mielestä), H. toimesta, H. ymmärryksestä, H. järjellisyyestä,
H. Hartauesta, H. tavoista, H. Sanasta, H. Puheesta, H. Lupauksista,
H. mielivakaisuuesta, H. urhollisuuesta, H. jalouesta, Huonoista
mies-retkaleista, (Pelkurista, l. Torasta ja tappeluksista, Varkaista,
l. Pahuuesta), Avio-miehistä, Pojista, Nuorista miehistä, (Vanhoista
ukoista).
XVII. Vaimoväestä. Vaimosta, Hänen kotona-olemisesta, Kotonaisesta
vaimoväestä, Avio-vaimoista, (Akoista, Kauneista, Rumista,
Riitelevistä, Toruvista, Tekeväisistä, Vireeistä, Laiskoista), Vaimon
kauneuesta, Hänen rakkautta miestänsä kohtaan, H. helleyttä lapsiansa
kohtaan, H. vaivaa lapsistansa, H. suotta-suuttumisesta, H.
puheen-juoksuttamisesta, H. älystä, H. arvosta, Pahoista vaimoista,
Vaimon vallasta, Ämmäin torasta, (H. tappeluksista, Naiseista),
Piioista ja Tyttölöistä, Heijän kypsymisestä, H. vanhaks-joutumisesta,
H. houkuttelemisesta, H. viettelemisestä, H. vallottamisesta,
Piikaisuuesta, Piioin naittamisesta, Heijän miehellen toivomisesta,
H. naimisesta, Morsiammista, Nuorikoista, Naineista, Naimattomista,
(Jätetyistä piioista), Pietyistä piioista, (Lapsen soaneista),
Huorista, Leski-vaimoista, Vaimoväin toivotuksia.
XVIII. Kosiomisesta ja Naimisesta. Vaivaisten ja köyhäin naimisesta,
Rikkain naimisesta, Kosiomisesta, Rutto-naimisesta, Hätä-naineista,
Vanhoin piikoin naimisesta, Noapurin-naimisesta, (Koti-naimisesta,
Kaukoo-naimisesta), Pahoista naiseista, Heijän erosta, (Neitoisten
kauppittelemisesta), Piian valittajoista, Kosiasta, Sulhaisesta,
Puhehmiehestä, Kättäilemisestä, (Kihlamisesta), Vaimon rikkauesta,
Naimisen puheista.
XIX. Aviosta. Yksinvaimoisuuesta, Yksin-naimisuuesta, Halauksista ja
likistämisestä, (Suun-antamisesta, Muista hyväillemisistä).
XX. Sukulaisuuesta. Vanhemmista, Veljistä, (Pojista, Tyttäristä),
Kälyksistä, Tätilöistä, Apista ja Anopista, Vävystä, Miniästä,
Lankoksista, Muista omaisista.
XXI. Lapsista ja heijän yläskasvattamisesta. Heijän syntymisestä,
Sauna-vaimoista, Lapsen saunasta, Heijän tuuvittamisesta, H.
ruokkimisesta, (H. imettämisestä), H. itkemisestä, H. hoivauttamisesta,
H. nuhtelemisesta ja kiittelemisestä, H. kurittamisesta, H.
opettelemisesta, H. mielestä, H. mielen-tarkoittamisesta, H.
muistamisesta, H. oppivaisuuesta, K. syvämmen luonnosta, H. luonnon
erinkaltaisuuesta, H. hyvistä merkkilöistä, H. Vanhemmien huolenpiosta
heistä, H. vanhempiin toivotuksista heistä, (H. mieheksi joutumisesta),
Vanhoin akkoin kasvattamia, Kelvottomista ja pahankurisista lapsista,
Laiskoista lapsista, Lasten hyvään tointumisesta, Vieraista lapsista,
Turvattomista L. (Armottomista L. Köyhistä L.), Lapsi-puolista. Lasten
apua, L. sikiämisestä.
