joista meijän tuloo puhumaan, sillä heillä löytyy kyllä ylistäjöitä
muutenkin; myö tahomme nopeemmin hoastoo niistä alhaisemmista ja
yksinäisistä moa-miehistämme, jotka ovat ansainneet tulla meiltä
ylistetyiksi; ja meijän täytyy ainoastaan valittaa, että moni mies joka
oisi ehkä ensin arvon ansaihteva, tuloo muita myöhämmäksi, koska meillä
tässä puuttuu ne tarkemmat tievot heijän elämäkerrastansa, joita
tarvittaisimme.
[358] Sillä missä vaan _into ja voima_ löytyy, siinä hyö ovat myöskin
vaikuttavaiset; ja missä näitä ei tavatak, siinä heitä tyhjään haetaan.
[359] Näistä ovat erinomattain, Vhaelin, Gananderin, Porthanin,
Messeniuksen, Juustenin, Calamniuksen, Salamniuksen, ja monen muihen
nimet, mainittavat. Ylikynteen sanottu, niin Pohjalaiset ovat olleet
parraat Suomalaiset, hyö ovat tähän astikka enin rakastanneet
Isämmoatansa, ja omoo puhettansa. Kuin vallasväki muualla Suomessa
eivät milloinkaan puhuk Suomea keskenänsä, vaan Ruotia, niin
Pohjolaiset nouattaavat Suomea heijän jokapäiväisessäkin puheessaan,
sekä kaupunkiloissa (erinomattain Oulussa, Kokkolassa, Salossa ja
Kajanassa) että muualla. Tästä ehkä tulee, että hyö pitäävät muita
Suomalaisia ikään kuin halvempana ja ansionsa alla; tästä tuloo, että
hyö vanhoinna sota-aikoinna olivat kaikista enin urholliset ja
vihollisiansa vastaan vasta-sotivaiset, ja hallitukseensa uskolliset.
[360] Tästä tuloo että meillä on parempaa tietoa Pohjanmaasta,
kuin muista Suomalaisista maista, erinomattain sota-ajoilla.
Savossa ja Karjalassa minä en tunnek yhtään, joka näinnä aikoinna oisi
jolla kulla tavalla harjoittanut hakeaksensa tietoa meijän
tarinamuksesta eli kielestämme. Se oisi toivottava, että meijän
toimellisemmat miehet, tästäpuolin enemmin tarkoittaisi näitä asioita,
ja pistäisivät kirjaan kaikkia mikä on valaistusta meillen tuottava,
niin yhessä kuin toisessakin; jott' ei eneä saatettaisi meitä syyttää
kehtamattomiksi laiskuriloiksi ja huolimattomiksi kapeiksi, niin kuin
on moni meistä ehkä ollut. Se on surkuteltava kyllä kahtoa, miten
kelvottomasti myö monestin käytämme näitä meijän vanhoja kirjojamme,
joissa löytyisi moni tarpeellinen tieto ja selitys vanhoista
ajoistamme. Ei siinä kyllä, että viholliset ovat heitä hävittäneet ja
polttaneet, mutta myö turmelemme heitä vielä itekkin. Minä tiijän e.m.
että Lain-tutkian _Malénin_ kuoltua Savossa, niin kaikki kihlakunnan
vanhat peätökset ja lain-toimeukset (rättegångs-handlingar) (kussa
löytyyvät kaikki Savon vanhat lain-asiat) jätettiin hujan-hajan hänen
perällisten korjuun, varsin tuulen nojalle. Ne jotka hänen perästä
tulivat siihen virkaan, eivät ouk vielä sieltä hakenneet näitä vanhoja
tois-sata vuotisia paperia, jotka jo lähes 30 vuotta ovat olleet näin
heittiollen heitettynnä. Niitä makuutetaan vielä nytkin yhessä vanhassa
pahapäiväisessä lukottomassa vaunu-majassa (wagnslider) _Sairilan_
hovissa, _Mikkelin_ pitäjässä, kussa heitä linnut ja muut sonnittaa ja
panoo tärviöllen. Eiköhään joku sielä oisi niin armahtavainen ja
hankkisi heillen parempata korju-paikkoa, kosk' eivät hyö sitä tie
joihen pitäis.
