taka-jaloillansa pystyssä seisova pukki, jota tässä nähään,
arvataan ei ainoastaan tästä hänen hautakivestä, mutta myös siitä
vapamerkin-piirutoksesta, joka hänen kunniaksi oli tehty Pargasten
pitäjän kirkko-laipioon. Sellainen Pukin-kuva on myöskin muinon ollut
kuvattu hänen muistiksensa siinä Piispan-penkissä, jonka hään oli
tiettänyt Savun kirkossa (lue _Christ. Cavanderin_ Juttelemusta _Petr.
Kalmin_ hoivauttamisen alla, "_Beskrifning öfwer Sagu Socken_." Åbo
1753, p. 3; ja _Mart. N. Tolpon_ Juttelemusta _Alg. Scarinin_
hoivauttamisen alla, "_De initiis Rei Litterariae in Svethia_", Aboe
1750, p. 83 etc. keskustele Porth. Chron. p. 571). v. Stjernman
sanoo kyllä, yhessä kohassa, puhuttaissa Piispan veljen-pojasta,
Lainjulistajasta Etälä-Suomessa _Henrik Bitzestä_, hänen vapamerkkinsä
olleen _mustan veneen valkoisessa vainiossa_ ("en swart båt uti hwitt
fält"; lue Åbo Tidn. 1785. Bih. p. 197). Mutta myö arvelemme ellei
tässä lie paino-virhe, ja että se olla pitäis: "en swart bock uti hwitt
fält." (Keskustele Porth. Chron. p. 545). -- Uggla sanoo taas näihen
_Bitziloihen_ vapamerkin olleen _yhen Hirven_, ja rautalakissa 4
sisään-pistettyä nuolta (Uggla, _Sw. R. Rådslängd_ n. 663. p. 65);
mutta ei häänkään nimitäk minkä perustuksen peällä hään tätä sanoopi.
Koskei tämä _Bitzin_ suku löyvyk K. Ruohtalaisessa Vapa-Huoneessa
sisään-otettu, eikä hänen vapamerkkinsä heijän vapakirjoissa
piiritetty, niin meijän täytynnöön ottoo kirjaamme mitä ovat tästä
kirjuttaneet, että siitä tutkia totuuen.
[620] _Porth. Chron_. p. 26.
[621] _Porth. Chron_. p. 586.
[622] _Hauta-kirjutos_, Grafskrift, Epitaphium.
[623] Se kuuluupi näin: "_Sanct. Venerabilis Patris, Domini Conradi;
Episcopi Aboënsis, anno_ 1489 den 13 Martii."
[624] Ruotiksi kirjutettiin hänen nimensä usseemmittain
(sanan-supistamisella) aivan lyhykkäisesti: "Biskop Koort, Korth, ja
Kort."
[625] Piispa, joka oli myöskin ollut yksi osallinen Kolmen Kuninkaan
Veljellisyyestä, Turussa, ei laimin-lyönyt piteä kirkkonsa puolta, eli
valvoa hänen hyötymisestään, kussa oli voan mitään etullista
soatuvilla. Niin kuin Peä-Rovasti pisti hään jo v. 1459 nimensä hänen
enonsa _Arvidh Claussonin_ jälkeen-seätöksen ala, kussa hään _Kolmen
Kuninkaan Kammiollen_ (altari Trium Regum) poislahjoitti tilansa
_Sorkisten_ kylässä Euran pitäjässä (Porth. Chr. p. 456). Samana vuonna
alakirjutti hään myös saman enonsa lahjutos-kirjan, kussa hään _Pyhän
Ristuksen ruumiin Kammiollen_ (Altari Corporis Christi) pois-anto
tilansa Pärkiö Vehmaan pitäjässä (Porth. Chr. p. 434). Vuonna 1484
alakirjutti hään niin-ikeän Vapamiehen _Járl Jönssonin_ seätöksen,
kussa hään sovinoksi _Hárald Ollinpojan_ murhasta, anto tilansa
_Kivikylä_ Virmon pitäjässä _Kaikkein Ristuksen Uskollisten Henkein
Kammiollen_ (Altari Animarum Christi Fidelium) (Porth. Chr. p. 442.),
monta muita mainihtamatak. Ite hään ei seätänyt kirkollen paljo mitään,
jos ainoastaan toimitti isän vainoonsa tahtoa (_Åbo Tidn_. 1785 p 199.
keskustele Porth. Chr. p. 551 & 622).