XXII. Nuoruuesta ja Vanhuuesta. Nuoruuen hulluuesta, Nuorukaisten
iloitsemisesta, Nuortein hilpeyestä, N. viriäisyyestä, Heijän
vanhenemisesta, H. vanhaks pyrkimisestä, Vanhoin viisauesta,
V. elämän kerrasta, (Heijän vanhenemisesta), H. muistamattomuuesta,
H. voimattomuuesta, H. virkistymisestä, Nuortein ja vanhoin luonnosta.
XXIII. Viisauesta ja Hulluuesta. Erotus tyhmän ja viisaan puheissa,
Eroitus heijän käytöiksissä, Erotus heijän ajatuksissa, (Hulluista,
Narriloista, Hätäisistä, Heikoista, Houkoista, Mielettömistä,
Järjettömistä, Sokeista, Mykistä, Rohkeista, Väkevistä, Kainuista,
Hämäläisistä, Savolaisista, Meriläisistä, Mustolaisista, Pakanoista),
Hullun puheen pitämisestä, H. Puhuttelemisesta, H. neuvottelemisesta,
H. teoista ja töistä, H. hyvän-tuntemisesta, (Viisaista), Viisauen
villittelemisestä, V. turvaamisesta, (Tietosta, Oppineista).
XXIV. Surusta ja Murheesta. Murhellisen mielestä, Murheen
levottomuuesta, M. vanhuuttamisesta, M. laihuttamisesta, M.
huonontamisesta, Armottomiin murheesta, Orvoisten murheesta,
Itkusta, (Lapsen itkusta l. Lapsista), Murheen poisheittämisestä,
Surullisen syvämmestä.
XXV. Toivosta ja luottamisesta.
c) Ihmisen kansallisesta elämästä.
XXVI. Lauluista ja Lausumisista, a) Lausuista: Hoastamisesta,
Puhumisesta, Puheen juoksuttamisesta, Sanomisesta, Leikki-puheista,
Valhe-puheista, Vanhoista puheista, Loskariloista, Puheen puutoksesta,
b) Lauluista: Laulamisen huvituksesta, Laulun aineesta, Runon
luonnosta, Laulajoista, (Soittajoista), Laulamisesta, (Lapsen
laulamisesta), Laulattamisesta.
XXVII. Juominkista ja luopumisesta. Juopuneista, Heijän juoneista,
H. tapauksista, H. levosta, Tottuneista ja äkkinäisistä, (Juominkista),
Juomariloista, Heijän janosta, Kaljasta, Oluesta, Viinasta,
Juoma-astioista, Humalasta, Juopumisesta.
XXVIII. Juhlista ja Vieraista. Joulusta, (Joul'-yöstä), Laskiaisesta,
Keyristä, (Peäsiäisestä, Helluntaista, Juhannuksesta, Juhla oatosta),
Juhla päivistä, (Kynttelän Päivästä, Vapun P. Pietarin P. Tuomaan P.
Antin P. Poavalin P. Uolovin P. Perttulin P. Nuutin P. Juhla ajasta),
Pyhän pitämisestä, Kestilöistä, (Pioista), Ilon kyllyyestä, Häistä,
Ristiäisistä, Hautaisista, Vieraista, Vierain kuhtumisesta,
Vierain kokountumisesta, Vieraan varasta, V. tulemisesta, V.
vastaan-ottamisesta, V. ravittamisesta, V. keksimisestä, V.
ajatuksista, (Tuttu-vieraista), Outo-vieraista, Heijän tutuuttamisesta,
Renttu-vieraista, (Kuokka-vieraista), Vierain vähenemisestä, V.
lähtemisestä, Emännän kiittäämisestä, Vierain poismäntyjä, Vieraisiin
käymisestä, Isännäen ja Emännän vieraista.
XXIX. Torasta ja Tappeluksista. Tappelemisesta, Syy tappelukseen,
Torumisesta, Pelkurista, Kehujoista, (Kova-luonnoisista), Kapinan
karttaamisesta, Lyötyistä, Veri-hoavoista, Pahoin pieksetyistä,
Tapaturmasta.
XXX. Soasta ja Sota-Uroista. Soan onnettomuuesta, Rauhan
onnellisuuesta, (Rauhasta), Soan sanomista, Sota-Sankareista,
Tappelus-uroista, (Tappeluksista), Sota-aseista, (Miekasta,
Kilvestä), Soan käymisestä, Voittamisesta, (Voitosta), Voitetuista,
(Sotamiehen vaimosta).
