nähään

kuvaeltuna XI:ssä Taulussa, N:o 2). Tämä Heikki, jonka isä oli se

_Niiles Lydikinpoika Djekne_ (josta jo luettiin p. 424, 475, 476) oli

jo v. 1437 Peämies Turun linnassa (Åb. Tid. 1785. p. 192) -- v. 1441

oli hään jo Tähtiniekka (Porth. Chr. p. 482. b) -- v. 1445, 1446 ja

1447 oli hään Laintutkiana Ala-Satakunnassa, ja vuoesta 1449 vuoteen

1458 Lainjulistajana Pohjos-Suomessa, joista vuosista vielä löytyy

monta hänen peätöstä (Porth. Chr. p. 527. 482. b) -- v. 1449 julisti

hään lakinsa (höll han Lagmans-Ting) Birgelan kylässä Raision

pitäjässä (Porth. Chr. p. 485) ja v. 1450 oli hään muijen

Valta-Neuoloihen kanssa Arbogan kaupunnissa, kussa hään vakuutti

Kuninkasta, Koarlea Knútinpoikoo heittämään Norin hallitusta

Kuninkaalle Christjernille. Hään oli myös osallinen siitä Turussa

löytyvästä Kolmen-kuninkaallisesta Veljellisyytestä (Porth. Chr.

p. 476); ja oli näinä aikoina käynyt Appensa Tähtiniekan _Olli

Tavastin_ kanssa Venäjässä, perustamassa yhtä 9:sän vuotista

rauhoo (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 192). Hään oli varsin avara

pois-lahjoittamaan kirkkoloillen ja Papis- suljetuksillen tavaransa

ja talojansa. Sekä tästä hänen antamisuutesta että muutenkin myös

hänen lupauksestaan, salpataksensa vaimoneensa papis-suljetukseen,

Piispa Maunuksen kuoltua, (Porth. Chr. p. 482. b) luultaisimme hänen

olleen varsin jumalallisen. Hänen muista toimistaan tunnetaan, että

hään v. 1435 alakirjutti hänen isänsä jälkeen-seätöstä, kussa hään

Papis-kammiollen Turussa anto ynnä _Hukasten_ tilan Lemun pitäjästä,

yhen kauppa-puoin ja yhen kartanon Turun kaupunnissa, paitti 100

Englannilaista Nobloo, jonkun tilan ostoon. Siitten vaihto hään v.

1437 tämän Kammion suostumisella _Olli Antinpoika Tolkin_ kanssa, ja

anto hänellen, ilman tätä mainittua kaupunnin kartanota, 400 Markkoo

Ruotin rahassa, ja 10 kuorman alaista niittua, jonka vastaan hään

sai tällen Kammiollen _Grotelan_ kylee Kuumon pitäjästä (Porth. Chr.

p. 453, 454). Vuonna 1448 anto hään _Ajosinpeän_ kartanon Maskun

pitäjästä sillen äsken asetetullen _Kolmen Kuninkaan Kammiollen_,

jollen se myöskin v. 1449 hänen Vaimonsa suostumisella lahjoitti

yhen kartanon Turun kaupunnissa, ynnä _Atolan_ (Attulaby) tilan

Nousiaisten pitäjästä ja _Sorsalan_ tilan Mynämäen pitäjästä

(Dissert. de dotat. Alt. p. 9). Samana vuonna vahvisti hään niin kuin

yksi _Heikki Gärdzhaghin_ vainajan lasten-holhottajoista, sitä p.

475 jo mainittua kauppa-kirjoo; ja kuoli v. 1459 (Porth. Chr p. 800,

482, 483) ehkä Uggla sanoo hänen vasta kuolleen v. 1462. Vuonna 1453

kirjutti hään Koskissa, jälkeen- seätöksensä, kussa hään vahvisti

näitä hänen entisiä asennoksia, ja annettua vaimollensa puolen

osan _Koskista_ ynnä kaikkia hänen osto-maita niillen säytyvillen,

pois-lahjoitti hään hänen suostumisellaan (koska hänellä ei ollut

mitään lapsia) tavaroisuutensa (sin förmögenhet) niin kuin tässä

seuraa: -- _Peä-Kammiollen_ (Hög-Altaret) Turun Peä-Kirkossa, yhen

salonin (?) -- _Kolmen-Kuninkaan Kammiollen_ Turun kirkossa, paihti

kartanonsa pohjos-puolella kaupunnissa, _Atolan_ talon Nousiaisten

pitäjästä, ja _Sorsalan_ talon Mynämäen pitäjästä (joita hän jo

anto v. 1449) anto hään _Synkalan_ talon Vihin pitäjästä, ynnä yhen

kalkin, joista 2 ikuista henken-messua piti hänestä piettämän. --

_Pyhän-Henkein Kammiollen_, yhen kolm-jalkaisen pa'an. -- _Pyh.

