kalastamisesta _Kymin-koskessa_, josta puolesta Kuninkas Maunus peästi
heitä v. 1357 maksamasta, Ruunullen sen 1/4 osan, joka oli Kuninkaallen
tuleva kaikista näistä kalavesistä. Mutta _Pyhteen_ miehet -- jotk'
eivät osanneet pyytä Lohta muuten kuin nuotalla tahi verkoilla
(_otavilla_) ennen kuin _Bothe Pentinpoika_ (joka v. 1438 oli Viipurin
Peämiehen _Iwar Niileksenpojan_ Voutimies) teki Ahvenankoskessa
ensimäisen merran (_mjärdh, laxpatan_) -- eivät antaneetkaan tästä
merrasta osoo Piispaallen, jos ainoasti nelikon vuoessa. Josta hään
paituutti heitä Pyhteen käräisiin, kussa peätettiin heijän maksamaan
puolen soaliistansa. Mutta talonpojat eivät ottaneet tätä totellakseen;
josta Piispa manaisi heitä Moa-Oikeuteen Turussa v. 1428. Ja kosk'
eivät siihenkään tulleet, niin tuomittiin jokainen heistä 40:nen Markan
sakoillen, ja maksamaan Piispallen takaisin kaiken sen Lohen, jonka
ovat häneltä omistaneet, ja antamaan hänellen tästäpuolesta puolen
kala-soalin kaikista niistä Lohen-karsinoista, jotka tulisi tähän
koskeen salvetuiksi. Mutta talonpojat nostivat uuen riijan, ja
juoksuttivat kesellä v. 1446 (?) kanteitansa ite Kuninkaallen
Tukhulmissa, joka toissa vuonna laitto Lainjulistajan Uplannista
_Pentti Juhonpojan_ Salistahan, ja Turun linnan Peämiehen _Maunus
Grénin_, tutktistelemaan tätä asiata. Kuin ruettiin tästä juttua
tekemään Moa-Oikeuessa Turussa v. 1447 (1442?) ja Talonpojat näkivät,
että rupeisi käymään heille pahoin, niin sovittivat pois koko asian,
johon sovintoon Maa-Oikeus anto vahvistuksensa (Åb. Tid. 1785. Bih. p.
63-68. Porth. Chr. p. 466).
[717] _Vilpistelemättömyys, t. Vilpittömyys_, wärdighet, alwarlighet
(mielenvakaus).
[718] Juusten sanoo hänestä: "_in horis et orationibus dicendis multam
gravitatem, devotionem, magnamque diligentium adhibere consuevit...
Vitam honestam, castam, et multum temperatam habebat. Nomen ejus
famosissimum, et fama laudabilis non solum in sua dioecesi et vicinis
partibus, verum etiam apud Ruthenos et multas externas gentes, longe
lateque per regiones remotissimas magnifice et honorifice
divulgabatur_" (Just. Chr. p. 19, 23).
[719] _Valta-toimitus_, Statistik; _Valta-toimittavainen_, Statistisk;
_Valta-toimittaja_, Statistikus.
[720] _Valta-asia_, Stats-ärende.
[721] Niin kuin toistukseksi näihen aikoin _kansan-puutoksesta ja
moan-harjoittamattomuutesta_, sanotaan ei muita asujammia asunneen Savon
ja Pohjanmoan pisimissä ja pohjoisemmissa maissa, Hämeen ja Satakunnan
pohjois-puolimmaisilla pohjilla, (liioitenkin koko Rautalammin
kihlakunnassa, ja Ruovein, Ikalisten ja Keurun pitäjissä) -- jos
ainoastaan yksinäisiä vaeltavaisia Lappalaisia, jotka siinä syöttivät
Porojansa. Sysmän kirkolta Hämeessä aina Savilahen (t. Mikkilin)
kirkollen, joihen välillen luettiin 18 peninkuormoo ei löytynyt niin
ainuata asujanta. Mutta täytyi Piispan (että muihen reisuvaisten)
kulkeissaan tätä väliä, moata paljaalla nurmella, tahi talvisella
tanterella, kunnekka se, soahaksensa parempata yö-majoa, istutti (nuon
v. 1440) yhen lampuoin Vahvajärvessä (joka nyt kuuluu Hirvensalmen
pitäjäseen); kussa hään oli osittain perinyt vähä moata vanhimmiltansa,
osittain myös ostanut Karjalaisilta ja Hämäläisiltä; ja jota paikoo K.