XXXI. Onnesta. Hyvästä onnesta, Kovasta onnesta, (Onnen-tyttärestä,
Onnellisista).
d) Ihmisen puuttuvaisesta Elämästä.
XXXII. Rikkauesta ja köyhyyestä, a) Rikkauesta: Rikkain elämän
kerrasta, Heijän potevaisuuesta, H. kovaan tottumattomuuesta,
H. riioista, (Vaimoin-rikkauesta, l. Kosiomisesta ja naimisesta),
b) Köyhyyestä: (Köyhistä, Heijän syvämmestä), Köyhän elämän-kerrasta,
Hänen vähästä varasta, H. pioista, H. juominkista, H. ruumin-luonnosta,
H. lapsista, H. moahan vaipumisesta, H. kuolemasta, Onnettomista,
Kerjäläisistä, (Vaivaisista).
XXXIII. Voatteista ja Puvusta. Voattein tarpehesta, Kalliista
voatteista, ja heihin pöyhistelemisestä, Halvemmista voatteista,
(Nutusta, Takista, Turkista, Nahka vaatteista, Vyöstä, Housuista,
Hameesta, Paijasta, Kypärästä, Hatusta, Rukkaisista, Kintahista,
Vantuista), Jalkineista, (Kenkistä, Suappaista, Virsuista, Sukista,
Töppöisistä), Puhastamisesta.
XXXIV. Velasta ja Rahoista. (Velan antamisesta), V. maksamisesta,
V. tekemisestä, Lainatuista rahoista, Lainan ottajoista,
Takaus-miehistä, (Rahoista, Raha-kukkarosta, Kulta, Hopia, Vaski,
Tina, Rauta), Rahoin vaikuttamisesta, R. vaikuttamattomuuesta,
R. kasvamisesta ja katoamisesta, Rahan hankkimisesta.
XXXV. Kaupasta ja Ostoamisesta. Kaupan teosta, Hätä-kaupasta,
Kaupan pitämisestä.
XXXVI. Moailman tyhmyyestä. Ulko-kullaisuuesta, Ylenemisestä toisen
ansiolla, Turvaamisesta toisen ansioon, Hyvyyestä omaksi voitoksi,
Hyötymisestä toisen vahinkosta, Varon-olemisesta, Evun ehtimisestä,
Ihtiään pitämisestä, Onnettomista kokeista.
e) Ihmisen talollisesta Elämästä.
XXXVII. Talosta ja talon asettamisesta. Talonpojista, Talon toimesta,
T. asettamisesta, (T. elämästä, T. pitämisestä), T. hävittämisestä,
T. Isännistä, T. Emännistä.
XXXVIII. Talon Eläimistä. Hevoisista, (Hyvistä H. Häjyistä H. Suurista
H. Pienistä H. Sota H. Ratsas H. Veto-H. Palkka-H. Ajetusta H.
Ruunasta, Tammasta, Oriista, Varsoista, Suvikunnasta, Rekivetoisista,
Kolm-talviaisista, Hevoisen kaupasta), Hevoisten hyvistä merkkilöistä,
Ruavaista: Nautoista, Lehmistä, (Mahoista), Häristä, (Pahoista H.),
Sonnista, Juhtasta, Karjasta, (Paimenista), Vasikoista, Lampaista,
(Karitsasta, Vuonnista, Vuohista, Pukista), Sioista, (Porsaista),
Koirista, Heijän vanhenemisesta, Talon-koirista, Rakki-koirista,
Mehtä-koirista, Kalamiehen koirista, Juoks-koirista, (Herroin koirista,
Pentuista, Vanhoista koirista, Koiran haukkumisesta, Heijän
puremisesta), Kissoista, Kanoista, Kukoista, (Kukon laulusta).
XXXIX. Orjista ja Palkka-väestä. (Orjista), Orjin töistä, Heijän
mielestä, H. oatoksia, H. tevosta, H. palkkaamisesta, Päivä-miehistä,
(Heijän palkasta), Vieraasta että omasta työstä, Työ-rahvahasta.
