seuraa siitten myöskin _laillinen yhtäläisyys_. Josta on arvattava että
kansoihen _laillinen vapaus ja yhtäläisyys_ on viimeinkin perustettu
heijän _uskomuksensa_ peälle; sillä minkälaiset heijän aatokset ovat
_henkellisissä asioissa_, sellaiset ovat myöskin _moallisissa_.
Kussa uskomus on _yksinvaltainen_ (despotisk), siinä on myöskin
_yksinvaltainen hallitus_; ja kussa toas löytyy yksinvaltainen
hallitus, siinä löytyypi ussein _yksinvaltaisuus_ (despotism), ja kussa
tämä löytyy, siinä ej kansallinen valaistus menesty; sillä valaistus
aina tuopi myötensä ymmärtämystä _yhtäläisyytestä ja vapautesta_. Eikä
muut kansat ook oikeen arvaneet ja ansaineet vapauttansa, kuin
_valaistuneet_; sillä valaisemattomissa tämä heijän _vallollisuus_
välleen muuttaisiin _vallattomuuteksi_. Soannoonhan seneistä kahtoa jos
Portugalin valtakunnassa yksi _asetoksen-alainen_ hallitus
(konstitutionell Statsförfattning) jääpi pysyväiseksi, ellei tämä
heijän poavilainen uskomus tule monessa paikassa oijaistuksi ja
vapaallisemmaksi; sillä meijän tietyviksi ei ouk vielä poavilaisissa
maissa yksi asetoksen-alainen hallitus mänestynyt. Sitä vastoin kussa
kansassa löytyy yksi rauhallinen ja vapaallinen _uskomus_, siinä
myöskin aina tavataan yksi kansallinen ja yhtäläinen _asetus_ eli
_hallitus_. Ja ellei sitä tavatak nimestään, niin sitä kuitenkin
tavataan luonostaan; niin kuin e.m. Danmarkissa, kussa Hallitus on
kyllä nimeltään _yksinvaltainen_, mutta kuitenkin luonostaan aivan
vapainen ja kansallinen. Koska pohjos-Amerikassa ei löyvyk
minkäänlaista _peä-uskomusta_ (Stats-Religion, hufwudreligion) vaan
kaikki uskot ovat yhtäläiset ja yhestä arvosta, niin seuraa myöskin
siitä, ettei siinä milloinkaan taija löytyä yhtä _peä-valtiasta_
(Monark, yksi-valtias), sitä vähemmin yhtä _yksin-valtiasta_ (despot),
niin kauan kuin asian laita on muka tällainen; vaan että kaikki
asujammet täytyy olla _yhtäläiset ja varsin vapaat_. Se oisi muuten
mahotoin asettaa tässä yhtä omoo hallitusta, ilman tällaista ehota, ja
tulevaiset ajat soanoovat totistoo jos tämmöinen outo ja merkillinen
Hallitus on hyvä jäämään seisalleen. Sillä muissa maissa _yhtäläinen
uskomus_ on ollut se ensimäinen peä-tarkoittamus, vaan tässä
_yhtäläinen hyötytys_. Muualla ovat perustanneet hallituksensa ja
lakinsa _henkellisyyen_ peälle, mutta tässä ainoastaan _laillisuuen_
peälle (_på laglikmätighet_).
[249] Tästä seuraapi myös että kaikissa Poavilaisissa maissa, kussa
valaistus paihti uskomuksensa on ilmistynnä, siinä ovat hyö toisiaan
vastaan ponnistavaisia; sillä heijän _uskomus_ (joka tarkoittaa
henkellistä orjuutta) ei salli tätä _mielenvalaistusta_ (joka
tarkoittaa henkellistä vapautta). Sen eistä ovat hallitukset heissä
kahen riitauntunehen käsissä. Sillä jos pitäävät uskomuksensa puolta,
niin heijän täytyy vastuuttella ja ikään kuin alaspainaa valaistusta,
vapausta ja tietomusta; jos tahtoovat toas näitä suojella, niin heijän
täytyy helpoittoo sitä henkellistä orjuutta, josta papit taas
paheksiivat. Sitä vastoin muissa ristityissä maissa, kussa ei löyvyk
tällaista _orjallista uskomusta_, siinä on sekä _mielen- että
henkellinen-valaistus_ yhäppäin taipuvaiset, siinä käyvät hyö
käsityksin, ja onnistaavat yhteistä kansoo. Ei siinä hallitus eikä
uskomus pelkeä tietomusta, vapausta ja mielen valaistusta, mutta
nopeemmin hyö heitä harjoittaavat.