[626] Tämä _vanhaksi_ mainittu _Eerik t. Henrik Bitze_, on nimensäk
suhteen paha eroittoo hänen pojasta ja pojan-pojasta, jotka kantovat
saman nimen, ja joihen kanssa häntä ehkä sevoitetaan. Hänen sukunimensä
kirjutetaan monella tavalla, sekä _Biidz, Büdz, Bitz, Bytz, Bitzr,
Bitze että Bisse_ (Porth. Chr. p. 543, 481,) ja se näyttää kuin
sillä tarkoitettais yhtä kuin sanalla Bässe, (jota hään kantaa
vapamerkissänsä). Juusten kuhtuu tätä Piispan iseä "_famosus Miles,
quondam Capitaneus Castri Aboënsis_." Hään oli jo v. 1420 Miekkamies
(_Armiger_) ja v. 1441 Tähtimies (_Miles_). V. 1437 oli hään Laintutkia
Halikon kihlakunnassa, jota virkoo hään piti aina vuoteen 1453,
jollon häntä myös kututaan Laintutkiaksi Vehmaan kihlakunnassa.
Samana vuonna mainitaan häntä myös Lainjulistajaksi Pohjos-Suomessa,
ja vuonna 1455, 1456 ja 1457 kuhutaan häntä jo Lainjulistajaksi
Etelä-Suomessa (Lagman i Sudhersinne Laghsagu); ja v. 1449 häntä jo
nimitetään Ruotsin Valta-Neuoksi, jollon häntä s. 31 päivänä
Heinä-kuussa Visbyin kaupunnissa alakirjutti Kuninkaan Koarle VIII:nen
ja Christian I:sen sovintoa Gottlannin soaresta (_Hadorph efter
Rimkrönikan_ p. 156.) von Stjernman sanoo hänen myös v. 1452 olleen
Turun linnan ja moakunnan Peämiessä (_Åbo Tidn_. 1785. Bih. p. 198.
Porth. Chr. p. 544). Hään eli vielä v. 1458, vaan oli jo kuollut ennen
v. 1467, ja oli ollut osallinen siitä Turussa löytyvästä henkellisestä
_Kolmen Kuninkaan veljellisyytestä_ (Porth. p. 476, 545). Hänen iseensä
ei tunnetak, ja hänen äitinsä (jonka nimee ei muistetak) oli Turun
ensimmäisen Peä-Rovastin (Domprost) _Heikki Maunuksenpojan_ sisar. Hään
oli kuolemaisillaan, jälkeen-seätöksessänsä, pois-lahjoittanut tilansa
_Kuirilahen_ kylässä Paraisten pitäjässä, sillen Turun Peäkirkossa
asetetullen Pyhä Pietarin ja Pyhä Poavalin Kammiollen (Porth. Chr. p.
445. Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 199). -- V. 1435 oli hään vierasmiessä
alakirjuttanut appensa _Clauus Lydikinpojan_ seätös-kirjoo, jolla
hään Papis-kammiollen (eli niin kuin sitä muinonkin kuhuttiin,
"Neitzyn-kammiollen") Turun Peä-kirkossa, poislahjoitti _Hukasten_
taloo Lemun pitäjässä, m.m. (Porth. Chr. p. 453); ja v. 1438, oli hään
niin ikeän ala-kirjuttanut Turun Peä-Rovastin Matti Ollinpojan
lahjutos-kirjan, jolla hään Pyhä Annan Kammiollen poisanto _Littoisten_
tilan Nummen pitäjässä (Porth Chr. p. 448). Samana Vuonna istui hään
Laki-miessä (såsom bisittare eller nämd i Konungens dom) Moan
Oikeutessa (wid Lands-Rätten) jota piettiin Turussa, ja kussa häntä
kuhutaan Laintutkia Vehmaan kihlakunnassa (Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 63).
Vuonna 1449 vahvisti hään niin kuin Turun muinoisen Peämiehen _Heikki
Gärdshaghin_ vainaan lasten holhottaja (förmyndare,) sen kauppa-kirjan,
jolla hään oli eläissänsä myönyt tilansa _Keykalan_ kylässä Kalvolan
pitäjässä Hämeenlinnan Vouvillen _Engelbrecht Jaakonpojallen_, 60
markkaan (Porth Chr. p. 525).