XL. Taiturista ja kalun tekiöistä. (Taijosta, Taitavaisista),
Rautioista ja sepistä, Heijän töistä, H. maksamisesta, Puu-sepistä,
Suutarista, Ompelioista, Kankuriloista, (Villan-lyöjästä), Palkkaan
tyytymisestä.
XLI. Työstä ja Työn tiettämisestä. Työstä, (Puun hakkoamisesta,
Kasken tekemisestä, Palon rovihtemisestä, Aitan panemisesta, Veräjästä,
Aijan vitaksista, Seipähistä, Kyntämisestä, Mullostelemisesta,
Kylvämisestä, Siemenistä, Leikoamisesta, Puimisesta, Jauhottamisesta,
Leipomisesta, Keittämisestä, Olven panemisesta, Viinan keittämisestä,
Lypsämisestä, Kirnumisesta, Lampain kerittämisestä, Ketremisestä,
Kutomisesta, Soutamisesta, Niittämisestä, Takomisesta, Vuolemisesta,
Neulomisesta, Suutaroimisesta). Työn tekemisestä, T. alkamisesta,
T. lopettamisesta, Kuhnustelemisesta, Mahollisista ja mahottomista
töistä, Hiljaisista töistä, Kiireistä töistä, Hätäisistä töistä,
Työhön tottumattomuuesta, (Työn tekiöistä, T. tiettäjöistä,
T. saaliista).
XLII. Työ-ajasta. Ajasta, (Entisistä A. Vanhoista, Nykyisistä A.
Hyvistä A. Pahoista A. Autuasta koto-ajasta). Kyntö ajasta, (Kylvö A.).
Heinä A. Puhteen A. Oamun A. (Päivän A.). Ehto A. (Hämärän A.). Yön A.
(Ajan vietosta).
XLIII. Työ-kaluista ja Talon tarpeista. Aseista, Aurasta, Kirvehestä,
(K. varresta), Nyrhistä, (Napa kairosta, Tapparasta), Veihtestä,
(Parta-veihestä), Viikahtesta, Rauta-lapiasta, (Paasta, Kattilasta,
Tuopista, Tuohisesta, Pikarista, Kannusta, Ämpäristä, Seulasta,
Vakasta, Vokista, Kontista, Köyvestä, Säkistä, Reestä, Kelkasta,
Rattaista), Päreistä, Muista talon-tarpejsta, Heijän korjoamisesta,
(Heijän häviämisestä).
XLIV. Talon teistä. (Teistä, Uroista ja polku-teistä, Maanteistä),
Kylän teistä, Talon T. Talvi T. Kesä T. Suorista T. Mäkisistä T.
XLV. Matkoista ja kulkemisesta. Matkaan mänämisestä, M. Joutumisesta,
Yö-majasta, Matkan-käyneistä, Tieltä eksyneistä, Tietä kysymisestä,
Kulkevaisista, Heijän toivutoksia, Kuormista, Heijän raskauntumisesta,
H. koatamisesta, Evästä, Matka-toverista, Tiellä tuttavista,
Kohtaamisesta tahi vastattuksin tulemisesta.
XLVI. Kotosta ja koti-rakkauesta. Koton suloisuuesta, K. ansiosta,
K. kaipoamisesta, K. heittämisestä, K. muistamisesta, K. heittäjöistä,
K. asettamisesta, (Tuvasta, Pirtistä, Saunasta, Aitasta, Tallista, Oma
moan makeuesta, Taipumuksesta vanhoin tapoin).
f) Ihmisen erinäisistä elämän-keinoista.
