Ruotiksi kuhutaan tätä päivää: "Sancte Pehr i stolen," ja Latinaksi:
_Petrus in Cathedra_, oli yksi päivä jota poavilaiset rajuuttivat
kunniaksi Pyhä Pietarin istumisesta Poavin-tuolilla -- niin kuin
puhutaan heijän satuissa. Tämä tulisi meijän luvun perästä s. 24
päivänä Helmi-kuussa.
[664] Tämä _Niiles Ollinpoika Tavast_ (joka oli Piispa Tavastin veli)
tuli s. 7 p. Jouluk. v. 1407 koroitetuksi Vapa-sukulliseen seätyyn,
Kuninkaalta Eerikiltä Pommerista, hänen Turussa ollessaan. Hään eli
vielä v. 1415 ja 1423. Hänen perillisistä mainitaan yhtä Vapamiestä
nimeltä _Heikki Tavast_, joka v. 1457 sai Valta-Hallihtialta _Eerikki
Axelinpojalta_ vapaallista vapautta (_frälse-frihet_) niihen verotiloin
peälle, joita hään oli ostanut talonpoijilta _Halisten_ kylässä
Räntamäen pitäjässä, ja _Hekkialan_ kylässä Nummen pitäjässä (Porth.
Chr. p. 420, 421).
[665] Tästä Suomen Piispasta, josta on jo vähä mainittu p. 396, 461,
468, 482 tullaan koht-sillään enemmia puhumaan VI:nessa Taulussa.
[666] Keskustele Porth, Chr. p, 636. v. Stjernman, joka myös luettaa
häntä Hämeenlinnan Linnanisännistä, sanoo hänen jo olleen siinä
Linnanisäntänä v. 1444, jä tässä virassa kuolleen v. 1445 (lue
Görwells' Sw. Mecurius v. 1757, Sept. p. 270; Porth. Chr. p. 521, 636;
Ugglas Rådslängd III Afd. s. 55). Mutta tässä ensimmäisessä puheessa ei
mahak ehkä olla parempata perustusta kuin siinä viimeisessäkään.
[667] Lue Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 192; Porth. Chr. p. 521: Koko tästä
rauhasta ei tunnetak meijän Tarinamuksessa niin mitään, ei ies minä
vuonna sitä tehtiin. Myö soamme vastapäin tilaisuutta että kirjassamme
_Handl. till uplysning i Finlands äldre Historie_ toimittoo, jota siinä
viis-vuotisessa vara-rauhassa, jota tehtiin Viipurissa v. 1468,
nimitetään että se entinen rauha oisi muuten loppunut v. 1469, s. 1 p.
Toukok. Jos nyt varoisimme tämän rauhan olleen tätä äsköin nimitettyä
9:sän vuotista, niin se oisi tehtynnä Toukokuussa v. 1459, ja oisi
tapahtunut vuotta ennen tämän Tavastin kuolema-vuotta. Hänen lankonsa
_Heikki Niileksenpoika_ Diekn, kuoli jo syksyllä v. 1459.
[668] Tämä Porkalan Herras-kartano (Janakkalan pitäjässä?), oli
vanhuuestaan ollut _Tavastiloihen_ moisio, mutta tuli tämän Ollin
sisaren kautta, (nimeltä _Katrina Niileksentytär Tavast_ Porkkalaan)
annetuksi hänen avio-miehellensä, sillen _vanhallen Gödik Finkillen_
(lue p. 421) jolta se nyt (v. 1439) lie tullut takaisin-lunastetuksi,
koska se siitten tämän Ollin tyttären kanssa, (nimeltä _Märta
Ollintytär Tavast_ Porkkalaan), annettiin hänen toverillensa,
Valta-Neuollen ja Lainjulistajallen Etelä-Suomessa, _Jaakko
Pekanpojalle_ (Ille) Storgårdiin. Sillä tavalla tuli tämä hovi jo
kuuluvaksi _Illilöillen_. Hänen poikansa, Linnanisäntä _Stén Jepinpoika
Ille_ Porkkalaan, anto tämän talon v. 1509 huomen-lahjaksi vaimollensa
_Anna Knútintyttärellen_ (Kurck) Laukkoon (lue p. 431). Hänellä oli
yksi tytär, _Mätta Sténsdotter Ille_ Porkkalaan, jota naitiin
Peä-Linnanisännellen ja Suomenmoan Holhottajallen _Kustav Gödikinpoika
Finkillen_ (lue p. 430, 431); jonka kautta tämä kartano tuli jo toisen
kerran kuuluvaksi _Finckilöillen_ (niillen muka nuoremmillen). Kustan
pojan-tyttären kautta, nimeltä _Margaréta Gödikintytär Fincke_
Porkkalaan ja Auttiseen, joka naitiin Sota-Asettajallen _Evert
Koarlenpoika Hórnillen_ Kankkaan (lue p. 405, 411) tuli tämä
Herras-kartano viimen kuulumaan _Hórniloillen_.