Christoffer, Piispan anomuksella, vapautti kaikista Ruununveroista (Åb.
Tid. 1785. Bih. p. 57). Kuin moa oli näin asumatoin ja kansatoin, niin
on arvattava että muut laitokset oli sitä myöten kehnot. Moantietä e.m.
ei löytynyt jos ainoasti rantamailla, mutta piti matkamiesten kulkea,
pieniä polkuja myöten, käytäviä milloin jalkaisin, milloin rahtaisin,
tahi souattoo vesiä ja virtoja, joihen taipaleita ja moan-kannaksia
ylitten heijän täytyi veteä veneitänsä (Porth. Chr. p. 518).
[722] Kuin Kuninkas Eerikki v. 1407 kävi Suomessa, pakotti hään
Suomalaisia, että ikään kuin Ruohtalaisetkin, maksoo heijän vuosillisen
veronsa rahassa, eikä moan-viljoissa, niin kuin ennen. Tätä tehtiin
sillä tavalla, että heijän vilja-verot arvattiin rahan hinnassa, joka
teki joka _Jousesta_ (Krok) 2 Markoo, _Savusta_ (Rök) 5 M. ja
_Kokonaisesta Verotilasta_ (helt bohl) 10 M. Sen ajan rahan arviossa
(kurs) luettiin 6 t. 8 M. yhteen naulaan puhasta hopeeta, ja 4 M.
yhteen Engl. Noblaan. Ja peätettiin vielä, että ne tilat, jotk' eivät
kyänneet veronsa maksoo, eivät tulleet Ruunun veloistansa huutokaupalla
poismyötyiksi, eikä tehtyiksi Ruunun-autioiksi (kronowräkte); mutta
että niihen toisten piti heijän eistäkin suorittoo veronsa. Sillä
tavalla niin ne huonot tilat, ja ne laiskat asujammet, tulivat
vastukseksi niillen toisillen nöyrillen, josta synty suuri hämmennös,
niin että ne köyhät talot veivät ne varakkaammat myötänsä
onnettomuuteen, jotta koko kylät tulivat viimen autioiksi. Tämä tuntui
Suomen asujammillen vielä raskaammaksi, koska raha-arvio aleni.
Sillä kuin yksi _Turun-raha_ (moneta Aboënsis), suuremmasta
kokoisuutestaan, ennen teki 6 hopiäyriä (_penninkiä_), niin että 4
Turun-rahaa teki 1 hopiäyrin hopeessa, tahi 1/8 Markkoo, niin sitä
kohta poljettiin niin, että se ei tehnyt jos 4 _peninkiä_; niin että
tarvittiin jo 6 Turun-rahoa yhtään hopeaäyriin hopeissa. Moakunta joka
ei hoksaisi tätä, valitti että heijän verot ovat (vuotesta 1419?)
tulleet tehtyiksi 3:nen osan suuremmaksi. Eikä hallituskaan, joka tutki
asian, älynt että verot oli yhtäläiset, vaikka raha-arvio oli alenettu
(siitä että rahoja löytyi runsahampi, niin oli hinta moanviljoilla
nousnut) voan peätti, että kolmaas osa verosta piti Suomessa
poisheitettämän. Voan koska heillä ei ollut tuostakaan suurta apua,
mutta olivat armottomat ja tilastaan pois-joutuneet, niin vähenettiin
heijän verot vielä sillä tavalla, että koska kaikki Kirkko- ja
Vapa-moat (jotk' eivät maksaneet tätä veroa) oli toisista
poiseroitettu, niin kaikkia Ruunun- ja Veron-tiloja vähenettiin sillä,
että 5:ääs Savu t. 5:ääs Orava heitettiin heistä pois, jonka perästä
heijän piti nykyisissä rahan-arviossa maksaman veronsa. Sillä tavalla
piti nyt talon verot kussakin seurakunnassa sovitettaman uuestaan,
rehellisten ja kunniallisten arvotus-miesten mieltä myöten (Åb. Tid.