[361] Näistä hänen kirjutoksista on erinomattain mainittava hänen
_visitions-akt_ af år 1701, (_festo Mariae annunciationis_), joka
löytyy Turun Papin-neuoittelemuksen kirjan-säilyksessä (arkif); ja
jossa hään antaapi monet tarkat tievot Pohjanmaasta. Se oisi
toivottava, että kaikki sellaiset vanhat selistykset (beskrifningar)
tulisi painetuksi.
[362] _Er. Castrénin beskrifning om Cajaneborgs Län_, p. 43.
[363] Yksi nimeltä _Ericus Wallenius_ sanotaan pitänneen
_ruummis-saarnan_ hänen yliten, jota painettiin v. 1706 Turussa tällä
nimitöksellä (under denna titel, benämning): "Christillinen Ruumis
Saarna, cosca -- Herr Joh. Cajanuksen ... ruumis lepocammioons, ja
hautaan johdatetuxi ja lasketuxi tuli", 1703. (_lue Keckmans
förteckning å Finska skrifter_ p. 18); mutta kovaksi onneksemme, niin
ei sitä ouk soatu käsihimme. Siinä ehkä löytyisi selvämpee tietoa hänen
elämästä.
[364] _Kuuluistamus-toimeus_, visitations-akt.
[365] _Poiskirjuttaa_, utskrifwa, proskribera.
[366] _Moa-viljelemus_, åkerbruk.
[367] _Paikka_, punkt.
[368] _Vara-laillinen_, extra-ordinär.
[369] Näitä 150 miestä, joita pitivät sota-aikoina kostentaman, niitä
kustentivat ja palkihtivat hyö rauhallisinna aikoinakin, ynnä heijän
upserinsa; sillä tavalla, että talonpojat talonsa ja varansa myöten
meärätteleiksen heijän kustentamiseksi. Tämä meärätteleminen (rotering)
tehään aina uuvestaan 10:nen vuuen peästä, sitä myöten miten talot ovat
varakkaat. Heijän upserin palkkaamiseksi, maksetaan joka tilasta 1/12
tynnäriä riistoa. Eikä sen isompata väkee tässä millonkaan ouk ollut.
Ilman tätä, niin maakunta äksierattiin kahestin vuuessa, niin ikään
omalta Katteiniltansa, jota tehtiin aina vuoteen 1733. Silloin moaherra
Rålamb epusti tätä, ehkä maakunta aina oli sitä halainut. Henki-pano
kirjoista nähtiin, että ilman talon-isäntiä löytyi 800 nuoria miehiä,
jotka heijän hihtemisensä ja tarkka-ampumisensa suhteen, oisi ollut
kyllä, näitä ahtaita mehtä-rotkoja varuistelemaan ja salpamaan. Vuona
1790 oli tämä nosto-rahvas (bewäring) jo kohonna 1500 mieheksi.
[370] Jos yksi yksinäinen mies jollon kullon toisella ajalla oisi
uskaltanut puuttua semmoisiin töihin, niin hään oisi jo kohta yheltä
valaisemattomalta hallitukselta tullut nosteliaksi (för en
upprorsmakare) luultuksi, ja sala-kurilta käsitetyksi, ja pantuksi ehkä
semmoiseen paikkaan, kuhun ei kuu eikä päivä paistaisi hänen peälle.
Niin se kävi _Brennerin_ kanssa (yksi toinen Suomalainen pappi); kuin
hään sai tietäksensä niitä juoneita, jotka salassa viritettiin Koarle
XII:nen vastaan, ja joilla hänen ikeensä viimeinkin lyhenettiin, niin
hään varoitti Kuninkastansa, ja ilmoitti hänelle koko asian. Mutta
Kuninkas ei uskonut häneen. Seneistä kuin se oli tapettu, niin
Brenneriäkin tavoitettiin, ja tuomitettiin kuolemaan. Häneltä hakattiin
peä poikki Tukhulmissa s. 4. p. Heinäkuussa v. 1720, Sepä oli hänellen
palkaksi uskollisuutestansa: "_Onni toisen autuahan, toisen vaivaisen
vanhinko_."