[250] Näistä uskon-nouattajoista on erinomattain ne _Jesuiittilöiksi_
mainittavat henkelliset velhot, ne enin rauhattomat. Ehkä näitä ei
löyvyk meijän maissa, niin löytyy kuitenkin niitä jotka ovat julenneet
sanoa valistuksen olevan meillen juuri vahinkollisen (_Mnemosyne_ 1820.
N:o 100, 104), kuitenkin hyö ovat varsin harvat, eikä heitä ouk ykskään
malttana kuuleskella. Se kunnioitettava Toimitus jonka huolessa meijän
Suomalaiset Opin-laitokset äsköttäin ovat olleet uskotut, on heijän
nöyrymmässä koettelemuksessa (_förslag_) Keisarin armollisimmaksi
suostumukseksi suonneet, että Suomessa piti asetettaman 4 lukistoa
(_Gymnasier_), 13 peä-koulua (_Trivial-Scholor_), 13 isompaa koulua
Tyttölöihin neuoittelemiseksi, ja ilman näitä, yksi alutos-koulu
(_pedagogi, elementarskola_) Bell-Lancasterin tavan jälkeen kussakin
kaupunnissa; ja samalla opetus-tavalla, 200 pitäjän-koulua kussakin
hippakunnassa, eli yhteseen 400 pitäjän-koulua. Ja vielä siittenkin
että kuhunkin lukistoon ja peäkouluun piti pantaman yksi Suomen kielen
opettaja, jotta saattaisimme tätä vähittäin harjoitetuksi ja parempaan
kuntoon. Se on meijän onneksemme ja kunniaksemme, että tällaiset
asetokset ovat tulleet toimeen; ja että kansan paras on tullut
annetuksi haltuun tällaisten miesten, joita ei myö eikä meijän lapsemme
taija tästä täyvellisesti kyllä kostella.
[251] _Villiturkit_, barbaresker, Marockaner.
[252] Mitä on sanottu kansan _henkellisyytestä_, on myöskin sanottava
kansan _valistuksesta_, joka on luonnostansa henkellinen.
Sillekin on annettu omat holhotukset, joihin ei muut maalliset menot
puutuk.
[253] _Vapa-valtainen Hallitus_, Fri-Stat; _Yhteen-liitetyt
vapa-valtaiset Hallitokset_, förenta Staterna i Norra Amerika.
[254] Nämät yhteen-liitetyt vapavaltaiset Hallitukset ovat pituueltansa
430 Ruohtalaista peninkuormoa, ja leveyeltänsä 260 penink. eli hyö ovat
47,190 peitto-peninkulmaa (_qwadramil_), josta moasta Indialaisilla
vielä on 2/3:tta osoo; tahi hyö ovat yhteisesti 7 kertaa isommat kuin
koko Ruohti (joka on 3,871 peitto-penink.) ja Nori (2,828 p. pen.)
yhteiseen (6,699 p. pen.).
[255] Nämät yhteen-liitetyt Hallitukset pohjos-Amerikassa ovat
moailmassa ne ainuat Ristilliset kansakunnat (_samhällen_) jotka ei
nouvata yhtä vissiä peä-uskomusta, ei Ristillistäkään, mutta jotka
juuri kieltää ja epuusteloo, ettei milloinkaan sellainen valta-uskomus
pie heissä löytyä (Swea VII. H. p. 165; IX. H. p. 17; XH. p. 13). Ne
vanhimmat Hallitukset pitivät kuitenkin Ristilliset uskomukset
parainna, erinomattain sen vasta-peätetyn; mutta näinnä aikoina
kahtoovat tätä asiaa niin vähästä arvosta, että Louisianan
perustus-laissa ei uskomuksesta ollenkaan mainitak, ja Columbiankin
perustus-laki, joka alkaa näillä sanoilla: "Jumalan nimeen"; niin ei
puhutak sen kopoisen-koommi tästä heijän Jumalasta. Mississippin ja
Tennesseen perustus-laki voatii ainoastaan ikäin kuin ehonna (_ett
wilkor_) peästäksensä Lailliseen virkaan (_ett civilt embete_), että
pitäis muka uskoman _Jumalan löytyvän_, ja rankaistuksen että
kostamisen perästä tämän elämisen. New-Englannin perustus-laki suostuu
siihen, että jos jokuu uskomus ei salli tunnustajoitansa tekemään
valaa, tahi vannomaan sen Jumalan nimeen jota tunnustaavat, (jos muka
tuntoovat ketään) niin on kyllä kuin hyö ainoastaa teköövät
vahvistuksen (_försäkran, affirmation_) kussa ei Jumalata mainitak.
