Fincke_ till Pernou förde i wapn twå sparrar öfwer hwarandra, och
hwardera sidan om öfwesta sparren en liten Sparf eller Talgore
(eiköhään se liene Peipponen?) år 1552 Hof-Marskald samt tillika Lagman
på Öland, år 1561 Riddare i Kon. Eric d. XIV:s Kröning, år 1562
Riks-Råd, år 1567 i Junii månad befullmäcktigad att mönstra Knektarne i
skären, år 1568, d. 3. Dec. Lagman öfwer Norra Finland, Satagunden,
Österbottn och hela Åland. Gift med Malin Olofsdotter, som sedan fick
Lasse Jespersson. Son af Gödric Nilsson _Rangonen_ som först kallade
sig _Fincke_ och Margaretha Gustafsdotter Slatte." Siitten luetaan p.
24. "År 1542, d. 7. Sept. fick Ture Persson till Kråkerum wår
befallningsman på Stockholm, med desse efterskrefne Wåre trogne Män,
Råd och Tjenare, neml. Herr Eric Fleming till Quidja och Göstaf Fincke,
Wårt och Cronens Slått Stockholm, och Stockholms Stad till getreuer
hand och uti en ärlig Slåttsslåfwen."
[504] Dalin, Sw. R. Hist. III D. B. I, p. 5555: "Riks-Råden Bengt Gylte
och Gustaf Finke, med Herman Anrep, Joh. Winter, Hans Boisman och Frans
Jericho skickades (1563 vuuen alussa) till Muscow med tillräckeliga
föreskrifter; och Storförsten samtyckte strax ej allena den förra
Freden, utan ock, hvad Lifland angick, et stillestånd på tu år, då
emedlertid hwardera Riket skulle behålla hwad det nu innehade." (Jemf.
Tegels Erich XIV:s Historia, p. 70). Siitten luetaan erittäin yhessä
muistutuksessa tästä _Finkistä_: "Han war Ståthållare i Finland.
Gemenligen skickade han K. Erich Finska klippare."
[505] Oisi lysti tietää minkä puolesta Gagnerus sanoopi: "Han
(Stjernman) gör rätteligen den anmärkning"... niin kuin mitä hään
hänestä muuten sanoopi, ei oisikkaan totuullista. Stjernmanilla on se
vika, ettei hään tässä kohassa nimitäk mistä hään on näitä tietojansa
soanut, se on seneistä ollut mahotoin, sekä meillen että
Gagneruksellen, sanoa, ovatko hyö oikeet tahi ei.
[506] Tämä arvotus, että ne Suomalaiset hevoiset, joita Fincki lähätti
Kuninkaallensa, oisi erinomattain taivuttanut Kuninkaan mieltä _Finkin_
puoleen, mahtaa olla Gagneruksen oma aatos, ja seisoopi hänen
nimessänsä. Muistettava on, että Fincki oli jo silloin koroitettu
isoimmiin virkoin, ennen kuin hään näihin hevoisiin puuttui.
[507] Muistettava on, ettei hänen nimensä milloinkaan kirjutettu Georg,
vaan _Jöran_, ja niinpä Gagneruskin kirjuttaa sitä toisensa paikassa.
[508] _Gödrik Fincke_ oli se viimeinen peru tästä suvusta miehen
puolella, vaan vaimon puolelta niin se vasta sammui myöhämpänä sillä
hänellä oli yksi tytär, nimeltä _Margaretha Fincke_, joka tuli naituksi
Sota-Asettajan _Evert Koarlenpoika Hornin_ kanssa Kankkaan, ja jollen
hään synnytti yhtä poikoo, nimeltä _Gustaf Horn_, joka siitten tehtiin
Valta-Neuoksi, Peä-Luutnantiksi ja Sota-Asettajaksi. Tämä _Margaretha
Fincke_ eli vielä vuonna 1634.
[509] Näitä _Suomalaisia suku-kirjoja_ olen minä paljon hakenut sekä K.
Kirjankootuksesta, että K. Vallan-Säilyksestä, soaha muka heitä
kahtoaksein. Stjernmankin nimittää lopussa 2:sessa osassa hänen
kirjassaa _Sw. Ridd. och Ad. Matrickel_, (puhuttaissa niistä
käsikirjoittuksista, joita hään tehessä tätä kirjoo oli seuranut):
"Finsk Adelig Slägtbok af år 1598. -- en annan dito af år 1640." Näitäk
nimittää hään vielä (Sw. och Göth. Höfd. Minnne II D. p. 352) "se
Finska gamla slägtboken" ja toas p. 324: "se min Finska Slägt-Bok, p.