Henken Huoneellen_ (Helge Ands huset) 2 Lehmeä, 2 Lammasta, 2 L.

Rukiita, ja 2 Liikkiöä. -- _Poto-Huoneellen_ (Spitalet) sitä samoo.

-- _Pyh. Laurentiuksen Kirkollen_ Vehmaassa, yhen Hevoisen. -- _Pyh.

Uolovin Kirkollen_ Ylälässä, yhen Kammio-kauhtanan (Chor-kappa)

ja yhen 16:nen kuorman alaisen niityn _Latvassa_, jota hään

oli ostanut _Heikki Heikalalta_ 12:lla Markalla. -- _Naantalin

Papis-suljetuksellen_ (jollen se oli jo ennen antanut puolen Aijlosen

talosta) yhön kullatun vyön, ja yhön soaren nimeltä _Lethis_. --

_Pyh. Uolovin Suljetuksellen_ Turussa, yhen niitty-moan _Letzalassa_,

ja hänen isoimman kupari-kannunsa. -- _Raumon Suljetuksellen_,

puolen sälytyksen (Läst) Rukiita, 2 Lehmeä, ja 2 Liikkiöä. --

_Musta-Veljeisten Suljetuksellen_ (Swart-brödra Klostret) Viipurissa,

yhen hopea-maljan. -- _Harmaa-Veljeisten Suljetuksellen_ (Grå-brödra

Klostret) samassa kohin, yhen kulta-sormuksen. -- _Pyh. Brigittan

Suljetuksellen_ Kesoin kaupunnissa (t. Reävälissä) 20 Markkoo,

jotka hänen piti soaha _Claus Pekanpojalta_ Reävälissä, kahesta

hevoisesta. -- _Musta Veljeiksillen_ Kesoissa, yhen harmaan hevoisen.

-- _Pyh. Henrikillen_, hänen parhan Ruunansa ja Rauta-paijansa. --

_Pyh. Henrikin hauallen_ Nousiaisessa, yhen hurstin t. peitteen.

-- _Koarle Kuninkaallen_, yhen valkean ja ruuninkarva-kirjavan

Hevoisen. -- _Piispa Uolovillen_, yhön pöytä-liinan, ja hopea-vaipan.

-- Hänen siskonpojalle Peä-Rovastillen Opp. _Kort Bilzille_, yhen

hopea-lukotun kannun (kansa?) -- Peä-Kirkonpalveliallen Turussa, yhen

hopea-maljan. -- Opp. _Arvid Jaakonpojallen_, yhen maksankarvaisen

käymärin (gångare). -- Opp. _Maunus Valdemarinpojallen_, yhen

hopea-tuopin, ja yhet parit Herkiä. -- Veljellensä _Arvid

Niileksenpojallen_, hänen hopea-vyönsä (kullattumatoin), ja yhen

mustan varsan. -- Herra _Niiles Naebbille_, yhen pienen hopea-vakan

(silf-kosa). -- Herra _Niiles Mullillen_, yhen hopea tuopin. --

Herra _Niileksellen_ Pietarsoaressa, hänen mustan kauhtanansa,

Niätän-nahoilla kalsattuna (befodrad). -- Herra _Knútillen_

Vehmaassa, yhen Härän, ja yhen mustan kauhtanan. -- _Rötkerillen_

Vehmaassa, yhen rihla-pyssyn, yhen pa'an, yhen kattilan, yhen kannun

ja 4 lammasta -- Herra _Heikki Vilmarillen_, yhen sänky-voatteen,

yhen parin Härkiä, ja yhen kannun. -- _Olli Dúsillen_ yhen ...

sänkyn, yhen kannun, yhen pa'an, yhen kattilan, 2 Lehmeä, ja yhen

Härkä-parin. -- _(Heikki?) Plátallen_, 2 Härkeä. 4 Lammasta. --

_Pekka Karpalaisellen_, hänen hopia-peä lukkoisen veihtensä. --

_Ovikonpojan_ perillisillen Vihin pitäjässä, yhen niityn, jonka hään

osti _Plátalta_ 6:lla Markalla. (Åb. Tid. 1785, Bih. p. 193. _Åbo

Stifts Predikare-Bröders och Nådend. Klost. bref_ T. VI. p. 1362.