Tällainen on myös se vala jota Hallitus-liitoksen isoin hoivauttaja
(_högsta styresman_) tekööpi. Tuomarit tahi lain-tutkiat, ja
peäkokouksen että lain-asettamuksen osalliset (_Kongressens och
Lagstiftningens medlemmar_) teköövät ainoastaan varman lupauksen että
_voimassansa piteä liitoksen perustus-lakia_, sillä kansakunnan (tahi
lain ja hallituksen) tarkoitus on heijän mielestänsä, niin kuin myös
Liitoksen asetuksessa luetaan: "_että vahvistaa (turvata) oikeutta ja
sisällistä tyyvennyyttä (t. vakautta), että pitää huolta yhteisestä
varuistamuksesta (t. varjelemuksesta), ja eis-auttaa yhteistä parasta
ja hyötytystä (hyvyyttä)_."
Sen eistäpä se on peä-kokoukselle kovasti kiellätty julistamasta yhtä
lakia, kussa yksi uskomus koroitettaisiin peä-uskomukseksi, tahi jolta
toinen uskomus tulisi millään tavalla estetyksi hänen julkisesta
toimituksesta, ja ettei yhelläkään ouk oikeutta pakottaa toista
vastaan-luontonsa kuuleskelmaan yhtä Jumalanpalvelusta, joka ej ouk
hänen uskoansa tahi mieltänsä myöten sopiva.
Tästä henkellisestä vapautesta ja yhtäläisyytestä, niin peä-kokous
valihtee päiväksi mieltensä myöten yhen papin, milloin yhestä
milloin toisesta uskomuksesta, soarnamaan tahi pitämään heillen
ilta-rukouksensa. Tästä tapahtui kerran Virginiassa, nimittäin vuonna
1817, että koska papit aina nouvattaavat yhtä vissiä uskomusta, niin
suurin osa Ala-huoneesta (_pluraliteten i Underhuset_) ei suvainna
itelleen mitään pappia soarnomaan, koska lukivatten sitä vasten lakia,
että ainoastaan nouvattaa yhtä uskomusta; josta myös jäivät sinä
päivänä ilman rukouksetak. Tästä heijän henkellisestä että laillisesta
yhtäläisyytestä tapahtui myöskin kerran, nimittäin vuonna 1823, että
yksi Juudalainen (_Jude_) nimellä Mardoch Noach tehtiin New-Yorkissa
_High Sheriffiksi_ eli ylimäisiksi peälys-mieheksi. Tästä heijän
henkellisestä vapautesta on selittävä, että ainoastaan New-Yorkin
kaupunnissa löytyi v. 1824, 150,000 henkee, 97 kirkkoa 16:nestä
erinnäisestä uskomuksesta, ja kaikellaisista kielellisistä.
Jos tämmöinen _henkellinen vapaus_ pohjos Amerikassa vierastuisi
(skulle urarta) _uskomus-yhtätyytyväisyyteksi_, tahi (joka oisi vielä
pahemmin) _uskon-vallattomuuteksi_ ja varsin _uskottomattomuuteksi_,
niin kuin moni jo varoo, silloin myöskin seuraisi tapoin pahennamus, ja
koko Hallituksen kavotus.
[256] Meijän aatos ei ouk suinkaan, ettei uskomusta ollenkaan tarvitak,
tahi että se on muka yhtä, olkoonpa tuo minkälainen tahaan. Myö
luulemme sitä vastaan että se on _varsin tarpeellinen_, niin
valtakunnissa kuin yksinäisissäkin ihmisissä. Sillä kussa ei löyvyk
_uskomusta_, siinä ei myöskään löyvyk _henkellisyyttä_, koska
henkellisyyen (ehkä sisällinen luonnostansa) täytyy ilmauntua jonkuun
ulkonaisen piiroksen alla, tahi jollakulla tavalla tulla ihmisillen
toimitetuksi. Tämä tapahtuu niissä erinnäisissä uskomuksissa.