91" näistä, niin sitä ensimäistä ei ollenkaan löyetty, mutta sitä
vastoin löyettiin yhtä toista vanhoo Suomalaista suku-kirjoo, joka oli
varsin puuttuvainen. Se mahto olla se toinen, vuotesta 1640, koska
siinä tavattiin myöhempiä vuos-lukuja, niinkuin e.m. v. 1635. Eikä
siinä tavattu muuta kuin _Göstaff Finkin_ suku-polvea, suorastaan,
senpä tähen siinä ei mainitak niin sanalla hänen veljestä _Jöranista_,
eikä sisaresta _Kaisasta_; muutenkin niin siinä ei luetak muuta, kuin
paljaat nimet. -- Muita kirjoja ei löyetty.
[510] Hänen nimensä kirjutetaan _Gödik, Gödick_ (vanhemmissa
kirjuitoksissa), ja _Gödrik ja Götrik_ (nuoremmissa).
[511] Se viimeinen Kuninkaallinen kirja, joka löytyy hänellen laitettu,
on annettu siitä 3:nesta päivästä Juolukuussa v. 1566.
[512] Löytyyppähän vielä paljoa enempi, kuin oisi vaan hakenut.
Mitä hään tässä heistä sanoo, on muutenkin niin vähä, että se enemp
sytyttää meissä mielen parempia tiiustuksia hakeaksemme, kuin että se
näillä kyllästyttäisi meitä.
[513] Näistä niin puuttuu _Päivä-kirjat_ vuosista 1523-1548 ja
1602-1611; mutta _Pito-kirjat_ ovat täyvelliset, vuotesta 1523.
[514] Minun tulee tässä kiittää sekä K. Tietomus-Opiston Kirjuttajaa,
Opettaja _Liljegrénia_, että myös K. Vallan-Säilyn Kirjuttajaa
Kirjotus-Neuvoa _Sundelia_, siitä heijän mielisuosiosta, jolla hyö ovat
minullen uskaltanneet näitä ja muita vanhoja käsikirjoituksia.
[515] _Kuninkaallinen Vapaus-Huoneen Holhottamus, Kongl.
Riddarhus-Direktionen_. Tässä minä en taija olla kostelematak niitä
miehiä, jotka Vapaus-Huoneessa ovat osottaneet minullen ystävällistä
nöyryyttä, näitä paperia hakiissa; ja jotka ovat Kirjoitus-Neuvo
_Hartmansdorff_, Kenraal _Melin_ ja Vapaus-Huoneen Kirjuttaja,
Huoneen-Herra (Kammar-Herren) _Lagerheim_.
[516] Painettu Tukhulmissa, v 1750. p. II.
[517] Painettu Tukhulmissa v. 1751. p. 35.
[518] Ne muut Suomalaiset Herrat, joita silloin tähillä tokaistiin, ja
joita kuhtumme _Suomalaisiksi_, ei sen puolesta että olivat aina
Suomessa syntyneet, mutta koska heillä oli Suomessa virantoimituksia,
olivat:
1) _Jöran Ericsson (Gyllenstjerna)_, joka v. 1556 oli Linnanisäntä
Viipurissa.
2) _Ture Persson (Bjelke)_, Salestadiin ja Kråkerumiin, joka oli naitu
Grevinnan _Sigrid Sturen_ kanssa, ja tämän suvun esivanhin (stamfader).
Hään oli Linnanvuoti (Slåttslåfwen) Savolinnassa, vuuesta 1555 aina
Helmikuuhun v. 1557.