[669] Lue Porth. Chr. p. 431. Piispa lahjoitteli samana pänä kaikkia
omaisiansa kartanoilla eli rahoilla, sillä eholla etteivät milloinkaan
oisi katehtivoinnaan sitä asennosta, jolla Piispa v. 1421 perusti _Pyhä
Ristuksen Ruumiin Kammiota_ Turun Seurakunnassa, monen talonsa
pois-lahjoittamisellansa.
[670] Peringsköld sanoo hänen olleen kahestin naitu, nimittäin toisen
kerran, _Ingeborg Valdemarsdotterin_ kanssa (kaho p, 441) mutta siinä
hään mahtaa erehtyä.
[671] Tämä _Rötgert t. Rotgert Ingosen t. Ingonpojan_ isä oli
Valta-Neuo ja Miekkamies _Ingo Ollinpoika_ (Peringsk.) jonka omaisia
lie ollut Vapamies _Jonis t. Jöns Ingonen_ joka v. 1418 ja v. 1432
istui lakia (tingtade) Laintutkian _Niiles Dieknin_ siassa, ja joka oli
jo ennen v. 1449 myönyt _Montiskalan_ kartanoa ynnä muita tilojansa
Raision pitäjässä Pyhän Annan suljetuksellen samassa pitäjässä,
800:taan Markkaan; ja josta heitä siitten syöstätiin Naantalin
papin-suljetuksen ala (Portk. Chr. p. 449, 486.)
[672] Tämä _Jaakko t. Jeppe Pekanpoika_ (Ille) Storgårdiin oli
Lainjulistaja Etelässä-Suomessa v. 1477 ja 1485. Hänen isänsä oli
Miekkamies _Pekka Axelinpoika_, jonka toveri oli _Ingeborg
Valdemarsdotter_, joka niin muotoin oli tämän Olli Tavastin
tyttären-anoppi, ja jota Peringsköld mahtaa eräyksissä kuhtua hänen
puolisoksi.
[673] Tämä _Henrik Clauusson_ (t. _Heikki Niileksenpoika Djekne_) oli
muinon yksi niistä kuuluisammista Lakimiehistä (Lagkloke) Suomessa.
Häntä ei piek sekoittoo hänen kaimansa kanssa, nimeltä _Heikki Djekne_,
joka v. 1374 oli Vara-Lainjulistajana Medelpadissa (_Stjernm. Höfd.
Minne_ 1 D. p. 78, 126, 128, 139, 162, 170, 211, 224, 357 & c. Porth.
Chr. p. 479); eikä häntä myös piek kuhtua _Fågelnäbiksi_ niin kuin
Stjernman häntä nimittää lehen-laijassa (i marginalen. Lue Åb. Tidn.
1785. Bih. p. 193) villitetty ehkä siitä syystä, että _Dieknilöihen_
vapamerkki löytyy Peringsköldin käsikirjoituksissa kuvaeltunna melkeen
yhelläiseksi kuin _Fågelnäbbilöihen t. Fågelhufvudloihen_ (jota nähään
kuvaeltuna XI:ssä Taulussa, N:o 2). Tämä Heikki, jonka isä oli se
_Niiles Lydikinpoika Djekne_ (josta jo luettiin p. 424, 475, 476) oli
jo v. 1437 Peämies Turun linnassa (Åb. Tid. 1785. p. 192) -- v. 1441
oli hään jo Tähtiniekka (Porth. Chr. p. 482. b) -- v. 1445, 1446 ja
1447 oli hään Laintutkiana Ala-Satakunnassa, ja vuoesta 1449 vuoteen
1458 Lainjulistajana Pohjos-Suomessa, joista vuosista vielä löytyy
monta hänen peätöstä (Porth. Chr. p. 527. 482. b) -- v. 1449 julisti
hään lakinsa (höll han Lagmans-Ting) Birgelan kylässä Raision
pitäjässä (Porth. Chr. p. 485) ja v. 1450 oli hään muijen
Valta-Neuoloihen kanssa Arbogan kaupunnissa, kussa hään vakuutti
Kuninkasta, Koarlea Knútinpoikoo heittämään Norin hallitusta
Kuninkaalle Christjernille. Hään oli myös osallinen siitä Turussa
löytyvästä Kolmen-kuninkaallisesta Veljellisyytestä (Porth. Chr.