[627] Porth. Chr. p. 481, 453, 543. Tämä _Anna Claus-Lydikintyttären_
(Djäkne) isä, oli se _Clauus t. Niiles Lydhekeson_, jota jo
p. 424 nimitimme, ja jonka v. 1407 sanotaan olleen Laintutkiana
Pohjos-Suomessa, ja v. 1414 ja 1420 Voutina (_Foghot, Fogda_) Turun
linnassa. V. 1420, 1429, 1430 ja 1434 kuhutaan häntä myös tämän linnan
Peä-mieheksi (_Höwitsman_); ja v. 1442 _Capitaneus Castri Aboënsis_
(Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 191, 192). Hänen sanotaan tulella
yläs-polttaneen oman vaimonsa nimeltä _Christina Jonisedotteria_, joka
vielä eli v. 1435. (Porth. Chr. p. 453). Ilman tätä Annaa, joka mahto
olla nuorin hänen lapsistaan, oli 7 muita; nimittäin: -- 1) Tähtimies
_Henrik Clauson_ (Djäkne) Koskiseen, joka oli Valta-Neuo ja
Lain-julistaja Pohjos-Suomessa (_Lagm. i Norrsinne Laghsagu_) voutesta
1449 vuoteen 1458, naitu _Lucia Ollin-tyttären_ (Tavastin) kanssa; --
2) _Arffwidh Clausson_ Nynäsiin, Tähtimies ja Valta-Neuo, naitu
_Ingeborg Arend-Pentinpojan_ tyttären kanssa; -- 3) _Tönne (t.
Antonius) Clausson_; -- 4) _Britha Clausdotter_, Herreilään (?) naitu
_Heikki (Pekanpoika) Svärdhin_ kanssa, joka eli v. 1420, ja jollen se
synnytti yhen tyttären, nimeltä _Ragnild_; -- 5) _Karin Clausdotter_
Kankkaan, ensin naitu v. 1407 _Jaakko (Niileksenpoika) Kurkin_ kanssa,
jollen se synnytti yhen pojan _Claes Kurck_ Laukkoon, joka eli v. 1466;
ja siiten _Heikki Ollinpoika Hórnin_ kanssa Åminneen, joka oli
Hórniloihen Peävanhin (Stamfader, Ättefader); -- 6) _Elin Clausdotter_,
joka oli naitu _Herman Flemingin_ kanssa; -- 7) _Anna Clausdotter_,
josta äsken puhuttiin; -- 8) _Cecilia Clausdotter_, naitu _Claus
Pekanpoika Flemingin_ kanssa Peningebyiin, joka oli Tähtimies ja
viimäinen Lainjulistaja kokonaisessa Suomen-moassa; hään eli vielä v.
1405, ja oli niiten Suomalaisten Flemingilöihen Peä-vanhin
(Peringsköld).
[628] _Claes Bitze_, jolla oli yksi poika _Knút Bitze_ Öhrestadiin,
naitu _Brigitta Christjern-Pentinpojan_ (Oxenstjernan) tyttären kanssa
Salestadiin.
[629] Tämä _nuoreksi_ kuhuttava _Eerik Bitze_ Viikiin, joka myös oli
osallinen Turun Papin-veljellisyytestä (Porth. Chr. p. 476) ja jonka
Porth. p. 545, ja 638 sanoo olleen Lainjulistajana Etelä-Suomessa v.
1462 ja 1463, oli naitu Tähtimiehen _Olli Tavastin_ tyttären kanssa,
nimeltä _Märeta_, jonka kanssa hänellä oli kaks lasta (Porth. luettaa
p. 638 yhtä _Antin_ nimellistä, kolmaneksi); -- 1) _Anna Eerikintytär
Bitze_, joka oli naitu _Olli Jönsinpojan_ kanssa., Laijsiin, ja -- 2)
_Heikki Erkonpoika Bitze_, Nynäsiin (Porth. p. 637 kuhtuu häntä
Tähtimies _nuori Henr. Bitze_ Nynäsiin) joka oli naitu _Anna (Hannon
tytär) Totin_ kanssa Bjurumiin, jota usseemmittain kuhuttiin "_Finska
Anna på Åkerön_," ja joka synnytti hänellen kaks lasta, _Eerik ja
Kirsti_. Tämä _Anna_ tuli siitten naituksi _Clemet_ (Pentinpoika)
_Hogenskildtin_ kanssa Åkeröiin (kuhuttu _Huitfelt_), ja kuoli vasta v.
1549. Tämä _Henrik Bitze_ joka oli Lainjulistaja Pohjos-Suomessa v.
1489, 1490, 1499, 1504 ja 1506, ja jonka Uggla kuhtuu Miekka-mieheksi
Viikiin, ja sanoo olleen Peämiessä Turussa vuotesta 1480 vuoteen 1485,
ja kantaneen vapamerkissänsä yhen hirven -- oli v. 1499 Tukhulmissa
alakirjuttanut K. Christian I:sen Kuninkaan-vaalia (Hadorph p. 367).