3) _Nils Antinpoika Boije_, Gennäsiin. Hään oli v. 1553 Linnanisäntä
Suomessa, ja kuhuttiin v. 1565, "Konungens förtrogne man och Secrete
Råd." Samana vuonna s. 25 p. Toukok. tehtiin häntä Linnan-isännäksi
Viipurin linnan, kaupunnin ja leänin ylitten. Kohta siitten
Sota-Evestinnä Juuttilaisia vastaan, omisti hään väkirynnäköllä, ja
tulella hävitti Vardbergin kaupunkia s. 28. p. Elok. mainittunna
vuonna; ja sai siinä vankiksensa sen kuuluisan Sotasankarin _Pontus de
la Gardien_ (tämän suku-kunnan esivanhin). Sinä 15 p. Syysk. samana
vuonna vallotti hään myös Vardbergin linnoa, poiskajotti Juuttilaiset,
ja poltti ja hävitti koko Hallannin. Mutta v. 1566 niin Kuninkas
suuttui häneen, kosk hään ei tainnut sisään-tunkeita Bohusin linnaan;
vaan suostui häneen jälleen, hänen vanhuuensa ja entisen uskauksensa
suhteen. -- Vuonna 1568, s. 19 p. Toukok. tehtiin häntä Peämieheksi
koko Suomenmoan ylitten; ja s.v. Lainjulistajaksi Etelä-Suomessa. Hään
oli naitu _Brita Hornin_ kanssa, Valta-Neuon _Christer Clausson Hornin_
tytär Åminneen, hänen vaimonsa _Ingeborg Siggesdotter Sparren_ kanssa,
Sundbyiin.
4) _Claes Fleming_, Vapaherra Vijkiin, Herra Svidjaan ja Quidjaan,
Kuninkaallinen Valta-Neuo ja Tähtikäs. -- V. 1563, s. 28. p. Elok. sai
hään käskyn pitämään huolta Kuninkaan Juho III:nen säilyttämisestä
Turun linnassa, ja johtattamaan häntä sieltä Ruotsiin. --
v. 1574, s. 12. p. Tuokok. pantiin häntä Peä-käskynkäyttäjäksi
(Öfwerste Befallningshafwande) Suomessa -- s.v. s. 9 p. Lokak.
Peä-Käskynkäyttäjäksi Viipurin linnassa ja kaupunnissa. Hään oli
Ruotsin Vallan-Asettaja (Riks-Marskalk), ja piti vahvast Kuninkaan
Sigismunnin puolta, Herttua Koarlea vastaan. Hään tuli viimen
Pohjalaisilta yhellä noito-nuolella (Girs.) ammutuksi, josta hään kuoli
v. 1597, s. 13 p. Tuokok. ja hauattiin Porvon-kirkkoon. Hään oli naitu
_Ebba Stenbokin_ kanssa, Vapa-herra _Gustaf Olssonin_ tytär Torppaan.
Hänen isänsä oli Tähtikäs, Valta-Neuo ja Lainistuja Etelä-Suomessa,
_Eric Joachimsson Fleming_ Svidjaan ja Quidjaan (joka kuoli
Joulu-kuussa v. 1538), ja hänen äitinsä _Hebla Siggesdotter Sparre_
Byestadiin.
[519] Heitä tehtiin muka osallisiksi _Pyhä Salvadorin Kunnasta_
(Riddare af S:t Salwadors Orden). Tämä Tähti-kunta tais olla se ainua,
jota vanhoina aikoina annettiin.
[520] _Stjernm. Höfd. Minne_. I D. p. 330; ja II D. p. 327. Tätä kertoo
hään vielä uuestaan muistutuksissansa Tegelin Tarinamukseen p. 35. Se
on paha ettei Stjernman niin sanalla ilmoitak, mistä se on tätä
tietoansa ottanut, eli mistä se on tämän Rangosen nimeä käsittänyt;
mutta koska hään kolmessa kohassa kirjuttaa varsin yhellä tavalla, niin
totta hänellä mahto olla joku vissi perustos. Jos nyt saisimme luotaita
siihen, niin jokainen kuulee että tämä nimi oli yksi varsi selvä
Suomalainen nimi, ja oisimme muka nopeet uskomaan, että se mahtaa ehkä
olla _Ronganen t. Ronkainen_, yksi vanha sukunimi, joka vielä nytkin
löytyypi meijän talonpojissa, ei ainoastaan pian kussakin pitäjässä
Savossa, mutta myöskin yltä-ympäriseen Ruijan ja Ruotin Suomalaisissa,
niin kuin 2:sessa osassamme saahan kuulla. Mutta Palmsköld (joka on
ollut muita tarkempi toimittamaan hänen sukuunsa), kuhtuu häntä
"_filius Rengonis_;" jolla hään ei ymmäräk yhtä sukunimeä, vaan yhtä
ristimä-nimeä, sillä hään kuhtuu hänen isänsä: "Rengo Niileksen poika."