p. 476); ja oli näinä aikoina käynyt Appensa Tähtiniekan _Olli
Tavastin_ kanssa Venäjässä, perustamassa yhtä 9:sän vuotista
rauhoo (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 192). Hään oli varsin avara
pois-lahjoittamaan kirkkoloillen ja Papis- suljetuksillen tavaransa
ja talojansa. Sekä tästä hänen antamisuutesta että muutenkin myös
hänen lupauksestaan, salpataksensa vaimoneensa papis-suljetukseen,
Piispa Maunuksen kuoltua, (Porth. Chr. p. 482. b) luultaisimme hänen
olleen varsin jumalallisen. Hänen muista toimistaan tunnetaan, että
hään v. 1435 alakirjutti hänen isänsä jälkeen-seätöstä, kussa hään
Papis-kammiollen Turussa anto ynnä _Hukasten_ tilan Lemun pitäjästä,
yhen kauppa-puoin ja yhen kartanon Turun kaupunnissa, paitti 100
Englannilaista Nobloo, jonkun tilan ostoon. Siitten vaihto hään v.
1437 tämän Kammion suostumisella _Olli Antinpoika Tolkin_ kanssa, ja
anto hänellen, ilman tätä mainittua kaupunnin kartanota, 400 Markkoo
Ruotin rahassa, ja 10 kuorman alaista niittua, jonka vastaan hään
sai tällen Kammiollen _Grotelan_ kylee Kuumon pitäjästä (Porth. Chr.
p. 453, 454). Vuonna 1448 anto hään _Ajosinpeän_ kartanon Maskun
pitäjästä sillen äsken asetetullen _Kolmen Kuninkaan Kammiollen_,
jollen se myöskin v. 1449 hänen Vaimonsa suostumisella lahjoitti
yhen kartanon Turun kaupunnissa, ynnä _Atolan_ (Attulaby) tilan
Nousiaisten pitäjästä ja _Sorsalan_ tilan Mynämäen pitäjästä
(Dissert. de dotat. Alt. p. 9). Samana vuonna vahvisti hään niin kuin
yksi _Heikki Gärdzhaghin_ vainajan lasten-holhottajoista, sitä p.
475 jo mainittua kauppa-kirjoo; ja kuoli v. 1459 (Porth. Chr p. 800,
482, 483) ehkä Uggla sanoo hänen vasta kuolleen v. 1462. Vuonna 1453
kirjutti hään Koskissa, jälkeen- seätöksensä, kussa hään vahvisti
näitä hänen entisiä asennoksia, ja annettua vaimollensa puolen
osan _Koskista_ ynnä kaikkia hänen osto-maita niillen säytyvillen,
pois-lahjoitti hään hänen suostumisellaan (koska hänellä ei ollut
mitään lapsia) tavaroisuutensa (sin förmögenhet) niin kuin tässä
seuraa: -- _Peä-Kammiollen_ (Hög-Altaret) Turun Peä-Kirkossa, yhen
salonin (?) -- _Kolmen-Kuninkaan Kammiollen_ Turun kirkossa, paihti
kartanonsa pohjos-puolella kaupunnissa, _Atolan_ talon Nousiaisten
pitäjästä, ja _Sorsalan_ talon Mynämäen pitäjästä (joita hän jo
anto v. 1449) anto hään _Synkalan_ talon Vihin pitäjästä, ynnä yhen
kalkin, joista 2 ikuista henken-messua piti hänestä piettämän. --
_Pyhän-Henkein Kammiollen_, yhen kolm-jalkaisen pa'an. -- _Pyh.
Henken Huoneellen_ (Helge Ands huset) 2 Lehmeä, 2 Lammasta, 2 L.