XLVII. Linnustamisesta ja Peton-pyytämisestä. Mehtämiehistä, Heijän
vaikeuesta, H. pyytöpäivistä, (H. pyyvyksistä), H. mehän käynöstä,
H. soalistansa, H. tyhjään käymisestä, H. vähään tyytymisestä,
Linnuista, Heijän soitimesta, H. kaksinoimisesta, H. poijillisuuesta,
H. emäks joutumisesta, (H. lentemisestä, Linnustamisesta), Kyhkyisistä,
Pyistä, (Koppelosta, Teurestä, Yököstä, Kuresta, Kärestä, Korpista,
Variksesta, Harakasta), Pienistä linnuista, (Käki, Tikka, Peäsky,
Västäräkki, Kiven-Via, Pulmuinen, Peipuinen, Kiuru), Vesi-linnuista,
(Joutsenet, Hanhet, Kakari, Alli, Tavi, Telkkä, Lokki, Kajova, Seäski),
Pevoista, Karhusta, Suvesta, Ketusta, Jäniksestä, Oravasta, (Kärpästä,
Mykrästä, Hiirestä, Hylkeestä). Ampumisesta, (Ampujasta), Jousesta,
Nuolesta, (Nuolen noutajasta), Suksista, (Jälistä, Hiihtemisestä).
XLVIII. Kalastamisesta. Kalan pyyvöstä, Kala-miehistä, Heijän
elämä-kerrasta, Kalastamisesta, Kaloista, (Hauki, Lohi, Ahven, Särki,
Silakka, Muikku, Kiiski, Maet). Heijän kuvusta, H. kuvun aukkoamisesta,
Kala-vesistä, Kalan-pyyvyksistä, (Nuotasta, Käsi-verkoista, Tihjästä V.
Harvasta, Merroista, Onkimisesta). Kalan-soalihista, Veneestä,
Purjeesta, (Airoista, Melasta). Soutajoista, (Soutamisesta), Vesillen
mänemisestä, (Uimisesta, Meri-miehistä), Kosken-laskioista, Koskista,
(Virroista, Joista, Ojista), Kosken laskennoksesta, Laskioihen
uskalluksesta.
XLIX. Moan viljelemisestä. (Maista, Vieraista maista, Omista M.
Kaukaisista M.), Tietämättömistä maista, Moan isännistä, Mehtä-maista,
(Korpi, Kankas, Suo, Salo, Notko, Mäki, Vuori, Puista, Laho P.
Vettyneistä P. Honka, Petäjä, Janhus, Kuusi, Koivu, K. Kylki, Hoapa
Pihlaja, Paju, Niinipuu, Ruohosta). Pelto-maista, (Savisesta P.
Lanta-savisesta P. Santaisista P. Hiekaisista P. Kivisistä P.).
Kyntö-miehistä, Kyntämisestä, Kaskesta, (Halmeesta), Palon-kynnöstä,
Ahon-kynnöstä, Mullostamisesta, Kylvämisestä, Myöhäk kylvystä, Herneen
ja Pavun K. (Herne-moasta), Kauran K. Tattarista, Nauriista,
(Nauris-moasta, N. halmeesta, N. syömisestä, Humaloista). Kasvun
joutumisesta, (Oraasta, Laihosta, Touvosta). Moan-kasvuista, M.
hetelmistä, Moa-miesten Elämä-kerrasta.
L. Laiskuuesta ja Ahkeruuesta. Ahkeruuvesta, Nöyryyestä, Viriäisyyestä,
Teräväisyyestä, Kiiruuesta, Unisuuesta ja makoomisesta, (Levosta),
Laiskuuvesta.
LI. Syömisestä ja ruuvan-neuvoista. Vatsasta, Syömättömyyestä,
(Nälestä), Kyllin syömisestä, Kohtuullisesta syömisestä, Ruuvasta,
Talon-R. Pereen-R, (Lapsen-R. Vanhoin-R.), Vieraan-R. Ruuvan
laittamisesta, (Kypsetystä, Paistetusta, Keitetystä, Jäähtyneestä,
Uuvesta, Suolaisesta, Sakeasta, Karvaisesta, Makeasta, Herkusta).
Ruoka-laijista, (Keitos, Huttu, Puuro, Velli, Vellinki), Koali, Rokka,
Piimä, Liemi, Liha, Kala, Leipä, (Vehnäisestä, Vehkaisesta, Olkisesta,
Tamppuisesta, Rukiisesta), Rieska, Taikina, Voi, (Vuohen V.), Munia,
Marjoja: Mustikoita, Puolukoita, Mansikoita, Mesimarjoja, Marjan
poimimisesta, M. syömisestä, Omenoista. Ruuvan seästämisestä, Vähään
tyytymisestä, Ruuvan moittimisesta, Syömisestä, Juomisesta, (Oluet,
Kaljat, Vesi, Joki-V. Kaivo-V. Lähte-V. Sammakon sahtia, Oravan otria).