Myö luulemme seneistä, että uskomus on kansakunnissamme _kaikkiin
tarpeellisin_, mutta että hänen ulkonaiset piirokset eivät ouk yksinään
hyvät kiinittää ja yhistää muita ihmisiä kuin valaistamattomia, jotka
pitäävät näitä juuri henkelisinä; ja että sitä vastoin _henkellisyys_
(uskomuksiin henkellinen, sisimmäinen luonto ilmautunna meijän
syvämmessämme) yhistää kaikkia ja kaikkia kielellisiä. Sen eistä
ihmiset ennenaikana (mielen-valaisemattomuutessansa) pitivät sotoo ja
vihoo keskenänsä, ja tappoivat toisiansa ainoastaan uskomuksen
ulkonaisesta puvusta ja piiroksesta; mutta nyt eläävät hyö
(mielen-valaistuksellansa) rauhassa ja ystävyytessä muihenkin
uskollisten kanssa, jotk eivät pue uskomuksensa samoihin piiroksiin
kuin hyö.
[257] Tämä näihen vapavaltaisten Hallitusten yhteinen liitos ja
hallitus-meno on rakettu sen perustoksen peälle, että kaikki ihmiset
syntyyvät vapauteen, ja että kaikki vapaat ihmiset ovat yhtäläiset ja
samasta arvosta, koska ovat luonnolta soaneet samat oikeuvet (_Swea_
XH. p. 11); sen eistä ei yhtään heistä, ei syntymisellänsä eikä muulla
ulkonaisella kunniallansa eli kauneuellansa, pietäk muita ylhäisempänä.
Kansa asettaa seneistä itek lakinsa, ja ulos-valihtee toimitusmiestensä
kautta (_genom sina ombud_) isommat virkamiehet, sekä lailliset että
sotalaiset (_civila och militäriska_) ja piteä heitä velkapeännä
laillisesti vastoamaan viran-käyttämisestänsä. Nämät soavat siitten
valita niitä alaisempia virkamiehiä. Samalla tavalla kansa
yksinään valihtee ja palkihtee pappiansa ilman Hallituksen siihen
puutumatak. Sitä vastoin eivät papitkaan soa puolestansa puuttua
hallitus-toimituksiin. Ehkä tämä liene syy että moni on heistä tullut
sieltä takaisin, valittain heijän tyytymättömyyttänsä.
Tällainen on kunkiin vapavallan yksinäinen hallitus, mutta yhteisesti
heitä hallitetaan peä-kokoukselta, joka on heijän yhteinen peähallitus,
ja johon hyö kukiin lähettelöövät _puolistajoitansa_ (representanter).
Peä-kokous on jaettu kahteen _toimituskuntaan_ (departementen)
tahi kahteen _huoneseen_ (twenne hus); joista yks kuhutaan
_lain-asettamuksen kunta_ (lagstiftande magten, corpsen) tahi
_ala-huone_ (underhuset) jonka velvollisuus on että asettaa ja oijaista
hallituksen lakia; toinen, _lain-toimittamuksen kunta_ (lagskipande
magten, corpsen) tahi _ylä-huone_ (öfver-huset) jonka asia on että
oikein käyttää ja toimittaa lakinsa, ja jonka käsiin seneistä
laillinen valta on uskottu. Heijän peämies kuhutaan _praesidentiksi_
(esi-istuja) joka on vapa-vallan ylimmäinen virkamies, ja jonka käsissä
on _toimitus-valta_ (werkställande magten). Kansa valihttee häntä aina
4:en vuuen peästä uuestaan, niin myöskin molemman huonein osalliset,
nimittäin _Ala huoneen_ aina 2:hen vuuen peästä, ja _Ylä-huoneen_ 6:en
vuuen peästä.