Joka nimi taitaa ehkä tarkoittaa Rengon pitäjä, eli Rungon kyleä.
[521] Nimittäin sillä tavalla, että _Jöns Ronkainen_ oli Vapaherran
Marienburgiin, Herran Kankkaan, Porkkalaan, Sonnäsiin m.m. Valta-Neuon,
Peä-Luutnantin ja kaiken Ruotin ja Suomen Hevoisväen Kenraalin,
Inkerin-maan ja Kekisalmen Peä-Holhottajan, Sota-Asettajan m.m. Greve
_Gustaf Evertinpoika Hornin_, äijin-isän-ukon-ukko (Morfars Farfars
Farfar).
[522] Koska myö oumme usseen tullut mainihtemaan näitä K. Vap. Huoneen
käsi-kirjoituksia, niin tahomme heitä varsin nimittää, niillen hyväksi,
jotka ehkä tahtoisi tästä tarkemmin tiiustella. Hyö ovat muka 4
erinnäistä kootusta vanhoista suku-juoksuista (kollektioner af gamla
genealogier); nimittäin 1) _Palmsköldin_, josta löytyy VI siettä (Band)
2) _Peringsköldin_, josta löytyy III sit. 3) _v. Scantzin_, josta myös
on III sit. 4) Dalinin, jotka ovat niin perivanhat, ettei heitä eneä
saata lukeakkaan, hyö ovat irtonaiset, keärityt vihkoihin. K.
Vapa-Huoneen omissa suku-juoksuissa ei tavatak tällaisia vanhoja
sukuja.
[523] Se joka tuntoo mitenkä Ruohtalaiset pois-murtaavat meijän
Suomalaisia nimiä tahi sanoja, hään ei kahtoisi ouoksi, jos
uskaltaisimme tätä toisinpäin selittää.
[524] Jos tahtoisimme, niin saisimme tätä sukuu vielä kaks polvee
vanhemmaksi, sillä tämä _Jöns Ronkaisen_ ukko vainaa oli _Miekkamies_
(wäpnare, a wapn) _Niiles Ronkainen_ Heikkilään, jonka Palmsköld sanoo
elänneen v. 1424 (eiköhään se mahtant olla vanhempi? koska Jönsiä, joka
oli hänen pojan-poika, jo mainitaan v. 1444). Palmsk. kirjuttaa
hänestä; _"Nicolaus Rengonis filius de Heijkele, armiger, vixit a.
1424."_ Hänen poikaansa kuhtuu hään _Rengo Niileksenpoika_, josta se
sano: _"Rengo Nicolai filius, armiger de Heijkele 1430."_ Peringsköld
joka jo häntäkin mainihtee, kuhtuu häntä: "Rengo Nilsson i Heykele."
[525] Tämä _Pentti Lydikinpoika_, joka toas oli naitu _Valborg
Jönsintyttären_ kanssa, oli v. 1411 Laintutkia Piikisten kihlakunnassa;
ja v. 1437-1439 Linnanisäntä Hämeessä. Häänkin mahto olla rikas mies,
koska hään poislahjotti _Hadilan_ tilaa, Nousisten pitäjässä,
_Kuokkalan_ tilaa Lempelän pitäjässä, ja _Kuljun_ tilaa Birkkalan
pitäjässä m.m. niillen Turun kirkossa löytyvillen Papiskammioillen
(Porth. Chr. p. 482, m.m. Åbo Tid. 1785 p. 232).
[526] Hänen sanansa peälle on siitten muutkin erehtynneet.
[527] Häntä kuhutaan siinä "_Gamble Gödik Fincke_," että sillä eroittoo
häntä hänen tyttären pojasta, ja hänen tyttären-pojan-pojanpojasta,
joihen nimet myöskin oli _Gödik Fincke_; -- vai lie hään ehkä elänyt
niin vanhaksi, että hään siitä oli soanut tätä nimeänsä. Millonka hään
lie elänyt, ei varsin tunnetak, ainoastaan että hään v. 1440 hänen
vaimonsa suostumuksella lahjoitti _Kärkesnäsin_ kartanoo ja _Bölin_
torppoo Pyhä Annan Kammiollen Turun kirkossa, että sillä sovittoo
_Jusse_ Ollinpojan omaisia, jonka se on tapa-turmasest tullut
surmamaan. (Porth. Chr. p. 448). Niissä Vapa-Huoneessa löytyvissä
kirjoissa, seisoopi että hään oli Herra Pernoon ja Villnäsiin (till
Wilias) ja että se oli nainut Tähti-niekan Olof Tavastin sisarta,
nimeltä _Katrina Nilsdotter_ (Tavast). Muuton niin puheet hänästäkin
vähä eroittaiksen. Palmsk. sanoo: _"Gödericus Finke de Huilias vel
Villnäs, Equ. Aur. ex Livonia ortus, vixit in Finlandia 1460."_ Pering.