Hään on tullut Porthanin luulon perästä (Chr. p. 545; Åbo Tidn. 1785,
Bih. p. 198.) sevoitetuksi ukkosek kanssa, joka oli hänen nimellinen.
Sillä kaikki mitä v. Stjernman puhuu _Henr. Bitzestä_, niin se puhuu
enin tästä _nuoremmasta_, ehkä hään nimittää häntä vanhaksi, ja
villitteloo sillä sekä ihtesek että muita. Se on tässä, niin kuin
moneissa muissa lopen-vanhoissa asioissa, työläästi käsittää totuutta
vielä liiaksi kuin yhtäläiset nimet meitä ereyttää.
[630] _Briita Bitze_ Benkkalaan, tuli naituksi _Olli Drákin_ kanssa.
[631] _Knút Bitze_, Häänki mahto olla osallinen siitä toanon mainitusta
Papillisesta veljellisyyestä (Porth. Chr. p. 477).
[632] _Oppia_, Magister; _Tietous-Oppia_, Filosofie-Magister t.
Filosofie-Doktor.
[633] Tämä kuuluisa Opisto, josta on jo tullut niin monta valaistuneita
miehiä moailmaan, ja kussa Tievot ja Taijot vielä paraittain sekä
harjoitetaan että suojeletaan, tuli ensin asetetuksi v. 1409.
[634] _Peä-pappinen_, Abboth, kuhuttiin ylimmäinen Pappi heijän
papin-suljetuksissa.
[635] _Peä-Rovasti_, Domprost.
[636] Näiten Vadstenan Pappisten nimet oli _Magnus, Richard, ja Magnus
Håkansson_.
[637] Mitä sillä sanalla _pyhittää_ (consecrare) tässä ymmärtänneen, en
saata varsin sanoa. Sillä koska näissä Kammioloissa jo ennen häntä
piettiin Jumalan-palvelusta, niin eivät mahtaneet olla pyhittämätäk.
Uskottava on jotakuta kirkossa tapahtuneen, joka heijän mielestä
soastutti Seurakunnan, jota nyt uuestaan pyhitettiin -- niin kuin tapa
tahtoo olla Poavilaisissa.
[638] _Kammion-laulaja_, Chor-prest, _Choralis_. Turun kirkossa
piettiin Poavin aikana 6 nuorta Pappia, jotka laulelivat
Jumalan-palveluksissa. Milloin heitä ensin asetettiin on tietämätöin;
mutta v. 1355 heitä jo mainitaan. Ja se näyttää kuin kukiin heistä oisi
ollut ikeän kuin Apulainen t. Lukkari auttamassa muka laulamisellansa
niitä ylhäisempiä Turun Pappiloita heijän jumalan-palveluksessaan
(Porth. Chr. p. 453, 473.) näiten lukua enenettiin siitten aikoa
myöten. Piispa _Maunus Ollinpoika_ (Tavast) lisäisi näihin 4 uutta,
joihin Piispa _Conradus Bitze_ vielä lisäis 2, jotka piti joka päivä
lauleleman Neitty Moarian laulu-hetket (_horas canónicas_) ja joillen
hään anto palkaksi papin-soatavat Nummisten pitäjästä. Niinpä jo yhtenä
aikana luettiin 12 Laulu-Pappia Turun kirkossa (Porth. Chr. p. 553).
Ilman sitä vara-soalista (extra inkomst) joka jumalan-palveluksessa,
hautaisissa ja muissa semmoisissa toimituksissa, oli heillen tuleva,
niin heijän vuosillinen palkka luettiin kullenkin 10 markaksi rahassa,
paihti 20 markkoo, ruokaneuoiksi, 9 mittaa (_spann_) rukiita
eläkkeeksi, ja 14 mittaa ohria olveksi (Porth. Chr. p. 474). _Yksi
mitta_ oli eri-maakunnissa ja erillä ajoilla erilainen, mutta nuon
arvaten luettavaksi pitävä 24:nestä 32:neen kappaan.
[639] _Poto-huone_, Hospital, sjukhus.