[371] Tällä sanalla ei ymmärretäk aina ummikko-Venäläisiä, vaan Venäjän
puolella asuvia Suomalaisia ja Karjalaisia, jotka ovat Greekan uskoon
kuuluvaisia. Moni kuhtuu heitä myös _Ischoriloiksi_, koska suurin osa
heistä asuu Ischoran kymin tienoilla. Ne heistä jotka asuuvat
Inkerin-moassa, pienissä kansakunnissa muihen Suomalaisten välillä,
kuhtuuvat ihtesek _Inkrikoiksi_, ja puhuuvat kaikki varsin selvee
Suomea.
[372] _Ansioittaa_, göra förtjent.
[373] _Kuninkaallinen Linnan-Pikku-piiruttaja_, Kongl.
Hof-Miniaturmålare.
[374] _Lain-istuja Kuninkaallisessa Vanhain-Säilyksessä_, Assessor wid
Kongl. Antiqvitets-Arkifwet.
[375] _Gezelii Biogr. Lexicon_, I D. s. 131. Mutta _And. Ant. v.
Stjernman_ nimittää, että se oli syntynyt s. 8. p. Huhti-kuussa.
(_Matrikel öfver Sw. Rik. Riddersk. och Adel_ II D. p. 1083).
Yhtäpä tuo meillen liene minä päivänä se oli syntynyt, mutta hakeaksein
parempoo perustusta, olen minä Kuninkaallisessa Vallan-Säilyksessä
(i Kongl. Riks-Arkifwet) perään-ehtinyt niitä käsikirjoituksia, jotka
näistä ajoista löytyy. Vaan siinäkin seisoo yhessä kohassa, että se oli
syntynyt s. 8:na päivänä, vaan toisessa toas, että se oli syntynyt s.
18:nä.
[376] _Joensuu-kaupunki t. Uuven Koarlenkylä_, Ny-Karleby.
[377] _Jouto-aikoina_, under skol-ferierna.
[378] Mikä _Messenius_ tämä mahtoi olla, on tietämätöin, mutta on
uskottava, että se oli se nuorempi. Sillä Lain-istuja _Joh. Messenius_
viskattiin jo v. 1616 vaimoneen ja Lapsineen ikuiseen vankeuteen
Kajanin linnaan, jossa häntä suljettiin 19 aastaikoa. Irti-laskettunna
v. 1635, muutti hään Oulun kaupunkiin, jossa hään asui kunnekka
hään kuoli v. 1637. Hänen poikansa Vallan-Tarinamus-Kirjuttaja
(Riks-Historiographen) _Arnold Messenius_, täytyi ynnä isänsä, kauan
istua vankeutessa. Peästettiin kyllä vihtoin ulos, vaan pantiin
v. 1624 Tukhulmissa toas arastiin. Sieltä laitettiin häntä v. 1626
Käkisalmellen, jossa häntä piettiin 12 vuotta vankeutessa.
Laskettiin sieltä v 1640; koroitettiin isoimmiin virkoin, ja tehtiin jo
v. 1648 Vapa-sukulliseksi; mutta tuli kohta sen perästä toas
vankeutetuksi, ja v. 1651 Tukhulmissa leikatuksi, ynnä hänen 17 vuotias
poikansa, nimeltä _Joh. Messenius_, joka silloin jo oli Kuninkaallinen
Kirjuttaja (Kongl. Sekreterare).