sanoo toas: _"Göd. Finke till Perno och Wilias i Remotalle socken (?)
gift med Katrina Nilsdotter till Porkkala, Olof Tawastes Riddares
syster"_, ja toisessa kohassa: _"Gödik Finke den gamle till Willas,
gift med Katrina Nilsdotter, som lefde enka 1467"_. Vuonna 1446 niin
Göd. Finke vielä eli, ja istui Vapamiessa yhessä riiassa Piispa
Tavastin ja muutaman Pyhteen pitäjän miesten välillä (Åbo Tid. 1785 p.
67. Porth. Chr. p. 433.)
Hänellä ei ollut mitään poikoo (seneistäpä se siihen loppui, se vanha
Finkin suku) ainoastaan kolmet tytärtä; yksi _Kaisa_, joka nai tätä
Niiles Ronkaista; toinen, _Margretha Gödikintytär Fincke_, joka oli
Ivar Maunuksenpojan mummo (Farmor); ja kolmaas _Elin Gödikintytär
Fincke_, Villnäsiin, joka nai Philippusta Ivarinpoikoo Bröötorppaan,
joka kantoi kilvessänsä kolmet punaista tulileimausta, sinisessä
vainiossa (trenne röda eldslågor i blått fält); ja jonka kanssa
hänellä oli yksi tytär _Elin Philipsdotter_, joka naitiin Turun
Linnanisännellen Herman Maunuksenpoika Flemingillen, Villnäsiin ja
Moisioon, joka oli sen kuuluisan Vapaherran Liperiin ja Hermansaareen
Claes Hermanninpojan Flemingin isän-ukko.
Minkähän perustuksen peälle Palmsk. sanoo, että tämä _Gödik Finke_ oli
syntynyt Vironmoassa? sillä Finkin _vapauskirjasta_ joka oli annettu v.
1380 Vallan-Ruhtinaalta _Bo Jonsonilta_, ei sitä selitetäk. Se kuulupi
näin: _Thet skal allom mannom witerlikt wara, at jac Bo Jonson Drotze i
Swerike, kennis oppenbarlika mäth thässo mino opna brefue, at jac
hafuer ont oc gifuit thessom brefföraren minom äskelikom Swen Finke alt
thet gotz han her til antiggia köpt älla mät rät fangit hafuer af
skatgildoghe jordh, huar thet hälzt ligger i Åbo Biskopsdöme af allum
arlicom scatwm, aläghnom oc marcagieldom oc af allom thunga lidugt,
löst och frelst, swa at han scal minom Herra Konungenom oc Cronone oc
mic a mins Herra weghna ther aff tjänist göra, pc. Datum Hampne Sker,
anno MCCCLXXX primo in octauis corporis Christi nostro sub sigillo
praesentibus appenso in pendenti_. (Lagerbr. III D. p. 785). Se mahto
olla sama mies, _Finkin_ nimellinen, joka 10 vuotta ennen alakirjutti
Turun porvalin _Henrik Närffuin_ lahjoitos-kirjaa Katarinan Kammiollen
(Porth. Chr. p. 352) ja jonka sisari tahi täti saattaisi ehkä olla se
_Karin Finke_, joka Bångin puheen perästä oisi ollut naitu Olof
Niileksenpoika Tavastin kanssa, joka oli Pispa Tavastin isä, ja eli
vielä v. 1370.
[528] Se on moni meistä, joka on vielä nytkin niin tyhmä, että se
poisvaihtaa Suomalaisen nimensä muuksi vieraaksi; luulevansa sen
haisevan paremmallen. Semmoiset narrit löytyyvät vähä kussaik, jotka
muka hylkeävät omansa, ja nouvattaavat vierasta.