[640] Tämä _Köyhäin Tivunti_, johon luettiin neljäs osa Kirkko-rahoista
ja Pyhä Henrikin otosta, ja joka kussakin seurakunnassa alussa
annettiin Kirkko-vaivaisillen, oli jo ennen Ruotissa niinikeän
pois-annettu näillen poavilaisillen Papis-Neuoittelioillen,
(_Canonici_).
[641] _Henkellinen Opettaja_, Theologie Professor.
[642] Kirjan-painaminen, joka on se isoin ja avullisin taito, johon
meijän ymmärrys on yltynyt, tietomuksiin harjoittamiseksi ja
ihmiskunnan henkelliseksi valaistukseksi, ilmauntui 49 vuotta tätä
ennen Saksan-moassa, kussa yksi vapasukuinen mies nimeltä _Johan von
Sooyenloch_, eli muuten myös kuhuttu _Gänsefleisch vom Gutenberge_,
tahi niin kuin häntä jokapäiväisessä puheessa kuhutaan _Guttenberg_,
rupeisi ensin monen kokemuksen perästä, kuurmaelemaan kirjotus-neniä
irtonaisiin puupalaisiin, joita hään asetti lomaksuttain sanoiksi.
Ja koska puu oli arka kulumaan, niin hään kirjutti näitä neniä
ly'y-palaisiin, joihen peälle hään siitten painutti paperinsa.
Tällä tavoin tuli v. 1439 se ensimäinen kirjan-paino toimeen
Wittenbergin kaupunnissa. Koska hään näihin kokemuksiin oli hukuttanut
kaikki omaisuutensa, otti hään Appensa kumppaliksensa, joka oli yksi
rikas kulta-seppä Mayntzin kaupunnista, nimeltä _Johan Faust_. Tämäpä
otti toas kaks muita toveriksensa, nimittäin veljensä _Jaakko Faust_ ja
yhen pappisen, nimeltä _Schöffer_, joka v. 1452 rupeisi valamaan näitä
neniä tinaan, ja kohta siitten kovempaankin kasariin (metall).
Viekkauellansa ja kavaloilla juonillansa omisti _Faust_ tämän
rehellisen _Guttenbergin_ kirja-pajaa, ja lopetti v. 1462 sen
ensimmäisen Roamatun painamista Latinan kielellä, josta hään sai paljon
rahoo, alinomattain Parisissa; suureksi harmiksi Pappisillen, jotka
Roamatun kopioittamisella oli tähän saakka viljellut paljon rahoja.
[643] Tässä Suomalaisessa _Messukirjassa_ on alku-lehellä (på
tittel-bladet) puu-kuurmauksilla (i träd-snidt) kuvaeltu yksi
istuvainen Piispa, jolla on kypärä peässä, ja oikeassa käessä kirja,
vasemmassa Pispan-sauva, joka jaloillansa poljee yhtä miestä, joka
makoo pitkällänsä, kerityllä peällä, pitävä myssynsä vasemmassa käessä,
ja oikeassa kirveensä. Tämä kuvaus joka tarkoittaa Ristin uskon
ensimmäistä levittämistä Suomessa, ja joka tarinamuksessamme muistuttaa
meitä Piispa Henrikin pyhittämistä kuoltuaan -- näyttää niin kuin se
ois muka kopioitettu siitä Hauta-kivestä jota Piispa Tavast asetti
Peä-Piispan (Erke-Biskop) Henrikin hauallen Nousisten kirkossa, ja
josta siitten on malli (modell) otettu niihin malauksiin jotka oli
tehty Iso-kyrön kirkossa Pohjan moalla, josta tullaan puhumaan
XXIII:ssä Taulussa.
[644] Näistä so'ista puhutaan aivan vähä meijän Tarinamuksessamme,
koska heitä piettiin enemmin rajan murtamisella kuin oikeellä
soan-käymisellä. Heitä piettiin aina vuoteen 1468, jollon tehtiin
vara-rauha, mutta ei se pitänt jos 5 vuotta; sillä v. 1473 puhkeisi
toas sota, ja muuttui aina julmemmaksi kumpaisellakin puolella, eikä
helpount _Eerik Akselinpojan_ sisään-murtaamisella Venäjäseen v. 1480,
eikä _Stén Stúrin_ soan-käynöllä v. 1488.
[645] Tämä _Eerik Axelsson Tott_ (josta vasta tullaan enemmin puhumaan)
oli sama mies joka näinä aikoina ensin varusteli Viipurin kaupunkia
kivi-muuriloilla (lue XX Taulu).