Rukiita, ja 2 Liikkiöä. -- _Poto-Huoneellen_ (Spitalet) sitä samoo.
-- _Pyh. Laurentiuksen Kirkollen_ Vehmaassa, yhen Hevoisen. -- _Pyh.
Uolovin Kirkollen_ Ylälässä, yhen Kammio-kauhtanan (Chor-kappa)
ja yhen 16:nen kuorman alaisen niityn _Latvassa_, jota hään
oli ostanut _Heikki Heikalalta_ 12:lla Markalla. -- _Naantalin
Papis-suljetuksellen_ (jollen se oli jo ennen antanut puolen Aijlosen
talosta) yhön kullatun vyön, ja yhön soaren nimeltä _Lethis_. --
_Pyh. Uolovin Suljetuksellen_ Turussa, yhen niitty-moan _Letzalassa_,
ja hänen isoimman kupari-kannunsa. -- _Raumon Suljetuksellen_,
puolen sälytyksen (Läst) Rukiita, 2 Lehmeä, ja 2 Liikkiöä. --
_Musta-Veljeisten Suljetuksellen_ (Swart-brödra Klostret) Viipurissa,
yhen hopea-maljan. -- _Harmaa-Veljeisten Suljetuksellen_ (Grå-brödra
Klostret) samassa kohin, yhen kulta-sormuksen. -- _Pyh. Brigittan
Suljetuksellen_ Kesoin kaupunnissa (t. Reävälissä) 20 Markkoo,
jotka hänen piti soaha _Claus Pekanpojalta_ Reävälissä, kahesta
hevoisesta. -- _Musta Veljeiksillen_ Kesoissa, yhen harmaan hevoisen.
-- _Pyh. Henrikillen_, hänen parhan Ruunansa ja Rauta-paijansa. --
_Pyh. Henrikin hauallen_ Nousiaisessa, yhen hurstin t. peitteen.
-- _Koarle Kuninkaallen_, yhen valkean ja ruuninkarva-kirjavan
Hevoisen. -- _Piispa Uolovillen_, yhön pöytä-liinan, ja hopea-vaipan.
-- Hänen siskonpojalle Peä-Rovastillen Opp. _Kort Bilzille_, yhen
hopea-lukotun kannun (kansa?) -- Peä-Kirkonpalveliallen Turussa, yhen
hopea-maljan. -- Opp. _Arvid Jaakonpojallen_, yhen maksankarvaisen
käymärin (gångare). -- Opp. _Maunus Valdemarinpojallen_, yhen
hopea-tuopin, ja yhet parit Herkiä. -- Veljellensä _Arvid
Niileksenpojallen_, hänen hopea-vyönsä (kullattumatoin), ja yhen
mustan varsan. -- Herra _Niiles Naebbille_, yhen pienen hopea-vakan
(silf-kosa). -- Herra _Niiles Mullillen_, yhen hopea tuopin. --
Herra _Niileksellen_ Pietarsoaressa, hänen mustan kauhtanansa,
Niätän-nahoilla kalsattuna (befodrad). -- Herra _Knútillen_
Vehmaassa, yhen Härän, ja yhen mustan kauhtanan. -- _Rötkerillen_
Vehmaassa, yhen rihla-pyssyn, yhen pa'an, yhen kattilan, yhen kannun
ja 4 lammasta -- Herra _Heikki Vilmarillen_, yhen sänky-voatteen,
yhen parin Härkiä, ja yhen kannun. -- _Olli Dúsillen_ yhen ...
sänkyn, yhen kannun, yhen pa'an, yhen kattilan, 2 Lehmeä, ja yhen
Härkä-parin. -- _(Heikki?) Plátallen_, 2 Härkeä. 4 Lammasta. --
_Pekka Karpalaisellen_, hänen hopia-peä lukkoisen veihtensä. --
_Ovikonpojan_ perillisillen Vihin pitäjässä, yhen niityn, jonka hään
osti _Plátalta_ 6:lla Markalla. (Åb. Tid. 1785, Bih. p. 193. _Åbo
Stifts Predikare-Bröders och Nådend. Klost. bref_ T. VI. p. 1362.
Yksi käsikirjutos, joka löytyy K. Vallan Säilyksessä, Tukhulmissa).