[529] Tämä sana: _till Poicho_, mahtaa olla niiten Ruohtalaisten
kirjuttajoihen toimittama, jotka eivät ehka tienneet mitä se sana poika
piti merkihtemän, vaan luulivat sitä talon nimeksi. Hänen nimeänsä
kirjutettiin vissiin _Jöns Rangosen_ poika (niin kuin sitä luetaan
toisessa kohassa). Sillä myö neämmö vanhoista kirjoista, että näinnä
aikoina oli tapa näin nimiä kirjuttoo. Niin e.m. luetaan yhessä Pentti
Lydikkäisen kirjoissa vuotesta 1460, seuravaiset nimet: "Jusse Parpan
poyca", ja "Olaff Tyrvompoyca." (Porth. Chr. p. 483).
[530] Niin Ugglakin sanoo (_Sw. R. Rådslängd_ p. 52) että sen
vapamerkki oli yksi ylöspäin keänetty riippuri (ankare) ynnä yksi 6
säistävä tähti, (joka oli _Skalmiloihin_ vapamerkki). Mutta jos niin
oli, niin se oisi ottanut toista vapamerkkiä, kuin hänen isänsä
(_Lydikke de Kyrn_), ja hänen veljensä (_Clavus Lydikkeson_), jotka
kanto _Djeknilöihen t. Djäkninlöihen_ vapa-merkkiä: yhtä anovata
ihmistä, punaisessa kauhtanassa, ja Kotkan mustan muotosella. Muutoin
tahomme muistuttoo, että tämä _Lydikke_, jonka jo moniaat ovat ilman
minkäänlaisetak toistukseta tehneet Vestphalalaiseksi, on mahtanut ehkä
olla Suomalaisesta suvusta. Savossa löytyy vielä nytkin yksi
talonpojallinen suku, nimeltä _Lyytikäinen_, jonka kirjutetaan
_Lyydikäiseksi_; ja Tarinamuksestamme tunnetaan, että ennen aikana
piettiin Turussa ja Hämeessä tällaisia Savolaisia suku-nimiä. Porth.
Chr. p. 482.
[531] Palmsköld sanoo hänestä: _"Nicolaus Johannis filius de Melkila,
Armiger, cognomento Wåghals, vixit a. 1484; uxor: Catarina Finke de
Vilnäs."_ Peringsköld: _"Nils Jönsson Rangonen, hwilkens husfru war Fru
N... Finke, Gödrike Finkes dotter."_
[532] Peringsköld kirjuttaa hänestä: "Gödrik Nilsson Finke till Perno,
Ståthållare på Tawastehus, upptog sin morfars namn, och hade till
husfru Maragaretha Slatte, Herr Göstaf Anderssons dotter till Sonnäs."
[533] Palmsköld sanoopi: _Gödrik Finke de Perno, Gubernator Ditionis
Chroneburgensis 1520, cognomen suppetit ex familia materna.
Uxor: Margareta Gustavi filia Slatte de Sonnes, vixit 1538, nupta
1518_.
[534] Stjernmannin _Höfd. Minne_ I:nen Osa p. 334. Hään alkaa luettoo
heitä vasta vuotesta 1543.
[535] Niin e.m. luetaan siinä vanhassa Rijm-Chrönikassa p. 545: "The
drogo in för Kronaborg. Man plägar thet Tawastahus kalla." Että
Hämeenlinna myös vanhoinna aikoinna kuhuttiin _Tavasteborg_, nähään
samasta kirjasta p. 23. "Thet Huus thet heter Tawastaborg, The Hedne
hafwa än therföre sorg." (Keskust. _Porth. Chr_. p. 120).
[536] Tämän _Margareta Slatten_ isä, oli Miekkamies _Kustav Antinpoika
Slatte_ Lienista, joka eli v. 1481, ja jonka vaimo oli _Briita, Pekka
Svärdin_ (sen nuoremman) tytär, Sonnäsiin.
[537] Tästä _Kyösti Finkistä_, josta on jo ennen puhuttu, luetaan
koht'sillään enempi.
[538] Tästä _Johanna Gödikintytär Finkestä_ ei tunnetak mitään,
liennöön kuollut nuoruutessaan.