Yksi käsikirjutos, joka löytyy K. Vallan Säilyksessä, Tukhulmissa).

[674] Lue Porth. Chr. p. 424. m. 379; p. 456. m. 702. p. 484. m. 448.

p. 529. -- Gr. Hallenii Dissert. praes. Alg. Scarin de _Virmoëns. in

Fennia Territ_. p. 70. Rhytzelius p. Bång, m.m. Tämä _Lusi Ollintytär

Tavast_ anto leskänä v. 1485, 2 taloa _Tursanperän_ kylässä Virmon

pitäjässä, ja _Thorosin_ talon Nousiaisen pitäjässä, joita hään oli

soanut huomenlahjaksi mieheltänsä, Papin-suljetuksellen Naantalissa,

kussa hään asetti sitä ensimmäistä (?) henken-messua; ja möi v. 1490

_Saustilan_ taloonsa Valta-Hallihtiallen _Stén Stúrillen_ (Rancken:

_Hist. Coenobii Nadhendal_. P. I. p. 25. n. h.). Tästä hänen pitkästä

lesken-ijästä, arvoomme hänen naineen varsin nuoreenna, ja hänen

lapsettomasta elämästä, ja hänen toverin kivullisuutesta uskottaisimme

hänen miehensä naineen vasta vanhuuellaan.

[675] Tämä _Niiles Uolovinpoika_ (Stjernkors) Särkilahellen (joka oli

Piispa _Maunus Niileksenpojan_ isä) oli v. 1435 Miekkamies ja

Valta-Neuo, koska hään Långholmassa alakirjutti Valta-Neuoloihen

yhistys-kirjan (föreningsbref) Kuninkasta Eerikkiä vastaan; -- v. 1437

oli hään Linnanisäntä Suomenmoassa, kussa hään silloin Turussa vahvisti

yhtä tilan vaihosta; -- v. 1440 alakirjutti hään Lankomiehensä sen

vanhan _Göd. Finkin_ seätöstä Kärknäsin talosta (josta mainittiin p.

421, 495) -- v. 1441 istui hään Calmarin kokouksessa, kussa hään muijen

Valta-Neuojen kanssa alakirjutti sitä liitosta, jota tehtiin Ruotsin ja

Norin välillä. Että hään oli muutennik uskottu mies, nähään siitä, että

hään Kuninkaan siassa istui Peä-Istujana (såsom Präsident) tahi

Sanan-soattajana (såsom Ordförande) siinä Moa-Oikeutessa jota pietiin

Turussa v. 1438, 1440 ja 1446 (Åb. Tid. 1784. p. 361; 1785. p. 63, 69.

Porth. Chr. p. 612). Mutta jos se oli hään eli hänen Appensa _Niiles

Uolovinpoika_ (Tavast, se vanhempi) joka jo v. 1415 istui samassa

toimituksessa, ja jota kuhutaan Tähtimieheksi, sit' emme saata sanoa

(lue Åb. Tid. 1785. p. 56. Porth. Chr. p. 506). Tämä Stjernkorsin isä,

nimeltä _Olli Pekanpoika_, oli v. 1410 tullut koroitetuksi

vapasukuiseen seätyyn Flensborgin kaupunissa.

[676] Peringsköldin käsikirjoituksissa luetaan hänen olleen naitu

Lainjulistajan Pohjos-Suomessa _Hartvik Jaakonpojan_ kanssa, mutta

eikös se lie eräys, sillä tämä oli naitu _Ingeborg (Maunuksentytär)

Flemingin_ kanssa -- ellei hään ollut kahesti naitu.

[677] Sillä se oli aina ikeän kuin yksi eho (ett wilkor) niiltä, jotka

asetti ja kustensi tällaisia Kammioita, että heistä ja heijän

sukulaisista piti vuosittain piettämän vissiä henken-messuja

(själa-messor) ja että heijän ja heijän omaisiansa piti siihen tulla

hauoitetuiksi, koska pitivät ikeän kuin avullisemmaksi peästäksensä

levollen hyvin lähes alttariloita. Koska nyt Piispa Tavasti asetti tätä

Kammiota, niin on arvattava, että hänen ja hänen lähimmäisiä sukalisia

piti siinä myös soaha hauta-kammioitansa. Siitten näillä meijän

nykyisen uskomuksen ajoilla hauattiin tässä Kammiossa yhtä ja toista

Suomalaisista peä-uroista.