[674] Lue Porth. Chr. p. 424. m. 379; p. 456. m. 702. p. 484. m. 448.
p. 529. -- Gr. Hallenii Dissert. praes. Alg. Scarin de _Virmoëns. in
Fennia Territ_. p. 70. Rhytzelius p. Bång, m.m. Tämä _Lusi Ollintytär
Tavast_ anto leskänä v. 1485, 2 taloa _Tursanperän_ kylässä Virmon
pitäjässä, ja _Thorosin_ talon Nousiaisen pitäjässä, joita hään oli
soanut huomenlahjaksi mieheltänsä, Papin-suljetuksellen Naantalissa,
kussa hään asetti sitä ensimmäistä (?) henken-messua; ja möi v. 1490
_Saustilan_ taloonsa Valta-Hallihtiallen _Stén Stúrillen_ (Rancken:
_Hist. Coenobii Nadhendal_. P. I. p. 25. n. h.). Tästä hänen pitkästä
lesken-ijästä, arvoomme hänen naineen varsin nuoreenna, ja hänen
lapsettomasta elämästä, ja hänen toverin kivullisuutesta uskottaisimme
hänen miehensä naineen vasta vanhuuellaan.
[675] Tämä _Niiles Uolovinpoika_ (Stjernkors) Särkilahellen (joka oli
Piispa _Maunus Niileksenpojan_ isä) oli v. 1435 Miekkamies ja
Valta-Neuo, koska hään Långholmassa alakirjutti Valta-Neuoloihen
yhistys-kirjan (föreningsbref) Kuninkasta Eerikkiä vastaan; -- v. 1437
oli hään Linnanisäntä Suomenmoassa, kussa hään silloin Turussa vahvisti
yhtä tilan vaihosta; -- v. 1440 alakirjutti hään Lankomiehensä sen
vanhan _Göd. Finkin_ seätöstä Kärknäsin talosta (josta mainittiin p.
421, 495) -- v. 1441 istui hään Calmarin kokouksessa, kussa hään muijen
Valta-Neuojen kanssa alakirjutti sitä liitosta, jota tehtiin Ruotsin ja
Norin välillä. Että hään oli muutennik uskottu mies, nähään siitä, että
hään Kuninkaan siassa istui Peä-Istujana (såsom Präsident) tahi
Sanan-soattajana (såsom Ordförande) siinä Moa-Oikeutessa jota pietiin
Turussa v. 1438, 1440 ja 1446 (Åb. Tid. 1784. p. 361; 1785. p. 63, 69.
Porth. Chr. p. 612). Mutta jos se oli hään eli hänen Appensa _Niiles
Uolovinpoika_ (Tavast, se vanhempi) joka jo v. 1415 istui samassa
toimituksessa, ja jota kuhutaan Tähtimieheksi, sit' emme saata sanoa
(lue Åb. Tid. 1785. p. 56. Porth. Chr. p. 506). Tämä Stjernkorsin isä,
nimeltä _Olli Pekanpoika_, oli v. 1410 tullut koroitetuksi
vapasukuiseen seätyyn Flensborgin kaupunissa.
[676] Peringsköldin käsikirjoituksissa luetaan hänen olleen naitu
Lainjulistajan Pohjos-Suomessa _Hartvik Jaakonpojan_ kanssa, mutta
eikös se lie eräys, sillä tämä oli naitu _Ingeborg (Maunuksentytär)
Flemingin_ kanssa -- ellei hään ollut kahesti naitu.
[677] Sillä se oli aina ikeän kuin yksi eho (ett wilkor) niiltä, jotka
asetti ja kustensi tällaisia Kammioita, että heistä ja heijän
sukulaisista piti vuosittain piettämän vissiä henken-messuja
(själa-messor) ja että heijän ja heijän omaisiansa piti siihen tulla
hauoitetuiksi, koska pitivät ikeän kuin avullisemmaksi peästäksensä
levollen hyvin lähes alttariloita. Koska nyt Piispa Tavasti asetti tätä
Kammiota, niin on arvattava, että hänen ja hänen lähimmäisiä sukalisia
piti siinä myös soaha hauta-kammioitansa. Siitten näillä meijän
nykyisen uskomuksen ajoilla hauattiin tässä Kammiossa yhtä ja toista
Suomalaisista peä-uroista.