[539] Tämä _Kaarin Gödikintytär Fincke_ tuli ensin naituksi _Thomas
Jönsinpoika Rijtingin_ kanssa, Gesterbyiin, (jota Stjernman,
esipuheessansa Werwingin Tarinamukseen, kuhtuu _Thomas Jönsson Starck_)
joka oli Käskynkäyttäjä (_Befallningshafwande_) Turun Linnassa vuuesta
1536 vuoteen 1547; ja siitten nai hään Valta-Neuoa Nils Krummea,
Orrbyholmaan, joka v. 1565 oli Linnanisäntä Tukhulmissa, ja kuhuttiin
usseemmittain: "unga Herr Nils Krumme." Tämä _Kaarin Fincke_, joka
vielä eli v. 1599, on kirjuttanut yhtä 3 arkin kokoista selistystä
(_beskrifning_) Kuninkaan Koarle IX:sän molemmasta matkustamisesta
Suomeen (lue esipuhetta Werwing. Tarin. p. 18), jotka ei ollut hänellen
suloisemmat kuin muillenkaan Suomalaisillen.
[540] Tämä _Marketta Gödikintytär Fincke_ oli ensin naitu _Eerik
Håkansonin_ kanssa, Viorelaan, ja siitten _Joh. Boeklerin_ kanssa.
(Peringsk.)
[541] Tästä _Niils Finkestä_ ei tunnetak niin mitään.
[542] Tämä _Briita Gödikintytär Fincke_ oli ensin naitu _Martti
Simonpojan_ kanssa Poikolaan (till Poiko), ja siitten _Perttu
Jönsinpojan_ kanssa, Rekuun. Hään kuoli lapsetak. (Peringsk.)
[543] Peringsköld kuhtuu häntä: "K. Eriks Råd och Hofmästare", joka
ehkä lie oikeempi.
[544] Kuin Kuninkas Eerikki oli ensin yht-aikoo kosioinut sekä
Kuninkatarta _Elisabethoa_ Englannissa, että Kuninkatarta _Marioa_
Skottlannissa, ja tältä viimeiseltä jo soanut hänen suostumuksensa,
niin hään yht-äkkiästi heitti heijät kumpaisetkin, ja rupeis pyytämään
Moa-Grévin Philippuksen tytärtä, _Kirstiä_, Hessistä. Ja koska hään
häneltäkin oli luvan soanut, niin lähätti hään näitä miehiä sinnek,
peättämään tätä naiman-kauppoa.
[545] Vielä v. 1565 kirjutti Kuninkas sekä _Frédrikillen_ (Danmarkin
Kuninkaallen) että Finkillen, tästä asiasta, ja tarjoi hyvän summan
hänen lunastokseksi, mutta ei siitä lähtenyt niin mitään.
[546] Tämä _Malin Ollintytär Örnfodt_, eli niin kuin häntä myös muualla
kututaan _Örneben_, tuli siitten naituksi Leskimiehen _Lasse
Jesperinpojan_ kanssa (_Cruuse_) Årebyiin, Wernestadiin, m.m. joka
v. 1558 oli Voutina Helsinkin moassa. Tämä Málin eli vielä leskenä
v. 1588. Peringsköld ja Palmsköld kuhtuu hänen iseänsä "Olof Persson
till Bjurum", ja toisessa kohassa kuhutaan tätä hänen tytärtänsä "Malin
Olofsdotter på Lindön", josta hänen miestäkin jo yhessä kohin
nimitetään "_Jöran Fincke på Lindön_."
[547] Että paremmin selittää tämän _Jöran Finkin_ viran-toimituksia,
tahomme ainoasti lyhykäisyytessä nimittää sisälläpion niistä hänellen
lähätetyistä Kuninkaallisista kirjoituksista, joista kopiat löytyy
niissä Kuninkaallisessa Vallan-Säilyksessä löytyvissä vuosillisissa
Pito- ja Päivä-kirjoissa. Näitä Kuninkaallisia kirjoituksia aloitetaan
usseemmittain sillä sanalla: "Öppet bref till Herr Jöran Fincke" ja
ovat niin kuin tässä seuraa. Nimittäin: vuonna 1547, _d. 7 Jan. till
Göran Fincke att behålla Wirmo skogsbygd uti Åbo län_. -- vuonna 1553,
_d. 12 Nov. att förskicka till K.M. et wisst besked på Finska Adeln_.