Näihen vapavaltaisten hallitusten tavalla ovat näinnä vuosinna ne
muutkin Amerikan valtakunnat eroittaneet ihtiänsä Spanjan ja
Frankriikin vallasta, ja asettaneet ihtiänsä tällaisiin vapavaltaisihin
hallituksiin kuin nämät yhteen-liitetyt pohjaiset; ainoastaan siinä hyö
erkaneevat näistä, että pitäävät poavin uskon peä-uskomukseksensa.
Sillä tavalla on nyt pian koko Amerika asetettu vapavaltaisiin
valtakuntiin. Nimittäin (pohjos Amerikassa) Mexico joka tehtiin
vapavallaksi v. 1821, ja kussa löytyy 6,600,000 henkee; _ne
yhteen-liitetyt vapavaltaiset hallitukset Amerikan navalla_ (i central
Amerika) jotka tehtiin vapaaksi v. 1821 ja joissa löytyy 1,300,000
henkee; ja (etelä-Amerikassa) _Columbia_ joka tehtiin vapavaltaiseksi
v. 1811, kussa löytyy 3,145,000 henkee; _Peru_ jota vapautettiin v.
1818, kussa löytyy 1,300,000 henkee; _Bolivia_ joka peäsi vapaaksi v.
1824, kussa löytyy 600,000 henkee; _Ne yhteen-liitetyt vapavaltaiset
maakunnat Platan kymin ympärillä_, jotka vapautettiin v. 1810, ja
joissa löytyy 2,100,000 henkee; _Paraguay_ joka tekiin omin valtaiseksi
v. 1809, ja kussa löytyy 600,000 henkee; _Chili_ tuli vapavallaksi v.
1818, siinä löytyy 1,000,000 henkee ja _Hayti_ (_St. Domingo_) yksi
Vestindian soaren-moa joka v. 1794 tuli vapaaksi ja joka on yks
vapa-valta negrilöistä ja mulattiloista (tahi mustista ja
turpasuisista) joita luetaan 1,000,000.
[258] Vuonna 1584 anto Kuninkatar (_Drottning_) Elisabeth Englannissa,
luvan Walter Ralighille että omistaa kaikkia niitä maita pohjos
Amerikassa, kussa ej muut ristityt ollut vielä majojansa asettaneet.
Mutta koko tämä hänen toimitus kävi tyhjään, samaten myös v. 1587,
ja 1590. Vasta v. 1603 seisahtuivat Englannilaiset näissä maissa;
v. 1609 laitettiin heillen peälysmies; v. 1618 kajottivat sieltä
pois Hollannilaisia, ja v. 1625 muutti sinnä paljon väkee
Englannista Kuninkaan Carle I:sen ymmärtämättömän käytöksen tautta.
Vuonna 1773 s. 21. p. Joulu-kuussa puhkeisivat kapinat Bostonin
kaupunnissa. Sinä 5. p. Joulu-kuussa v. 1774 kokontuivat kustakin
niistä 13:nestä isoimmista moakunnista valitut miehet peäkokoukseen
(_till en congress_) Philadelphian kaupunkiin, kussa ne peättivät että
henken-aseilla pitää puoltansa. V. 1775, s. 19 p. Huhti-kuussa tulivat
Englannin sota-joukolta kohtatuiksi. Sinä 1. p. Touko-kuussa tekivät
yhteisen liiton (_ett förbund, en union_) välillänsä, ja ottivat
s. 18 p. Heinäkuussa Washingtonnia peämieheksensä; s. 23 p.
Elo-kuussa kuulutti Englannin Kuninkas heitä uppiniskaisiksi ja
metelin-nostajoiksi. Vuonna 1778 niin Frankriiki ja Spania vakuutti
heijän vapautta, ja v. 1783, täytyi ite Englannikin siihen suostua.
Ne 13 ensimäiset hallitukset olivat: _Virginia, Massachusetts,
Maryland, Rhode-lsland, Connecticut, Nord-Carolina, Syd-Carolina,
New-Hampshire, Pensylvania, New-York, New-Jersey, Delavare ja Georgia_.
Siitten on vielä syntynyt 11 uutta, nimittäin: _Vermont, Kentucky,
Tennessee, Ohio, Louisiana, Indiana, Mississippi, Illinois, Alabama,
Maine, ja Missouri_. Ilman näitä luetaan tähän vielä 7 maan-kappaleita
(_distrikter, territorier_), nimittäin: _Florida, Michigan, Arkansas,
Columbia, Missouri, Oregan tahi Länsi-maa (westra territ.) ja
Luve-maa (Nordwestra territ.)_.