[678] Tästä "kuparin taulusta", ovat puheet vähä erinnäiset. Juusten

kuhtuu sitä "kuparin kiveksi" (_Lapidem Aeneum_), Spégel kuhtuu sitä

"yheksi isoksi" ja Rhyzelius "yheksi kalliiksi Kupari-pylveksi" (den

store, kostbare, Kopparstoden), Messenius kuhtuu sitä yhessä kohassa

"Kuparin-harkoksi" (kopparhäll) ja toisessa kohassa "Kupari-poasiksi"

(_lamina aenea_), Bång nimittää sitä "Kupari-kiskoksi marmoran kivessä"

(en kopparplå i marmor). Näistä kaikista on arvattava, että tämä mahto

olla yksi hauta-muisto, kussa kirjutos oli yhessä kuparin taulussa,

jonka kaihteet (_ramas_) tahi ympärykset oli kivestä. Ja ettei tämä

seisona hauvan peällä, vaan oli pystytetty seinälle heijän hautoin

yliten, toistaa tämen olleen semmoisen, kuin kirkkoloissa usseen

nähään, tehtynnä puoli-kuvauksessa (basrelief).

[679] Tämä _Jönis Ollinpoika Tavast_ oli naitu yhen _Marthan_ kanssa,

joka oisi ollut _Pentti Lydikkäisen_ sisar, ja jonka kanssa hänellä oli

lapsia. Tämä Jönsi oli jo kuollut v. 1439 (Porth. Chr. p. 423 keskust.

p. 431, 432). Häntä ei pie sevoittoo Papismiehen _Jönsi Tavastin_

kanssa (p. 502) joka lie ollut hänen veljensä poika. Hään tais olla

vanhin (t. nuorin?) näistä lapsista, koska se sai Alasjoen osaksensa,

jota se tilan-vaihtolla anto Piispallen. Porthán sanoo p. 433 _Niilon_

olevan vanhemman, joka Piispalta sai Alasjoen.

[680] Tätä _Lassia Ollinpoikoo_ (Tavastia), ei toas pie sekoittoo sen

_Laurentiuksen Tavastin_ kanssa, joka poikansa _Bartholdin_

suostumuksella, sanoi vuonna 1393 myöneesek _Syvälahen_ talonsa Turun

Peä-kirkollen (Porth. Chr. 423, 433).

[681] Tämä _Margaréta t. Marketta_ (Ollintytär Tavast?) oli naitu yhen

_Buckin_ kanssa, jota nimee toisinansa myös kirjutetaan _Buk ja Bok_.

Hänen kanssa oli hänellä poika nimeltä _Olli Bock_. Tämä Bokin suku --

jonka vapamerkissä on ollut yksi _pukki_ (Vallenius Finsk. Ad. Hist. p.

38) ja jonka vapakirja oli joutunut hukkaan sota-aikoina, Kuninkaan

Eerikki XIV:nen ja Juho III:nen ajalla -- oli asunut _Buckilan_ (t.