[678] Tästä "kuparin taulusta", ovat puheet vähä erinnäiset. Juusten
kuhtuu sitä "kuparin kiveksi" (_Lapidem Aeneum_), Spégel kuhtuu sitä
"yheksi isoksi" ja Rhyzelius "yheksi kalliiksi Kupari-pylveksi" (den
store, kostbare, Kopparstoden), Messenius kuhtuu sitä yhessä kohassa
"Kuparin-harkoksi" (kopparhäll) ja toisessa kohassa "Kupari-poasiksi"
(_lamina aenea_), Bång nimittää sitä "Kupari-kiskoksi marmoran kivessä"
(en kopparplå i marmor). Näistä kaikista on arvattava, että tämä mahto
olla yksi hauta-muisto, kussa kirjutos oli yhessä kuparin taulussa,
jonka kaihteet (_ramas_) tahi ympärykset oli kivestä. Ja ettei tämä
seisona hauvan peällä, vaan oli pystytetty seinälle heijän hautoin
yliten, toistaa tämen olleen semmoisen, kuin kirkkoloissa usseen
nähään, tehtynnä puoli-kuvauksessa (basrelief).
[679] Tämä _Jönis Ollinpoika Tavast_ oli naitu yhen _Marthan_ kanssa,
joka oisi ollut _Pentti Lydikkäisen_ sisar, ja jonka kanssa hänellä oli
lapsia. Tämä Jönsi oli jo kuollut v. 1439 (Porth. Chr. p. 423 keskust.
p. 431, 432). Häntä ei pie sevoittoo Papismiehen _Jönsi Tavastin_
kanssa (p. 502) joka lie ollut hänen veljensä poika. Hään tais olla
vanhin (t. nuorin?) näistä lapsista, koska se sai Alasjoen osaksensa,
jota se tilan-vaihtolla anto Piispallen. Porthán sanoo p. 433 _Niilon_
olevan vanhemman, joka Piispalta sai Alasjoen.
[680] Tätä _Lassia Ollinpoikoo_ (Tavastia), ei toas pie sekoittoo sen
_Laurentiuksen Tavastin_ kanssa, joka poikansa _Bartholdin_
suostumuksella, sanoi vuonna 1393 myöneesek _Syvälahen_ talonsa Turun
Peä-kirkollen (Porth. Chr. 423, 433).
[681] Tämä _Margaréta t. Marketta_ (Ollintytär Tavast?) oli naitu yhen
_Buckin_ kanssa, jota nimee toisinansa myös kirjutetaan _Buk ja Bok_.
Hänen kanssa oli hänellä poika nimeltä _Olli Bock_. Tämä Bokin suku --
jonka vapamerkissä on ollut yksi _pukki_ (Vallenius Finsk. Ad. Hist. p.
38) ja jonka vapakirja oli joutunut hukkaan sota-aikoina, Kuninkaan
Eerikki XIV:nen ja Juho III:nen ajalla -- oli asunut _Buckilan_ (t.
_Pukkilan?_) hovissa, josta heitä kuhuttiin _Bock Buckilaan t. Bock
från Finland_, että sillä eroittoo heitä _Bockiloista_ Ruotissa ja
Virossa. Yksi nimeltä _Hans Bock_, Herttu Koarlen Parvi-soattaja
(Ryttmästare) tuli v. 1599 ammutuksi Marttilan pitäjässä, niiltä
Sigismunnin puolta pitäviltä Suomalaisilta, (Werwing p. 462, 463). Yksi
toinen _Háns Buck_ Buckilaan, kuoli v. 1656 ja makoo hauattunna Piikien
kirkossa (v. Stjerm. Matrik. I D. p. 323). Tästä Suomalaisesta
sukupolvesta tuli v. 1633 yksi nimellä _Sven Matinpoika Buck_
Buckilaan, sisäänkirjutetuksi Ruohtalaiseen Vapa-huoneeseen N:o 247
alle, ja sai nimekseen _Bockille_. Hänen jälelliset ovat jo kaikki
pois-nukkuneet. Yksi toinen nimeltä _Johan Jyrgen Bock_; joka oli
Luutnanti Viipuriväin Jalka-Rykmentissä, tuli s. 10 p. Marrask. v. 1689
koroitetuksi vapaallisuuteen, nimeltä _Gyllenboek_, hänen isänsä
Kattein _Samuel Bokin_ ansiosta, joka oli istunut vankeutessa Moskvassa
(Tilas Matr. öfwer Dintr. Ad.) Jos nämät _Gyllenbokit_ (joihen suku ei
löyvyk sisäänkirjotettu Ruoht. Vapa-Huoneessa) lie millään tavalla
suvussa niiten _Gyntherbockiloihen_ kanssa, jotka vielä nytkin löytyy
vanhassa voittomoassa, ei soatetak sanoa. Ilman näitä löytyy vielä yksi
toinen sukupolvi näistä _Bockiloista_, josta yksi _Pentti_, ja hänen
poikansa _Lennardt Bock_, kuhuttiin Herroiksi Kyrkoslättiin. Tämän
ukon-ukko oli _Esbjörn Torkelinpoika_ Näsiin ja Sonnaan, joka oli
nainut _Markettoo, Sven Aaponpojan Sommen_ tytärtä; ja jonka poika
_Sven Esbjörninpoika_ oli nainut yhtä _Baggia, Bröms Hallsteninpojan
Baggin_ tytärtä (Peringsk.)