[259] Että mahtaisimme selittää miten paljo kansa on näissä maissa
läsäyntynyt, niin mainitaan että Baltimooressa, kussa ennen
nostelemusta (före revolutionen) tahi 50 vuotta siitten ainoastaan
löytyi 5,000 henkee, siinä löytyy nyt 62,700, New-Orleanissa jossa
vielä v. 1783 muutamat sala-kauppiaat (smyghandlare, lurendrägare)
ainoastansa asuskelivat, siinä löytyypi nyt 27,000 henkee; ja
New-Yorkissa jossa samana vuonna luettiin 26,000 henkee, luetaan nyt
150,000. Ne jotka vuotesta 1790 vuoteen 1815 muuttivat tähän, oli
yliten 123,000 henkee, tahi nuon 5,000 vuosittain. Siitä päivästä ne
ovat aina lisentyneet, niin että yhellä vuuella (v. 1817) muutti tähän
22,240 henkee, josta suurin osa oli Englannista (VIII. H. p. 114),
kussa ne henkelliset riitaukset pakotti monet tuhannet muuttamaan
majansa niihin maihin, kussa laillista että henkellistä vapautta
piettiin arvossa. Jos luettaisiin kaikkia niitä, jotka ovat muista
maista vajuneet näihin vapa-valtaisiin Hallitoksiin, ynnä niitä mustia
orjia, joita Afrikasta tähän kuletettiin, niin se näyttäisi kyllä
uskottomaksi. Puolen verran heistä sanotaan jälleen muuttaneen tästä
muuvanne, ja niistä jotka asuuvat rannoilla olevissa hallitoksissa,
pois-muuttaavat vielä nytkin vuosittain 60,000 niihin kaukaisempiin
maakuntiin, kussa löytyy heillen enemmin tiloo ja vapautta. Siitä
kansan-luvusta kuin tehtiin vuonna 1820, niin löyettiin että koko
yhteinen väkikunta oli jo silloin 10,123,477 henkee, joista 7,883,835
oli valkoisia tahi Europasta lähteneitä; 238,029 vapaallisia painetuita
(mustia ja vasken-karvaisia); 1,544,971 orjia; ja 456,642 Indialaisia
eli tään-moan sukuisia. Näistä valkoisista oli 7,060,000
Englannilaisia, ja 823,835 muita kielellisiä, yksinkin Suomalaisia.
Mainittuna vuonna oli kansatus (befolkningen) niissä erinnäisissä
hallituksissa, niin kuin seuraa, nimittäin: Mainessa 298,566;
New-Hampshiressa 241,158; Vermontissa 235,764: Massachusettissa
522,475; Rhode-Islandissa 83,479; Connecticutissa 275,598; New-Yorkissa
1,377,652; New-Jerseyissä 277,575; Pennsylvaniassa 1,049,458;
Delawaressa 72,749; Marylandissa 407,400; Virginiassa, 1,065,366;
Nord-Carolinassa 638,889; Syd-Carolinassa 503,191; Georgiassa 356,489;
Floridassa 18,000; Alabamassa 162,901; Mississippissä 95,448;
Louisianassa 157,507; Tennesseessä 427,813; Kentuckyssa 504,307;
Ohiossa 584,520; Indianassa 154,064; Illinoissa 63,917; Michiganissa
17,967; Luuve maassa 19,109; Missourissa 67,086; Arkansassa 28,980;
Missourin maakappalessa 200,000; Oreganissa 120,000; Columbiassa
33.039. Näistä hallituksista niin New-Hampshiressa, Vermontissa,
New-Jerseyissä, Pennsylvaniassa, Delawaressa, Virginiassa, Kentuckyssa
ja Columbiassa, ei mahak eneä löytyä yhtään Indialaista, mutta niissä
toisissa heitä vielä löytyy, muutamissa enemmin, muutamissa vähemmin.
Ainoastaan Luoteen, Missourin, ja Origanin maalikappaleissa ei löyvyk
muita, kuin paljaista Indialaista, paitti muutama linna joka on näihen
vieraisten käsissä.
[260] _Pelto- ja puisto-maat_, sädesfält och trädgårdar.