_Pukkilan?_) hovissa, josta heitä kuhuttiin _Bock Buckilaan t. Bock

från Finland_, että sillä eroittoo heitä _Bockiloista_ Ruotissa ja

Virossa. Yksi nimeltä _Hans Bock_, Herttu Koarlen Parvi-soattaja

(Ryttmästare) tuli v. 1599 ammutuksi Marttilan pitäjässä, niiltä

Sigismunnin puolta pitäviltä Suomalaisilta, (Werwing p. 462, 463). Yksi

toinen _Háns Buck_ Buckilaan, kuoli v. 1656 ja makoo hauattunna Piikien

kirkossa (v. Stjerm. Matrik. I D. p. 323). Tästä Suomalaisesta

sukupolvesta tuli v. 1633 yksi nimellä _Sven Matinpoika Buck_

Buckilaan, sisäänkirjutetuksi Ruohtalaiseen Vapa-huoneeseen N:o 247

alle, ja sai nimekseen _Bockille_. Hänen jälelliset ovat jo kaikki

pois-nukkuneet. Yksi toinen nimeltä _Johan Jyrgen Bock_; joka oli

Luutnanti Viipuriväin Jalka-Rykmentissä, tuli s. 10 p. Marrask. v. 1689

koroitetuksi vapaallisuuteen, nimeltä _Gyllenboek_, hänen isänsä

Kattein _Samuel Bokin_ ansiosta, joka oli istunut vankeutessa Moskvassa

(Tilas Matr. öfwer Dintr. Ad.) Jos nämät _Gyllenbokit_ (joihen suku ei

löyvyk sisäänkirjotettu Ruoht. Vapa-Huoneessa) lie millään tavalla

suvussa niiten _Gyntherbockiloihen_ kanssa, jotka vielä nytkin löytyy

vanhassa voittomoassa, ei soatetak sanoa. Ilman näitä löytyy vielä yksi

toinen sukupolvi näistä _Bockiloista_, josta yksi _Pentti_, ja hänen

poikansa _Lennardt Bock_, kuhuttiin Herroiksi Kyrkoslättiin. Tämän

ukon-ukko oli _Esbjörn Torkelinpoika_ Näsiin ja Sonnaan, joka oli

nainut _Markettoo, Sven Aaponpojan Sommen_ tytärtä; ja jonka poika

_Sven Esbjörninpoika_ oli nainut yhtä _Baggia, Bröms Hallsteninpojan

Baggin_ tytärtä (Peringsk.)

[682] Tämä _Birgitta_ (Ollintytär Tavast?) oli _Ärengisle Heikinpojan_

kanssa.

[683] Tämä _Ragnilda_ (Ollintytär Tavast?) oli naitu Vapamiehen _Martti

Aaponpojan_ kanssa. Hyö antoivat yhessä v. 1423 tilansa _Rungon_

kylässä Piikien pitäjästä Ristuksen Ruumiin-Kammiollen (Porth Chr. p.

434). Heillä oli yksi poika _Matti Martinpoika_ (Kurck?), jonka Porth.

p. 423 luuloo ollen sama mies _Matti Martinpoika_, joka v. 1433

kuhtui ihtesek Vapamieheksi, ja v. 1437-1446 oli Lainjulistajana

Etelä-Suomessa (Porth. Chr. p. 527). Hänen peätoksistään löytyy vielä

monta, vuoesta 1437 vuoteen 1446.

[684] Tämä _Katarina_ (Ollintytär Tavast?) oli kolmasti naitu;

nimittäin ensin Turun Kauppa- ja Neuo-miehen _Jönis Gudvastesonin_

kanssa, joka oli myönyt yhen autio-tilan Piispallen, 80 Markkaan; ja

siitten Kauppa-miehen _Heikki Mörtin_ kanssa, joka eli v. 1425; ja

viimen _Olli Syltan_ kanssa, joka eli v. 1441. Tämä _Katarína

Ollintytär_, eli vielä v. 1455.

[685] Rhyzelius p. 334; keskust. Porth. Chr p 423.

[686] Näistä Poavillisistä kirjoista oli ensimäinen alakirjutettu

yheltä; toinen, viijeltä; ja kolmaas, neljältä Poavin-Neuoittelialta

(_Kardinaler_), joista jokainen helpoitti 100:a'an päiv. peästöstä

puolestansa, paihti yksi nimeltä _Johannes Ulixbonensis_, joka oli

kirjuttanut nimensä kahen kirjan ala, ja sillä tavalla peästyttännyt

200 päiveä.

[687] Rhyzelius sanoo hänen lähteneen matkalle v. 1420, ja tulleen

takaisin jo v. 1421; mutta Porthan arveloopi ellei se lie ollut

mahotoin yhessä aastajassa tehä tällaisen pitkän ja vaaran-alaisen

matkan.

[688] Nämät kirja-tullot oli annetut v. 1417 ja 1419, että kostella

häntä siitä kiivautesta, jolla hään moallisissakin asioissa oli

valvonut ja puolta pitänyt kirkkoinsa ja pappiloinsa etua.