1784. p. 204, 217. Porth. Chr. p. 494. j.s.). Hirsiä ja muita tarpeita
Linnoin rakennokseksi, jota ennen maksettiin rahassa, Vouviloillen,
pois-heitettiin myös, Piispan sanan pealle, näistä heijän
raha-veroistaan.
[723] Viimeinen Lainjulistaja yhteisessä _Suomenmoassa_, eli
_Itämoalla_ (Österlandet) niin kuin sitä silloin kuhuttiin, oli
Tähtimies _Clauus t. Niiles (Pekanpoika?) Fleming_, (joka oli naitu
_Cecilia Niileksentytär Djeknin_ kanssa?). Hään kuoli v. 1425. Josta
vuotesta vuoteen 1434, ei tunnetak muuta, kuin että yksi _Pekka
Fleming_ oli mainittuna vuonna tämän viran toimittajana.
[724] _Pohjos-Suomen Lakikuntaan_ (Norr-Finske Laghsagu) kuului _Pohjos
Suomi_ soarineen, _Koko Pohjanmoa, Ylä- ja Ala- Satakunta, ja
Ahvenanmoa. Sune Sunenpoika_ pantiin v. 1437 hänen ensimäiseksi
Lain-julistajaksi. Tämä Sune Sunenpoika oli Piispa Tavastin serkku eli
nepa; hään oli Lainjulistaja vuotesta 1437-1446. Peringsk. sanoo hänen
elänneen vielä v. 1455, jollon Helin sanoo hänen olleen Lainjulistajana
Ahvenanmoalla (Porth. Chr. p. 527).
[725] _Etelä-Suomen Lakikuntaan_ (Sudher-Finske Laghsagu) luettiin
_Etelä-puoli Suomenmoata_, soarineen, _Uusimoa_, ite ja lue _Karjala_
(johon luettiin _Savonkinmoata_) ja _Hämeenmoa. Matti Martinpoikoa_
tehtiin v. 1437 hänen ensimmäiseksi Lainjulistajaksi, jota hään oli
vielä v. 1446. Lue tästä. Åbo Tid. 1783. p. 340. Porth. Chr. p. 503.
[726] _Laki-Käräjät_ (Lagmansting) lue tästä Åb. Tid. 1783. p. 329.
Porth. Chr. p. 504.
[727] _Moa-Oikeus_ (Land-Rätten) heitettiin Suomessa v. 1446, jonka
perästä toas piettiin, niinkuin vanhoina aikoina, Valta-Käräjät
(Räfste-Ting). Nämät vanhat _Valta-Käräjät ja Herroin-Käräjät_
(Alshärjar-Ting), jotka oli vielä heitä vanhemmat, heitettiin siitten
pois, eli oikeemmittain yhistettiin niissä nykyisissä _Valta-päivissä_
(Riksdagar) eli _Herroin-päivissä_ (Herredagar) kuin heitä myös
kuhutaan, -- koska heitä istutettiin vanhoina aikoina ainoastaan
Valta-Herroilta. Tässä _Moa-Oikeuessa_ istui ensin (Peä-miessä?) Turun
Piispa ynnä muutamia hänen Papis-Neuoittelioita, ja niin monta
Valta-Neuoja kuin Suomessa löytyi; ja siitten Lainjulistajat ja kaikki
Laintutkiat, ja Voutiloita mitkä Suomessa löytyi. Siitten istui
Kuninkaan nimeessä, siinä yksi hänen _Valta-Neuoista_ jonka variten
tähän toimitukseen valitaan, ja jolla on laki-istumukseksi (till nämnd)
(Kuninkaan Laissa) puolen virkamiehiä, toisen puolen talonpoikia.