[261] Näihen hallituksiin sisään-tulot oli kahen vuuen eistä
(v. 1823-1825) yhteisesti 75,986,657 Dollars, ja heijän pois-kauppaus
(_export-handel_) 25,337,157 Dollars, (yksi dollars on likimmittäin
samassa arvossa kuin 1 Riksi hopeassa). New-Yorkissa löytyi v. 1824,
14 rahastoa (_bankar_) kussa peäsumma (kapitalet) oli 17,000,000
Dollars; 10 meri-varjotus kuntoa (_Sjö-Assekurans-Sällskaper_)
joihen peä-summa oh 4,650,000 Dollars; 24 tuli-varjotus kuntoa
(brandförsäkrings-societeter) joihen peä-summa luettiin 9,850,000
Dollars. Sinä vuonna löytyi 65 laivoo, jotka kantovat 15,831 tynnäriä.
Vuonna 1824, niin oli yhteinen sotaväki 30,000 miestä, nimittäin 20,619
miestä pestättyä väkeä (_linie-troppar_) ja 9,381 moan-väkeä
(_province-troppar_) joihen kostaminen teki vuuessa 9,922,782 Dollars.
Ilman heitä niin oli samana vuonna 1,053,387 miestä nosto-väkeä
(_miliser, bewäring_) (_Neue Allgemeine Geographische und Statistische
Ephemeriden_ XVI B. p. 413, 414, m.m).
[262] Mitä näihen yhteen-liitetyihen Hallituksiin opin-keinoista ja
tietomuksien asettamuksista (wettenskapliga stiftelser) oisi
sanottavoo, niin oisi mahotoin voatia että näissä näin äsken
syntyneissä valtakunnissa, kussa ulkonaiset soat että sisälliset riiat
ja kapinat ovat tähän asti heitä rasittaneet, kussa niin monen miljonan
ihmisten, kaikkein kielellisten ja kaikkein uskollisten, yksinäinen
että yhteinen paras on ollut sovitettavana ja haettavana, että tässä
mahottomassa kansoin kuhinassa, kaikki oisi muka jo sillä jalalla, kuin
tavataan vanhoissa valtakunnissa. Viisauen harjoittaminen ja Uskomuksen
holhottaminen on täytynyt pysähtyä ja jäähä muita myöhemmäksi,
erinomattain koska hengellisyyttä ja kansallista valaistusta ei
kaivattu, vaan löytyi jo itestään kansassa levitettynnä, sillä hyö
toivat heitä kukiin myötensä mistä tulivat. Se on uskottava, että kuin
soavat aikoa tuonempana, niin eivät suinkaan laimin lyö näitäkin
harjoitella. Hyö ovat jo asettaneet Akademioita ja muita Opetus-kouluja
nuorillen; ja ettei valaistus ouk heistä häviämässä, mutta nopeemmin
heissä leviämässä, nähään siitä, että kuin ennen vapauttansa ei annettu
heillen muuta kuin 2 aviisia (tievustuksia, tieto-sanomia) niin
annettiin kohta vapaaksi tultuansa 39, joista 33 oli Englannin
kielellä ja 6 Franskan kielellä. Siitten ovat hyö vuosittain
enentyneet. Vuonna 1810 annettiin 158 tasanvaltaista tievustusta,
(_republikanska tidningar_) erinnäisillä kielillä, 157 yhteen-valtaista
(_federalistiska_) ja 49 mitettömöö sanomoo, (_neutrala tidningar_) eli
yhteseen 364 tietosanomoa. Vuonna 1823 painettiin yhteen-luettu 538
tievustusta, ja nykyisin sanotaan heijän vuuessa olevan 640. Moni on
kyllä pitänä tätä tiion liian levittämistä kansakunnissamme (jota
liioitenkin tieto-sanomien kautta harjoitetaan) hallituksillen
vaaralliseksi, koska sillä hallituksen menot tuloo kaikillen tietyiksi,
niin hyvimmät kuin huonommatkin. Niinpä pitivät ennenkin Jumalisen
sanan levittemisen vahinkolliseksi Poavillen ja hänen Piispoillensa,
koska uskomuksen harjoittamisella usein kuorittiin heijän tyhmyyttä ja
vilpeyttä. Yksi uskomus joka on toimituksessansa julkinen, eli kussa ej