[379] Matkustaminen muissa maissa, on iankaiken pietty parahainna
johtauksenna soahaksensa hyviä ja tarpeellisia tietoja; tahi
kunnollisia ja valaistuja kansallaisia. Europan hallitukset ovat
seneistä monella tavalla ei ainoastaan kehoittaneet viisauen
harjoittamista omassa moassa, vaan rahoilla auttaneet alamaisiansa
ehtimään sitä muualtakin. Erinomattain ovatten raha-auttamuksilla
kehoittaneet oppiviansa ja nuorempia moamiehiänsä vieraissakin
Opistoissa tietoansa lisentemään. Että tällaiset matkustamiset ja
tietomuksiin harjoittamiset muissa maissa, jo vanhoinnakin aikoina
luettiin tarpeelliseksi, nähään siitä, että ne muinoiset Greekkalaiset
käyttivät aina nuorukaisiansa koulussa muissa maissa, kuin olivat
kotona ensin lopettaneet opetuksensa; samaten Ruomalaiset, ja muut
valaistut kansat. Myö vielä pistämme siihen, ja sanoomme olevan varsin
mahottoman, että käymätäk vieraissa maissa, oikeen rakasta
isämmoatansa. Sillä silloin vasta sitä tunnetaan ja arvataan, koska
sitä muihen maihen kanssa verrataan; ja myö uskaltamme sanoa, että ne
miehet, jotka enin ovat harjoittaneet isämmaan parasta ja hyvyyttä,
ovat kaikki nuoruuessansa käyneet muissa maissa. Sillä ilman tätä, hyö
eivät tuntisikkaan omia puutoksiansa, sen vähemmin osaisi heitä auttoo.
Myö otamme ite Zaari _Pietaria_ Venäjän vallan perustajaa mainioksi
esimerkiksemme.
[380] _Aljet_, lärospån.
[381] _K. Vanhain-Kootus_, Antiqvitets-Collegium, asetettiin Upsalassa
v. 1667, jonka asettamiseksi valitettiin 7 miestä; joihen joukossa
Hadorphia tehtiin osalliseksi; nimellä: "Kirjuttaja Kuninkaallisessa
Vanhain-Säilyksessä" (Sekreterare i Kongl. Antiq. Arkifwet).
[382] _Piiruttaja_, ritare, figurtecknare.
[383] Tämä kaikki sanottiin _Hadorphin syyksi_, joka oli kyllä
toimellinen ja kiivas Vanhoin koottamisessa; mutta muuten juonikas ja
yksin-valtias. Hään keänsi kaikki kunniaksensa mitä _Brenneri_ teki,
(sillä hänen omasta piiruttamisestaan ei ollut mitään) ja piti
ite kunnian että palkan. Samaten antoi hään nimessänsä ulos
_Rim-Krönikorna_ v. 1674, _Olof den Heliges Saga_ v. 1675, m.m. ehkä
jokainen kyllä tietää ettei hään kelvana paino-ojennustakaan
(korrekturen) lukemaan.
[384] Näistä Brennerin _Monumenta Templi Cathedr. Upsal_. on
mainittavat, "Pyhä Brigittan, ja Birge Pedersonin tahi Brigittan isän
hauta-merkki" Upsalan kirkossa, jota hään on siitten piiruttanut
kuparissa; ja "Pyhä Eerikin taulu", joka oli pantu hänen hauvan yliten
Upsalan kirkossa, kuvaellen tämän Kuninkaan isoimmat vehkeet, tehtynnä
sekä puol-kuvauksessa (i basrelief) että maalauksissa, monessa
osa-kunnassa (i många fördelningar). Jota kaikki _Brenneri_ aivan
kauniisti paineihinsa kanssa kuvaili. Alku-perä (originalet) on jo
kavonnut, mutta taulu on uuestaan Holmilta piirutettu ja painettu
kirjassa _Monum. Upsal_. 1: 186.
[385] Näistä, niin hauta-kivein kuvat vielä löytyy Kunink.
Kirjan-Kootuksessa N:o F. b. 5; vaan Runa-kiviin piirutokset tavataan
_Nescherin_ luomia, Vest-Göthan merkillisytein seassa (bland West.
Göth. märkwärdigheter). _Brennerillen_ luvattiin tästä 300 talaria
hopeassa, vuosilliseksi palkaksi.