[682] Tämä _Birgitta_ (Ollintytär Tavast?) oli _Ärengisle Heikinpojan_
kanssa.
[683] Tämä _Ragnilda_ (Ollintytär Tavast?) oli naitu Vapamiehen _Martti
Aaponpojan_ kanssa. Hyö antoivat yhessä v. 1423 tilansa _Rungon_
kylässä Piikien pitäjästä Ristuksen Ruumiin-Kammiollen (Porth Chr. p.
434). Heillä oli yksi poika _Matti Martinpoika_ (Kurck?), jonka Porth.
p. 423 luuloo ollen sama mies _Matti Martinpoika_, joka v. 1433
kuhtui ihtesek Vapamieheksi, ja v. 1437-1446 oli Lainjulistajana
Etelä-Suomessa (Porth. Chr. p. 527). Hänen peätoksistään löytyy vielä
monta, vuoesta 1437 vuoteen 1446.
[684] Tämä _Katarina_ (Ollintytär Tavast?) oli kolmasti naitu;
nimittäin ensin Turun Kauppa- ja Neuo-miehen _Jönis Gudvastesonin_
kanssa, joka oli myönyt yhen autio-tilan Piispallen, 80 Markkaan; ja
siitten Kauppa-miehen _Heikki Mörtin_ kanssa, joka eli v. 1425; ja
viimen _Olli Syltan_ kanssa, joka eli v. 1441. Tämä _Katarína
Ollintytär_, eli vielä v. 1455.
[685] Rhyzelius p. 334; keskust. Porth. Chr p 423.
[686] Näistä Poavillisistä kirjoista oli ensimäinen alakirjutettu
yheltä; toinen, viijeltä; ja kolmaas, neljältä Poavin-Neuoittelialta
(_Kardinaler_), joista jokainen helpoitti 100:a'an päiv. peästöstä
puolestansa, paihti yksi nimeltä _Johannes Ulixbonensis_, joka oli
kirjuttanut nimensä kahen kirjan ala, ja sillä tavalla peästyttännyt
200 päiveä.
[687] Rhyzelius sanoo hänen lähteneen matkalle v. 1420, ja tulleen
takaisin jo v. 1421; mutta Porthan arveloopi ellei se lie ollut
mahotoin yhessä aastajassa tehä tällaisen pitkän ja vaaran-alaisen
matkan.
[688] Nämät kirja-tullot oli annetut v. 1417 ja 1419, että kostella
häntä siitä kiivautesta, jolla hään moallisissakin asioissa oli
valvonut ja puolta pitänyt kirkkoinsa ja pappiloinsa etua.