Ruoka-Ajasta, (Suruspala, Murkina, Puolipäivä, Iltainen, Vanhoin
syömä-A, Lasten syömä-A.). Ruuvallen kuhtumisesta, R. leikkoomisesta,
R. ottamisesta, R. syötyä.
LII. Tauvista ja Kuolemasta. Tauvista, Parantamisesta, Potevaisista,
Vaivasta, Vammasta, (Tuskasta, Paiseista, Ruvesta). Leäkäristä,
Puoskarioista, Lumojasta, Noijasta. Terveyyestä, Neuvo pitkällisen iän
nouvattamiseksi, Kauvan sairaistuneista, Kuolevaisuuesta, Kuolevista,
Kuolevaisista, Kuolleista, (Suru heijän perästä), Männeeistä,
Kuollosta, Kuolemisesta, Kuolemaan pyrkimisestä, Kuolemasta,
Moahan-laskemisesta, Loppu sanat.
SUOMALAISIA SANAN-LASKUJA JA VERTAUS-PUHEITA.
Multa poëmatia tenuiter, multa subtiliter, multa venuste,
multa tenere, multa dulciter, multa cum bile.
C. Plinius.
Ensimäinen Lohko.
a) JUMALASTA.[117]
I. Luojasta.
1. Jumalall' on onnen-ohjat, Luojalla lykyn-avaimet.
_Hänen luomisensa työstä_.
Ei ole Seppee selvempätä, taitavampoo takojata,
kuin on taivahan Takoja, kaiken luonnon Kalkuttaja.
_Hänen Luotuista_.
Jumala teki kiven kovaksi, vesi rauvan karkeaksi,
tuuli taivahan viluksi.
_Hänen Kaikkitietävyytestä_.
Hauki hauvan pohjan tiesi, Jumala meren syvyyven.
_Hänen Armollisuutesta_.
5. Joma jossakin olisin, kussakin kuljeksisin,
ilman armota Jumalan, toimeta totisen Luojan.
II. Rukouksia Hänellen.
_Hyvästä Vuos-tulosta_.
Anna Jesus ora-vuotta, Jumala jyvä-keseä,
saisit orjatkin oltta, vierettäkin vein vetäjät.
_Hyvästä Ajan-kulusta_.
Anna Jumala ajan kuluu, päivän tulla, toisen männä.
Auta Jumala oamuun, oamulla hyvät sanomat.
Aina autaavi Jumala, ajan kunkin katkaisoovi.
_Mielen-valaisemisesta_.
10. Anna vastahik Jumala sitä mieltä miehen piähän,
ettei huomena katuisi, päivän piästä pelkeäisi.
_Ruumiillisesta nautinnoksesta_.
Anna vastakin Jumala, toistekkin totinen Luoja,
pikarit pivossa viertää, tuopit röyhkyssä rovita.
_Muusta maallisesta lahjoittamisesta_.
Anna Jumala antamista, kahen käen kantamista.
III. Jumalan-palveluksesta.
_Ulkonaisesta jumalan-palveluksesta_.
Ei kirja kiellä helvetistä, paperi pahalta tieltä,
jos ei taito taivaisissa.
_Jumalan siunauksesta_.
Hyvä on risti ristin[118] piällä, siunaus sitä parempi.
_Piätös Jumalaan luottaamisesta_.
15. Hyvä joukossa Jumala, kaunis Jesus kumpalinna.
b) IHMISESTÄ.
IV. Inhimisestä.
_Hänen olennosta_.
Ihminen on kuin Jumala luopi, tavatoin kuin itse tahtoo.[119]
_Hänen luomisesta_.
Ei ole mies[120] pahasta tehty, eikä aivan arvoistakaan.
_Hänen luonnosta_.
Harvoin hyvänä, kauvan pahana, iän päivän ilkeänä.
_Hänen tavoista_.
Ei niin pahoo, ettei jokuu kiitä;
eikä niin hyvee, ettei jokuu laita.