[646] Nämät puu-varustukset tehtiin v. 1475, paraassa sota-aikana, ja
juuri vihollisten kuuluvissa, niin kuin _Tott_ tästä ite kirjuttaa:
"och när arbetis folket moste fara efter sand, steen och kalck, då
måste jag hafwa en roote med hwar pråm, och 12 eller 14 mine egne
tjänare med harnesk oc hwärjor för Ryssarnes skuld." (Porth. Chr. p.
594).
[647] Lue Porth. Chr. p. 581. Åbo Tidn. 1793, N:o 15. Juvan pitäjä,
joka jo v. 1442 sai oman Papinsa, luettiin silloin kappelina Savilahen
tahi Mikkilin pitäjäseen (lue Åbo Tidn. 1784, p. 385. Porth. Chr. p.
515.) mitenkähän se oisi siitten eneän tullut kuuluvaksi Seäminkiin?
[648] Se on kumma ettei Juusten puhuissaan tämän Piispan ajoista, niin
sanalla nimitäk näistä Turun kirkon tuli-paloista. Tahi hyö eivät
olleet varsin turmiolliset (förhärjande) tahi luettaa hään heitä
siihen, jonka hään sanoo tapahtuneen iski-tulella v. 1458 Piispa
_Olaijin_ aikana, ja josta toas ei Messenius, eikä tämä vanha
ajan-laskettaja, tiijä niin mitään.
[649] Niin e.m. tuli _Iin_ pitäjä vasta vuuen 1475:nen tienoilla
eroitetuksi _Kemistä_; ja _Akkas_ v. 1483 eroitetuksi _Seäksmäestä_.
[650] Brenner: "_I Åbo D. Kyrckia_."
[651] Tämä vuosiluku on vissiinik viärin kirjutettu, ja pitäis olla
1454, niin kuin kohta kuullaan.
[652] _Kärsiäjä_, martyr, _Pyhät kärsiäjät_, de heliga martyrer.
[653] _Yrjön t. Yrjän-päivä_, oli s. 24 p. Huhti-kuussa.
[654] Mikä mies hään lie ollut, ei heissä selitetäk, eikä myös hänen
isänsä nimeä.
[655] Tämä _Hórnin_ suku-juoksu (stamtafla), joka myös löytyy niissä
vanhoissa Péringsköldin, Åkersteinin, v. Schantzin ja Palmsköldin
polvi-laskuissa (Genealogier), selittää että Vapa-mies _Clas
Heikinpoika_ Hórn Åminneen, joka v. 1485 oli Laintutkia Halikon
kihlakunnassa, ja v. 1487, 1488, 1490, 1499, 1508, 1510 ja 1514
Lainjulistaja Etelä-Suomessa, ja v. 1499 Ruotsin Valta-Neuo -- oli
naitu _Christina Frillen_ kanssa Hoapaniemeen, joka oli Lainjulistajan
Etelä-Suomessa _Christian Håkansson Frillen_ tytär. Palmsköld, joka
myös kertoo tätä, sanoo että tämä _Hórn_ oli vielä toisen kerran naitu
_Christina Antintytär Karplanin_ kanssa. Merkillinen on että vaikka
hänellä oli kaksi vaimoa _Kirstin_ nimellä, niin eivät kuitenkaan
ykskään heistä ollut _Frésen_ sukuisia, ellei heijän nimet lie viärin
toimitetut. Mahollinen oisi ehkä myös, tällä _Hórnilla_ olleen vielä
kolmaaskin vaimo, samalla kaima-nimellä. Jos otamme ajan-luvusta
vuoaria, niin havaimme kohta että tässä mahtaa jossa kussa olla
erehtys. Sillä jos tämä _Frese_ oisi elänyt 1300 vuosien alulla (niin
kuin luetaan hänen hautakivessä) niin mitenkä hänen pojan-tytär oisi
ollut naitu tämän Hórnin kanssa, joka vielä eli 1500 vuosien alulla,
eli oisikkohan kolmet suku-polvea ylettänyt kahteen sataan aastaikaan?
Sillä tahi tässä on tehty _Frési_ 100 vuotta vanhemmaksi (kuin hään
olla pitäis), tahi se on sevoitettunna siiheen nuorempaan _Frésiin_
(joka on muka yhtä) tahi ymmärretään tässä yhtä toista _Hórnia_ kuin
tätä äsköin mainittua; ehkei yhtä toista sillä nimellä ouk ollut
Lainjulistajana Etelä-Suomessa. Myökin oisimme uskomoisillamme että
yksi _Frése_ oli naitu yhen Hornin kanssa. Mutta jos tämä oli _Claes_
nimeltään, eli jos hään oli Lain-julistaja Etelä-Suomessa, sitä emme
saata sanoa (Pahuus kuin ei niissä Vapa-Huoneen kirjoissa nimitetäk
minkän perustuksen peällä hyö ovat näitä puheita kirjaan pistäneet).