[689] Mitä kirjoja hään sieltä lie tuonut on tietämätöin, totta kaikki

_henkellisiä ja poavillaisia_. Juusten kuhtuu heitä "_plurimos

Theologiae et Juris libros_" (jolla tässä ymmärtännöön, kuuluvia -- _ad

Jus Canonicum_). Näistä henkellisistä, nimittää hään _Evankieliumin ja

Epistolan kirjat (Evangeliare et Epistolare)_; joista hään puhuu, että

olivat tehtynnä varsin somasti, ja hopealla peälle-juotettuna. Miten

isossa hinnassa kirjat niinä päivinä piettiin, ja miten kalliiksi tuli

yksisillen heitä ostoaksensa, arvataan e.m. siitä, että Mynämäen

pitäjä anto Piispallen Kintikkalan tilan, yhestä kirjasta nimeltä

_Legendarium_; ja v. 1439 oli yksi Messu-kirja niinikkään myöty

Loimijoen kirkollen 80 Markkaan, ja toinen löytyi vielä Turun kirkossa,

joka oli 100:an Markan maksava (_10 Markkoo luettiin 1:ksi naulaksi

puhasta hopeata: en lödig mark silfwer_) lue Åbo Tid. 1789. p. 337.

Porth. Chr. p. 432, 489.

[690] Näistä luettiin Viina-pikari, Leipä-lautainen (patén) ja

kaula-kahleet (halsband) puhtaasta kullasta, yksi varsin kallis ja iso

Risti-kuvainen (krusifix) hopeesta, Pöytä-liinoja (Altar-dukar),

Messu-paitoja ja kauhtanoita (Mäss-skjortor) m.m. Niin myös oli hään

hopeilla lukoittanut Pyh. Henrikin vainoon peä-kallon ja käsiluut, niin

kuin tapa oli poavilaisissa tehä, niiten hurskaisten ja pyhiksi

julistettuihen miesten kanssa, joihen luita ja ruotoja kahottiin

paremmaks kultoo. Mutta koska nämät hopeet ovat tulleet vihollisilta

pois-siepatuiksi, ja kuitenkin vielä näytetään tätä pyhee käsivartta,

joka on ruohonpäinen peältä-nähen, niin Porthan arveloo: ellei Heikki

vainajan luut jo lie tulleet pois-viskatuiksi, ja jonkun toisen, (e.m.

Piispa _Hemmingin_) pantu siaan. Yhtäpä se meillen teköö kennen hyö

lienöön, "Ei _Pekka_ ouk _Poavoa_ pahemp".

[691] _Vallan-hallittamus_, Politik; _vallan-hallittavainen_, politisk;

_Vallan-hallittaja_, Politikus.

[692] Ne tilat, jotka hään v. 1421 antoi tällen Kammiollen, oli -- 2

taloa _Karlisbyin_ kylästä, Mynämäen pitäjästä -- yks talo

_Lenakkalasta_, ja yks talo _Halosista_, samasta pitäjästä -- ja yks

talo _Palttilan_ kylästä, Untamalan pitäjästä.

[693] Nämät tilat olivat -- 1) yksi autio-tila, jota hään 80:nellä

Markalla oli ostanut vävyltänsä _Jonis Gudvastasonilta_. -- 2) Yksi

talo _Ronakalliossa_, jonka hään oli vaihtanut _Olli Nyagrannilta_,

Kintikkalan tiloa vastaan, jonka hään oli soanut Mynämäen

Seurakunnalta. -- 3) _Rungabyin_ talo, Piikiän pitäjässä, jonka hään

oli ostanut Peä-Rovastilta _Uolovilta_ ja hänen Siskoiltansa (_Elliltä

ja Birgittalta_) 200:lla Markalla. -- 4) _Nuolimaan_ tila Lieron

pitäjästä, jonka hään oli ostanut varsin autiona, Lieron kirkolta,

30:nellä Markalla puhtaassa hopeassa. -- 5) _Gripalan_ tila ja _Kulhun_

torppa, Pöytyen pitäjästä, jotka hään niin ikään oli ostanut autioina

2:lla Markalla ja 30:nellä valmiilla rahoilla (paihti 4 Markkoo, jotka

hään oli erittäin maksanut niitystä) -- 6) Koti-talonsa _Alasjoki_,

jonka hään oli tilan-vaihtolla soanut veljeltänsä _Jöns Ollinpojalta_,

ja jonka hään nyt antoi Kammiollen, sillä eholla, että hänen veljensä

_Lassi Ollinpoika_ ynnä hänen perillisiänsä piti soaha asua siinä;

josta heijän piti vuosittain maksaman tällen Kammiollen, 1:n leiviskän

vaksia, piispan elinaikana; mutta 2 läiviskee, hänen kuoltuaan; ja

erittäin Papillen 1:n Tynnörin oltta, ynnä muonoa ja kauhnoa (med kost

och foder) lue p. 507.

Otawa, Osa I eli Suomalaisia huvituksia · 第 38 / 40 段