pietäk mitään salassa, ja yksi hallitus joka on käytöksissänsä
julkinen, eli kussa ei mitään peitetäk, ovat kumpaisetkin yhtä
kunnioitettavat ja rakkaat. Samaten yks kansa joka uskaltaa puhua ja
kuulla puhuttavaksi totuutta ilman viipistelemätä, sekä maallisissa
että henkellisissä, sekiin osottaa sillä mielenvalaistusta, ja totistaa
että elätään valaistuilla ajoilla. Sillä _totuus_ on aina ylistettävänä
missä sitä vaan löytyy. Ennen asettivat hänellen temppelilöitä, ja
rukoilivat häntä Jumalana, nykyisin on hään ite assettanut temppelinsä
rehellisten syvämmissä -- kunnioitakamme häntä siinä, kussa löyvämme
hänen asuskelevan! Että _totuuen harjoittaminen_ on tarpeellinen
valtakunnan vakauveksi, on jo vanhat havanneet. Tämän käsittämiseksi
ovat ne jalommat valtiat ennen vanhuutessa pueneet ihtiänsä
yksinkertaisiin talonpoikaisiin voatteihin, että sillä tavalla muihen
joukossa kuulla tuntemattomina mitä kansa heistä, heijän hallituksesta
ja virkamiehistä puhui, ottain siitä vaaria ja opetuksiansa; Sitä
vastoin ne kehnommat suljivat ihtensä vaimoväin joukkoon ja
turvaiksivat palvelioihinsa, jotka kantain konttia ja valleita
rehellisten kansalaisten peälle, sillä kuiskutteli heijän herransa
korvia, ja heijän mielettelemisella toimitteli valtakunnan hallitusta.
Nykyisin eivät valtiat tarvihte käyvä totuutta kuuntelemassa muihen
oven takoo, niissä valtakunnissa kussa on jokaisellen lupa annettu
peästä heijän puheillen, ja kussa löytyy puheen ja painon vapaus. Siinä
soavat hyö oppia tuntemaan alamaisten aatoksia ja virkamiestensä vikoja
ja ansioita, näistä heijän tieto-sanomista. Sen eistä ovat ne
viisahimmat ja valaistummat valtiat näinnä aikoinna juuri suojellut ja
kalliksi arvannut tämän painon-vapauven, eikä siitä pölähtänyt eikä
närkistynyt jos jolonkullon heistäkin jota kuta oisi mainittunna; Sitä
vastoin ne heikommat, jotk eivät uskala antoo käytöksiänsä tulla
muillen ilmiksi, tahi jotka pelkeävät tullaksensa moitituiksi, hyö ovat
varsin asettaneet tämän painon vapauven kahleissa ja vahvoissa
rauoissa, salpataksensa muka sillä alamaistensa korvia totuutta
kuulemasta; mutta hyö ei taija sitä siittenkään salata, sillä asiat
tuloo kuitenkin tietyiksi; vaan hyö salpaavat sillä ainoastaan omat
korvansa, kuulemasta totuutta alamaisiltansa. Kuitenkin halajavat hyö
sitä kuuleskella! Ja koskeivät uskala kuunnella sitä julkisesti, niin
kuunteloovat saloapäin. Hyö ovat täksi tarpeheksi asettaneet yhtä
_sala-kuria_ (hemlig polis) joka juoksuttaa heillen muihen puheita,
usein ehkä veärin kuultuja ja pahoin selitetyjä, usein ehkä toisinpäin
keänättyjä, ja monestin ehkä kuulustajoihen omilla lisättynnä.
[263] _Ilmoitus_, upptäckt.
[264] _Moa-kaari_, hemisfer. (Otava. II. Osa. 50 p.)
[265] Tämä kokemus, että _vapaus_ antaapi _voiman_ (ehkä _voima_
siitten vuorostansa täytyy hallita _vapautta_, ikään kuin hyvä lapsi
vanhempansa) on nähty jo vanhuuesta. Sillä tavalla Ruomikin ensin
perustettiin, että kaikellaiset kielelliset ja mielelliset saivat siinä
vapautensa, josta siitten syntyi se kansa joka monessa vuos-saassa
hoitteli koko maailmata.
[266] _Tieturi_, wetenskapsman; _Taituri_, konstnär.
[267] P. _Hallitus-meno_, Regerings åtgärd.