[689] Mitä kirjoja hään sieltä lie tuonut on tietämätöin, totta kaikki
_henkellisiä ja poavillaisia_. Juusten kuhtuu heitä "_plurimos
Theologiae et Juris libros_" (jolla tässä ymmärtännöön, kuuluvia -- _ad
Jus Canonicum_). Näistä henkellisistä, nimittää hään _Evankieliumin ja
Epistolan kirjat (Evangeliare et Epistolare)_; joista hään puhuu, että
olivat tehtynnä varsin somasti, ja hopealla peälle-juotettuna. Miten
isossa hinnassa kirjat niinä päivinä piettiin, ja miten kalliiksi tuli
yksisillen heitä ostoaksensa, arvataan e.m. siitä, että Mynämäen
pitäjä anto Piispallen Kintikkalan tilan, yhestä kirjasta nimeltä
_Legendarium_; ja v. 1439 oli yksi Messu-kirja niinikkään myöty
Loimijoen kirkollen 80 Markkaan, ja toinen löytyi vielä Turun kirkossa,
joka oli 100:an Markan maksava (_10 Markkoo luettiin 1:ksi naulaksi
puhasta hopeata: en lödig mark silfwer_) lue Åbo Tid. 1789. p. 337.
Porth. Chr. p. 432, 489.
[690] Näistä luettiin Viina-pikari, Leipä-lautainen (patén) ja
kaula-kahleet (halsband) puhtaasta kullasta, yksi varsin kallis ja iso
Risti-kuvainen (krusifix) hopeesta, Pöytä-liinoja (Altar-dukar),
Messu-paitoja ja kauhtanoita (Mäss-skjortor) m.m. Niin myös oli hään
hopeilla lukoittanut Pyh. Henrikin vainoon peä-kallon ja käsiluut, niin
kuin tapa oli poavilaisissa tehä, niiten hurskaisten ja pyhiksi
julistettuihen miesten kanssa, joihen luita ja ruotoja kahottiin
paremmaks kultoo. Mutta koska nämät hopeet ovat tulleet vihollisilta
pois-siepatuiksi, ja kuitenkin vielä näytetään tätä pyhee käsivartta,
joka on ruohonpäinen peältä-nähen, niin Porthan arveloo: ellei Heikki
vainajan luut jo lie tulleet pois-viskatuiksi, ja jonkun toisen, (e.m.
Piispa _Hemmingin_) pantu siaan. Yhtäpä se meillen teköö kennen hyö
lienöön, "Ei _Pekka_ ouk _Poavoa_ pahemp".
[691] _Vallan-hallittamus_, Politik; _vallan-hallittavainen_, politisk;
_Vallan-hallittaja_, Politikus.
[692] Ne tilat, jotka hään v. 1421 antoi tällen Kammiollen, oli -- 2
taloa _Karlisbyin_ kylästä, Mynämäen pitäjästä -- yks talo
_Lenakkalasta_, ja yks talo _Halosista_, samasta pitäjästä -- ja yks
talo _Palttilan_ kylästä, Untamalan pitäjästä.
[693] Nämät tilat olivat -- 1) yksi autio-tila, jota hään 80:nellä
Markalla oli ostanut vävyltänsä _Jonis Gudvastasonilta_. -- 2) Yksi
talo _Ronakalliossa_, jonka hään oli vaihtanut _Olli Nyagrannilta_,
Kintikkalan tiloa vastaan, jonka hään oli soanut Mynämäen
Seurakunnalta. -- 3) _Rungabyin_ talo, Piikiän pitäjässä, jonka hään
oli ostanut Peä-Rovastilta _Uolovilta_ ja hänen Siskoiltansa (_Elliltä
ja Birgittalta_) 200:lla Markalla. -- 4) _Nuolimaan_ tila Lieron
pitäjästä, jonka hään oli ostanut varsin autiona, Lieron kirkolta,
30:nellä Markalla puhtaassa hopeassa. -- 5) _Gripalan_ tila ja _Kulhun_
torppa, Pöytyen pitäjästä, jotka hään niin ikään oli ostanut autioina
2:lla Markalla ja 30:nellä valmiilla rahoilla (paihti 4 Markkoo, jotka
hään oli erittäin maksanut niitystä) -- 6) Koti-talonsa _Alasjoki_,
jonka hään oli tilan-vaihtolla soanut veljeltänsä _Jöns Ollinpojalta_,
ja jonka hään nyt antoi Kammiollen, sillä eholla, että hänen veljensä
_Lassi Ollinpoika_ ynnä hänen perillisiänsä piti soaha asua siinä;
josta heijän piti vuosittain maksaman tällen Kammiollen, 1:n leiviskän
vaksia, piispan elinaikana; mutta 2 läiviskee, hänen kuoltuaan; ja
erittäin Papillen 1:n Tynnörin oltta, ynnä muonoa ja kauhnoa (med kost
och foder) lue p. 507.