Meijän luulo luottaiksen sen peälle, että Maskun pitäjän kirkon
ikkunassa oli muinon moalattu _Hórnin_ ja _Frésin_ vapamerkit
rinnattain, josta arvattaisiin, että hyö ovat olleet naimisen kautta
yhistetyt, ja että hyö ovat tässä pitäjässä asunneet, tahi että heillä
tässä on ollut tiloja ja kartanoita (kaho XX:nees Taulu N:o 2 ja 3).
[656] Koska myös tämä kaikki ikeän kuin passoisi tähän _Fredr.
Fréseen_, jonka hautakivi tässä kahellaan, vaan joka nyt luetaan 100
vuotta vanhemmaksi, niin milt' emme epäile Brennerin tässä lukenueen
veärin, ja vuosluvun ehkä olleen MCCCCLIIII, liioiten koska tämä
kivikin näyttää olevan teoiltaan niiten toisten kanssa yksi-ikuinen,
vaan ei sunkaan vanhempi; ja koskei Brennerin aikana löytynyt Turun
kirkossa muitakaan hauta-kiviä 1300 vuos-luvulta, jotka kaikki ehkä lie
murentuneet Turun kirkon tuli-palossa v. 1458 (Juusten; mutta v. 1464,
1473? Messenius) niin on uskottava ettei tämäkään ouk niin vanha kuin
hänessä luetaan. Se näyttää kuin Brenner oisi jo itekkin tätä arvannut,
sillä siinä nioitetussa kirjassa on hään kirjuttanut vuos-luvuun:
"MCCCCLIIII" niinikään luetaan myös tätä vuoslukua yhessä vanhassa
puu-kuurmauksessa tästä hauta-kivestä. Mitä taas Vapa-Huoneen
kirjoitukseen tuloo, kussa luetaan v. 1354 niin se ehkä luottaiksen
tämän Brennerin vanhimmaisen piirutoksen peälle, jonka olemme
kopioittanut.
[657] _Kolmen Kuninkaan Veljellisyys (Fraternitas Trium Regum)_
kuhuttiin sitä papillista yhteyttä tahi veljellisyyttä, josta jo
puhuttiin p. 375, 377.
[658] _Peä-Neuvo_, Borgmästare. Hään oli ollut Peä-neuona v. 1431,
1439, 1448 ja 1449; ja luettiin olleen Saksalaisesta suku-perästä
(Chr. p. 598).
[659] Brenner: "_I Åbo D. Kyrckia_."
[660] Tämä Vapamerkki muutettiin siitten yheksi mustaksi Yötyr-peäksi
valkoisessa vainiossa. Mutta milloin, eli keltä, tätä tehttiin, on
tietämätöin. Bång sanoo kyllä (Palmsköldin puheen peälle; kaho p. 441):
"Olof Niclisson Tawast upptog sin Frus, de gamble Finckars
sköldemärken, ett swart Syltehufwud i hwitt fält, sådant som Asessor
Brenner afritat det i Åbo D. Kyrka, litet förrän kyrkan bran." Mutta
näissä puheissa on niin paljon valetta, ettemme ollenkaan heihin
uskotak. Sillä -- ensinnik niin tämä _Olli Niileksenpoika Tavast_ ei
ollut naitu Finckilöihen kanssa -- toiseksi, niin Finckilöihen
vapamerkissä ei ollut mitään Sian peätä -- kolmanneeksi, niin nähään
vielä tästä _Olli Niileksenpojan_ hauta-kivestä, jotta ei hään vielä
kuolemaisillaankaan ollut pois-muuttanut sitä vanhoo suku-merkkinsä, ja
-- neljänneeksi niin näissä Brennerin piirutoksissa ei löyetäk yhtä
sellaista kuvattua Kössin-peätä, josta tässä puhutaan. Tämä vanha
merkki ei vielä ollut sen eistä tämän Ollin aikana pois-heitettynnä;
mutta 100:a'an vuuen peistä oli jo muutos tapahtunut. Sillä _Arvid
Heikinpoika Tavast_ Wessundaan, joka v. 1568 oli Linnanisäntänä
Viipurissa, ja josta ja p. 444 puhuttiin, (ja joka oli tämän _Ollin_
pojanpojan-poika) kanto vapamerkissänsä yhtä Posson peätä. Hänen
aikanansa korjattiin taas tätä Tavastiloihen vapamerkkiä. Sillä v.