[386] _Suljetus_, Kloster: _Papin-suljetus_, munk kloster; _piikoin
suljetus_, nunne-kloster.
[387] _Kunink. Vallan-Säilyksen käsikirjoituksia_, Kongl.
Riks-Arkifwets Manuskripter.
[388] _Kunink. Runomus-, Tarinamus- ja Vanhain-Opiston Kirjuttaja_,
Kongl. Witterhets, Historie och Antiqvitets-Akademiens Sekreterare.
[389] Hauta-kivet tässä Vadstenan kirkossa, joita hään piirutti, oli 64
kappaletta, jotka siitten tulivat puuhun kuurmatuiksi, ja joista
ainoastaan otettiin 4 tahi 5 painosta (aftryck) kaikkiaan, joita
muutamissa Kirjan-Kootuksissa säilytetään ja näytetään kalliinna
harvauksina (rariteter). -- _Merkillisyys_, märkwärdighet.
[390] Lue muist.[399]
[391] _Gezelius_ nimittää, että hään ite Tukhulmiin tultuansa otti
erotustansa (afsked) ammatistaan, koska se ei häntä kuitenkin
elättänyt, ja rupeisi Pikku-piiruttajaksi, joka oli hänen mielestä
hyötyllisempi (?).
[392] Ne merkillisimmät näistä hänen kuvista, joita hään piirutti aivan
tarkasti meärän-laskemisen jahtauksella (enligt en Geometrisk skala) on
e.m. -- _Pyhä Henrikin_ muisto-merkki Nousisten kirkossa, jota hään
piirutti v. 1672, ja jota hään siitten anto _Sartoriuksen_ piiruttaa
kupariin; -- Ruhtinaan _Birger Jarlin_ kuva, joka oli tehty
Hämeenlinnan linnassa, ja joka on niin ikään siitten piiritetty
kupariin, ja löytyy myöskin painettu kirjassa _Svecia Antiqua &
Hodierna_; -- _Viipurin pata_, joka on vielä painamatak; -- _Pyhä
Eerikin_ kuva Naantalissa, jota piirutettiin kupariin v. 1677, ja
sisään-liitettiin yhteen Juttelemukseen Pyhästä Eerikistä; Yksi kuva
_Pyhästä Henrikistä_ ja muutamista Suomalaisista talonpojista, joka
löytyi Iso-Kyrön kirkossa Pohjan-moalla, ja jota siitten on puuhun
piirutettu, vaan ei ulosannettu, m.m.
[393] _Kuvitus_, teckning.
[394] _Nahka-kirjoittamus_, pergament-skrift. Näistä vanhoista
Suomalaisista kirjoista, joita hään oli tuonnut sieltä myötensä, oli:
_Ansgarii Lefwerne_ (Ansgariuksen Elämä) jonka hään löysi Turun
kirkossa, poisviskattu vanhoin lapioihen ja luutoin joukkoon.
Tämä kirja jonka luullaan olleen Linköpingin Piispan Nikolauksen
tekämä, painettiin siitten _Örnhjelmiltä_ sekä Ruotiksi että Latinaksi,
nimellä _vita Ansgarii gemina_. -- _Chronicon de Sancta Brigitta_. --
_Juusteni Chronicon Episcopor. Finland_. (Käsi-kirjoituksessa). --
_Adagia Fennonica_; mutta mihin hyö ovat joutuneet, on tietämätöin. --
_Dissertatio epistolaris_, jossa näytetään, että Suomalaiset sanat
ovat emä-sanoja (stamord) Ruohtalaisessa kielessä. Ei tätäkään kirjoo
eneä löyvetäk. Nämät ja muut semmoiset vanhat kirjat antoi hään
Vanhain-Kootuksellen, josta annettiin hänellen osa hänen kahen
vuotisesta palkasta. Suureksi vahinkoksemme niin on suurin osa
näistä meijän Vanhoin tuntemisessamme tarpeellisista kirjoista jo
joutuneet hukkaan. Minä olen heitä ehtinyt Kuninkaallisessa
Kirjankootuksessa (Kongl. Bibliotheket) tässä Tukhulmissa,
että Kunink. Vallan-Säilyksessä (Kongl. Riks-Arkifwet) ja Kunink.