-- vuonna 1554, _d. 14 Dec. att afstyra Adelns stämpling med bönderna
wid Elfsborg, att hindra K. M:ts fiskare_. -- vuonna 1562, _d. 11 Jul.
att återbetala de af Räntekammaren till låns tagne 200 mark örtugar_.
-- vuonna 1565. _d. 29 Apr. anbelangandes dess ranconering från
Danmark_. -- vuonna 1567, _d. 27 Nov. att tillika med Hertig Carl och
Hertig Johan beställa om krigsfolkets aflöning, item, att inventera
sölf-kammaren, och sedan skicka H.M. oförfalskadt Register derpå;_ --
Vuonna 1568 _d. 3 Dec. Fullmagt, att wara Lagman öfwer Norra Finland,
Satagunden, Österbotten och hela Åland_. -- _d. 17 Nov. Creditis, att
efter dess medgisne instruction förhandla med Allmogen uti Uppland_. --
_d. 22. att oförsumligen komma till H. Maj:t_. -- vuonna 1574, _d. 21
Jun. till Jöran Fincke på dagön, att skaffa kalk till Stockholm_.
(Mutta eiköhään tämä jo lienee toinen mies tykkänään, samalla nimellä,
e.m. _Jöran Kustanpoika Fincke_?).
[548] Jos tämä _Kustav_ oli vanhin Gödikin poijista, niin se tais
syntyä nuon v. 1519, tahi 1520. Niissä vanhoissa vallan Pito- ja
Päivä-kirjoissa, Stjernmannin Höfd. Minne 2:sessa Osassa p. 420, 374.
m.m. kuhutaan häntä Herraksi _Porkkalaan_; mutta Vapahuoneen kirjoissa
kuhutaan häntä ainoastaan Herraksi Sonnäsiin; ja toas Stjernm. Höfd.
2:sessa Osassa p. 327, Tégelin Tarinamuksessa p. 35, m.m. sanotaan
häntä Herraksi _Pernoon ja Sonnäsiin_; ja Ugglan _Sw. Riks. R. Längd,
IV. afd_. p. III, m.m. mainitaan häntä Herraksi _Porkkalaan ja
Sonnäsiin_; j.n.e. Se näyttää kuin hään oisi äitinsä emän-puolesta
soanut _Sonnäsia_, isänsä emän-puolesta _Pernoa_, ja vaimonsa puolesta
_Porkkalaa_.
[549] Hänen nimensä kirjutetaan sekä _Mätta, Maetta, Mettä_, että
_Merta_. Hänen isä oli Linnanvouti Savonlinnassa _Stén Jepin_- e.
_Jaakon-poika_ (_Ille_) Porkkalaan, joka Palmsköldin puheen perästä
oisi v. 1518 ollut Linnanisäntänä Viipurissa, ja v. 1509, nainut _Anna
Knuutintytärtä_ Laukkoon, jollen se anto huomenlahjaksi (_morgongåfwa_)
Porkalan kartanota, jota se oli perinyt äitiltänsä _Merta
Ollintyttäreltä (Tavast)_.
[550] Tämä _Anna Kustantytär Fincke_ Röfvarenäsiin, tuli naituksi
_Salmund Illen_ kanssa, joka tehtiin Peä-Käskynkäyttäjäksi Käkisalmeen
s. 25 p. Kesäk. v. 1590, ja samana pänä myös yhen Suomalais Jalkaväen
Rykmentin Evestiksi. -- V. 1599, s. 5 p. Huhtik. pantiin häntä K.
Sigismundin Käskynkäyttäjäksi Castelholmaan ja Ahvenanmoahan, kussa
hänen täytyi antaita vankiksi Herttu Koarlen sotioillen, ja tuli
vielä samana vuonna 1599 s. 10 p. Marrask. Koarlen käskyn perästa
poikki-leikatuksi, ja ynnä muihen Suomalaisten vankiloihen kanssa
teilatuksi (steglad) eli passaihin nauloitetuksi, Korpalan vuorella,
varsin Turun linnan kohalla.
[551] Muutoin se näyttää, kuin yksi toinenkin mies nimeltä _Stén
Fincke_ oisi elänyt jo nuon v. 1470 t. 1480, joka oli naitu _Anna
Totin_ kanssa (Åke Axelinpojan Totin tytär) joka oli leskenä _Hannu
Skiählin_ perästä (lue tätä Totin suku-johtausta, Peringsköldissä).