1588, s. 24 p. Kesäk. niin Herttu Koarle, kunniaksi tämän miehen
pitkällisestä ja uskollisesta palvelluksesta, paransi hänen
vapamerkkinsä, sillä tavoin että, ympäri tätä Karjun peätä pantiin yks
sininen vanne kuhun oli vuorottellen pujotettu 4 punaista syväntä ja 4
punaisia luotia (kulor) -- kostoksi samasta uskollisuuestaan tuli hään
monian vuuen peästä Viipurissa poikki-hakatuksi. Tällainen tuli myöskin
v. 1625 tämä vapamerkki sisään-kirjutetuksi niihen Ruohtalaisiin
Vapa-kirjoin (N:o 64) hänen pojaltansa _Germund Arvinpoiku_ Tavastilta
Kurjalaan. Ruotissa on nykyisinnä Peä-Luutnanti m.m. Gréve _Joh. Henr.
Tavast_, sekä hänen Vapaherrallisessa (N:o 321) että Grévillisessä (N:o
129) Vapamerkissänsä, uuestaan ylös-ottanut sitä _vanhoo_ kolmatta
satoo aastaikoa jo poishyljättyä suku-merkkiä.
[661] Sillä tämän _Olli Tavastin_ isän-ukko, eli Piispa _Maunus
Tavastin_ ukko vainaa, oli Herra _Niiles_ nimeltään; josta Palmsköld
kirjuttaa: "_Nicolaus Tavast Magnus, Finlandiae vir potens, habitans in
Tavastia, circa annum 1340_" (Geneal. Saml. p. 3937). Mutta silloin
hään jo mahto olla keli vanha, sillä hänen pojan-poika Piispa _Maunus
Olai_ oli syntynyt v. 1357. Hänellä oli kolm poikoo, -- _Olli
Niileksenpoika_ (_Tavast, se vanhempi_, sillä nimellä; ja tämän
nuoremman Olli Niileksenpojan ukko) joka oli _Tavastiloihen_
Peä-vanhin, ja jota Juusten kuhtuu: _Nobilis et famosus Vasallus in
Paroecia Wirmo_ (Porth. Chr. p. 17, 423) joka oli Valta-Neuo ja
Tähti-niekka v. 1370, ja kuollut jo v. 1402 (Porth. Chr. p. 433) ja
josta on jo ennen p. 398 ja 422 puhuttu; -- toinen oli _Fader
Niileksenpoika_, joka oli _Stålarmiloihen_ Peä-vanhin, ja joka oli
naitu _Brita Rochelsdotterin_ kanssa, ja eli v. 1370 ja 1400; --
kolmaas oli _Sune Niileksenpoika_, joll' oli poika _Sune Sunesson_,
Miekkamies ja Laintutkia Taivaansalossa v. 1402, Vehmaassa v. 1418;
Valta-Neuo v. 1435, ja Lainjulistaja Pohjos-Suomessa ja Ahvenan-moalla
v. 1437 (ja 1455?). Tästä selitetään mitenkä _Tavastit ja Stålarmit_
ovat ennen kantaneet yhtä Vapamerkkiä, vaikka eri nimellä. Kumpaisetkin
suvut oli muinon kuuluisat ja voimakkaat Suomessa, niin että löytyi
harva kirkko, kussa ei ennen aikana tavattu heijän vapamerkkiänsä
nimittäin yksi varusteltu käsivarsi, milloin keännetty oikeallen
puolellen, milloin (usseemmittain) vasemallen, osottava milloin
kämmenensä, milloin toas puistelevan nyrkkiänsä.
[662] Yksi kopio tästä hauta-kirjutoksesta tavataan Porth. Chr. p. 636.
Yksi toinen kopio, jota luetaan Alex. Lauraeuksen Juttelemuksessa Joh.
Bilmarkin hoivauttamisen alla, (kuhuttu: _de Sacellis sepulcralibus in
Templ. Cath. Aboënsi_ p. 21), on varsin viallinen, ja kuuluupi näin:
"_Anno Domini MCCCCLXI crastino F:i Petri de Cathedra Nobil. Vir Olavus
Tawast, Miles hoc obiit: Orate pro eo_." von Stjernman ja Uggla eksyyvät
vielä enämmin, kuin sanoovat hänen kuolleen jo v. 1445.