Vanhain-Säilyksessä (K. Antiqvitets-Arkifwet) -- mutta tyhjään.
Ainoastaan muutamia näitä Brennerin piirutoksia olen minä ynnä muita
Suomalaisia kirjutoksia käsittänyt pois-salaistuna vanhoin paperien
pankoissa Kuninkaallisessa Kirjan-Kootuksessa tässä Tukhulmissa, kussa
heitä löyettiin hänen virka-kumppalinsa Kirjotus-Neuon (Kansli-Rådet)
_Peringsköldin_ käsikirjoituksissa. Meijän, ja meijän Suomalaisessa
Tarinamuksessammc arvossapiettävä, maamiehemme Kunink. Kirjuttaja
_A.I. Arwidsson_, on näissä ylöshaetessa, kaikella tavalla osottanut
minulle avullisuuttansa ja hyvä-tahtoonsa. Nämät _Brenneri_ vainaan
kuvaukset, sisällensä pitää piirutoksia sellaisista vanhoista
kuvista, joita hään löysi kuvailtuna vanhoissa kirkko-muuriloissa,
ikkunoissa ja seityisissä, liioitenkin vanhoilla hauta-kivilöillä.
Ne ovat yli-kynteen pienemmiin ja suuremmiin kanssa yhteen-luettu
kaheksatta kymmenettä. Meijän aivotuksemme oisi, että tilaisuuttamme ja
vähä varoamme myöten, tässä meijän Otavassamme heitä moamiehillemme
toimittoo, että sillä mahtaisimme heitä pelastaa kavotuksesta.
[395] Lue: _Hadorphs Concept Memor. till K. Colleg. d. 30 Maj 1671_.
6:101.
[396] Näistä on erinomattain mainittavat, _Varnhemin_ kirkon vanhat
muistomerkit, joita hään myöskin anto Vanhain-Kootukselle.
[397] _Pyyhikas_, pensel.
[398] _Rahan-tietomus_, Numismatik, wetenskapen om mynt.
[399] _Hadorph_ kirjuttaa ite tästä Gréve _de la Gardielle_ (joka piti
Brennerin puolta) näin: "_jag kan ingen hjelp och resepenning för
Ritaren bekomma, utan spisar honom (Studenten Brenner) med godt
hopp_." (Lue: Hadorps bref af d. 12:te Juli 1670).
[400] _Valtamies_, Statsman.
[401] _Sanan-Toimittaja_, Minister.
[402] _Vapamerkin-Piiruttaja Kuninkaan Kirjutteluksessa_, Wapenmålare
wid Konungens Kansli.
[403] _Vapatietomuksen vaatimuksia myöten_, enligt Heraldikens reglor.
_Vapa-kirja_, Adels-diplom, bref.
[404] _Vapa-Huone_, Riddare-Huset.
[405] Nämät, että myös kaikki _Brennerin_ piirutokset, ovat merkilliset
ei ainoastaan heijän soreesta kuvittamisesta, mutta myös sen kauniin ja
korean painin tautta, jota hään on ollut hyvä heillen antamaan, ja
josta hyö vielä nytkin toist'-sata vuotta vanhat, näyttäävät kuin
oisivat vasta äsken tehtyt.
[406] _Valta-Kirjuttaja_, Stats-Sekreterare.
[407] _Valta-lupa_, privilegium.
[408] Se ulos-annettiin nimellä: _Thesaurus Nummorum Svio-Gothorum_,
&c.
[409] _Apu-raha, t. elo-raha_, pentio, underhåll.
[410] Tämä _Peringer_ tuli vielä samana vuonna koroitetuksi
Vapasukullisuuteen, ja kuhuttiin _Peringsköld_. Häänki on mainittava
rakkautensa suhteen Vanhuksia tiiustella; sekin kuvitteli ja kirjutteli
kaikkia vanhoja jäännöksiä. Mutta sekä kuvittamisessa että
piiruttamisessa ei hään, eikä _Hadorph_ ouk _Brennerin_ kanssa
verrattava.
[411] _Vanhain-Selittäjä_, Antiqvarius.
[412] Lue: Kongl. Resol. d. 16 Sept. 1693.
[413] _Painuttamus_, tryckning; _seuramus_, fortsättning.
[414] _Aivostella_, uttänka, uppfinna, föreslå.
[415] Hänen Vapa-merkki osottaa yhen osan Vanhain-Kootuksen
kiinitöksestä (af Ant. Koll. sigill), nimittäin yhen _Phoeniksen_.
[416] _Taitavaisuus_, skicklighet. Kunink. Vallan-Säilyksen kirjoissa,
annetaan _Brennerillen_ tämä kiitos: "i sina arbeten war han aldeles
outtröttelig och ytterst noggrann... Han war särdeles skicklig, helst
han gjorde wäl, hwad han gjorde."
[417] _Juonittelemus, nioittelemus_, intrig, kabal;
_viran-kilvoittelemus_, tjenstsökeri, lycksökeri.
[418] Hään oli Kauppamiehen _Niklas Weberin_ ja hänen vaimonsa
_Christina Spoorin_ tytär; syntynyt Tukhulmissa v. 1659, s. 29. p.
Huhti-kuussa, ja kuollut v. 1730, s. 14. p. Syys-kunssa.
(lue _Act. Litt. Sv_. vuonna 1731, p. 18). Hänen kuva löytyy liitetty
hänen kirjassansa, ja muutenkin kuvailtu yhessä miehensä kanssa, (lue:
viite 424).
[419] Ensimäinen kokous näistä hänen lauluistansa painettiin
Tukhulmissa v. 1713, heissä ei löyvyk muuta kuin paljasta Hiä-,
Nimipäivällisiä- ja Hauta-virsiä, tahi muita seittyisiä Surun ja Onnen
toivotuksia. Toinen osa heistä painettiin v. 1732.
[420] Tämän hänen oman käsitekonsa olemme kivelle piiruttaneet, ynnä
hänen monet kuvaillukset.
[421] Tämä kaunis Kirjan-kootus tuloo nyt kohta huutokaupalla (genom
auktion) myötäväksi ja hajotettavaksi. Se oisi hyvin jos joku ostaisi
nämät meijän Moamiehen kirjutokset, Turun Opiston Kirjankootuksellen.
[422] Tämä kallis ja arvattava kirja sisällensä pitää 580 aivan
kauniisti kupariin piiritettyjä Ruohtalaisia, muisto- ja kunnia-rahoja,
ynnä muita kulta-, hopia- ja vaski-rahoja, ynnä heijän selistystä
Latinaksi.
[423] Tämä kuva, joka näyttää olevan tehty hänen vanhuuellansa, ei ouk
ollenkaan sen näköinen kuin se jonka hään oli ite tehnyt v. 1693, ja
jota luulemme uskottavammaksi.
[424] Tämä _Brenneri-suku-kuvaus_ mahtaa olla varsin soma, jos saisimme
peättää sitä myöten, mitenkäs se on kuparissa kuvailtu. Keskellä nähään
Vapahtajan muoto, jonka yliten on kirjutettu: _jehovah_, ja jonka
ympärillen on tehty kaikkiin Brennerien kuvat. Nimittäin -- 1)
Lainistujan Ukon-isä, Mustasaaren muinonen Rovasti _Martinus Matinpoika
Brenner_, syntynyt Nerpissä v 1516; Kuollut Vaasassa v. 1595. -- 2)
Hänen poikansa Vaasan entinen Rovasti _Henrik Martinpoika Brenner_,
syntynyt Vaasassa v. 1552, ja kuollut samassa paikassa v. 1616; -- 3)
Hänen poikansa Iso-Kyrön Kirkkoherra _Isak Heikinpoika Brenner_,
syntynyt Vaasassa v. 1603, kuollut Iso-Kyrössä v. 1670. -- 4) Hänen
poikansa Lainistuja K. Vanh. Säilyksessä Elias Isakin-poika Brenner,
syntynyt Iso-Kyrössä v. 1647. -- 5) Hänen vaimonsa _Soph. E. Brenner_,
syntynyt Tukhulmissa v. 1659. Kaikkien näihen alla on siitten Latinaksi
kirjutettu: _Proavo avoque ecclesiae hujus Pastoribus quondam
dignissimis, qui et centesimo abhinc anno decretum conciilii
Upsaliensis ambo subscripsere nec non patri charissimo monumentum
posuit Elias Brenner Reg. Colleg. Antiquit. Assess. et Reg. in Min.
Pict. P. A:o MDCXCIII_.
[425] _Pikkuus_, Miniatyr.
[426] _Peä-Majuri_, General-Major.
[427] _Linnan-isäntä_, Ståthållare.
[428] _Sota-Evesti_, Krigs-Höfding.
[429] _Henken-Rykmentti_, Lif-Regementet.
[430] _Varuistus_, festningswerk, förskansning.
[431] _Saksilaiset, Saksin-moa_, Saxare, Saxen; tällä nimellä
eroittamme heitä _Saksalaisista ja Saksan-maasta_, Tyskar, Tyskland.
[432] _Uskaus_, mod, tapperhet; _Uskallus_, wågsamhet; _Uskallisuus_,
tillförsigt, förtröstan, säkerhet; _uskollisuus_, trofasthet, trohet.
[433] Lue: _Stockholms Dagl. Allahanda 1776, N:o 13; Gezelii Biogr.
Lexicon, III D. s. 60; Gyllenstolpes descriptio Sveciae, Lib. VIII,
cap. VI_.
[434] _Sota-Asettaja_, Fältmarskalk.
[435] _Valpas kulettaja_, waksam Anförare.
[436] _A. v. Stiernemans Genealog. Matrikel öfwer Swenska Riddersk. och
Adeln_, Stockh. 1770, 8:o p. 94.
[437] _Balkisten_ Herraskartano on Vehmaan pitäjässä Turun läänissä.
[438] Hänen vanhemmat oli Kenral _Henrik Clausson Flemming_, Herra
Viurulaan ja Balkiseen, ja hänen toverinsa _Brita Henriksdotter Risbet_
Nääsistä.
[439] Hänen isä oli Linnanisäntä _Joachim Flemming_, ja hänen äitinsä
_Ingeborg Stjernkors_.
[440] _Mälkilän moisio_ on Iso-Lohjan pitäjässä, Uuvella-maalla Turun
läänissä.
[441] _Vara-Merikäyttäjä_, Vice-Amiral. _Merisoturi_, Vikinge.
[442] Jonka isä oli Lainjulistaja, siitten Käskyn-käyttäjä,
(Befallningsman, Befallningshafwande) Hämeenlinnassa, nimellä _Erik
Bergen_, Herra Hyväkylään ja Mälkkilään, joka ensin piti 5 kantaisen
tähen kilvessänsä ja ristin rautalakissansa, mutta siitten otti
äitinsä nimen _Spåra_, ja hänen sotamerkinsä.
[443] _Lahtipujon_ moisio on Hämeen läänissä
[444] _Piäratustaja_, Ryttmästare.
[445] _Pähkinä Linna_, Nöteborg.
[446] _Selittäjä_, Comissarie, Utredare.
[447] _Moa-tutkimus_, Jordranfakning.
[448] _Piä-Sovittaja_, Hufwudmedlare, reglerare.
[449] _V. Stjernm. Matr. öfwer Sw. Ridd. och Ad. I D. p. 256.
Finska Ad. och Riddesk. Hist. Praes. J.F. Wallenius. Åbo_ 1827.
[450] Hänen isänsä oli _Juho Pertunpoika Boose_ Lahenpujosta ja
Korunasta, hänen vaimonsa oli _Ingeborg Heikin tytär_.
[451] Lue: Schefferi Lapponia.