_Hänen mielestä_.
20. Ah! entinen aikani, nykyinen mieleni.[121]
_Hänen iästä_.[122]
Tikka kirjava mehässä, ihmisen ikä kirjavampi.
Ikä yksi ihmisellä, monta aikoa iässä.
Tallella on ikä eletty, elämätä eissäpäin.
Opiksemme ikää pitkä, viisaueksi vaiva kaikki.
25. Ei ole ikee iän mäntyvä, vuotta lehen lankettua.
_Hänen henkellisestä luonnosta_.
Eloon on elävän mieli, ehkä surma suun ovella.[123]
_Hänen eteensä-aattelemisesta_.
Eteensä elävä ajattelee, takana kuollut katselee.
_Hänen elämän-kerrasta_.
Eletään niin kuin voijaan, ei niin kuin tahoitaan.
Elä mualla muan tavalla, tahi mualta pois pakene!
_Piätös ihmisen sukukunnasta_.
30. Sekalainen seurakunta.
On joukossa jotaik, karjassa kirjavia.
c) IANKAIKKISUUTESTA.
_Iankaikkisesta elämästä ja kuolemasta_.
Yksi tie tuonelahan, yksi ikuiseen iloon.
_Yhestä toisesta tulevasta Elämästä_.
Eloon on elävän mieli, vielä hauvan vieressäkin.
_Yhestä tilin teosta meijän töistämme, kuoleman perästä_.
Eteensä elävä ajattelee, taakoo kuollut katselee.
d) HYVYYTESTÄ JA PAHUUTESTA.
VI. Hyvyytestä.[124]
35. _Siveys_ muan perii, _Rakkaus_ lain täyttää.
_Totuus_ ei palak tulessakaan.
_Hyvistä tavoista ja käytöksistä_.
_Avullisuutesta (om Hjelpsamhet, medlidande)_.
Auta miestä mäessä, älä mäen alla!
Auta sitä, joka avun tuntoo!
_Antamisuutesta (om Gifmildhet)_.
Antaa Hyvä vähästäkin, eipä Paha paljostakaan.
40. On ottaakin, jättääkin, hyvän miehen nauris-muassa.
_Alentelemisuutesta (om Nedlåtenhet)_.
Annak kättä köyhän miehen! köyhällä on lämmin koura.
_Sovittamisuutesta (om Försoning)_.
Joka syytäk suuttuu, se lahjoitak leppyy.
_Anteeksiantamisuutesta (om Miskundsamhet, Tillgift)_.
Olkoonpa olleheksi, Sika salmen uineheksi.[125]
_Suosioisuutesta (om Förliksamhet)_.
Hyvä hyvään sopii, suosio leivän lisää.
_Ystävaisyytestä (om Wänfasthet)_.
45. Ei kolmisäinen köysi kesken katkia, ystäviä yhessä voitetak.
_Rakkautesta[126] (om Kärlek)_.
Siinä rikkautta kussa rakkautta.
_Kohtuullisuutesta (om Måttlighet)_.
Ei liika lihoita, jos ei kohtuus elätä.
_Kunniallisuutesta (om Ärbarhet, Ärlighet)_.
Kunnia hyvä tapa, hyvä vieras vilja-vuosi.
Puuro hyvä ruoka. Kunnia hyvä tapa.
50. Paremp' Kunniaa kourallinen, kuin häpiää helmallinen.
_Hyvyyven harjoittamisesta (om Dygdens utöfwande)_.
Tyynessä kala kutoo, hyvät tavat hiljaisella.
_Hyvyyven arvosta (om Dygdens wärde, valör)_.
Hyvä kello kauvas kuuluu, paha sanoma etemmin.
_Hyvyyven ansiosta (om Dygdens förtjenst)_.
Toivoen hyvät tuloovat, peljäten pahat mänöövät.
_Hyvistä (om Dygdige)_.
55. Ei niin hyvää, ettei parempoa ole.
_Piätös hyvästä elämästä (resultatet af en dygdig lefnad)_.
Hyvä hyvästi elää, kaunis kuolla kunnialla.
VII. Pahuutesta.[127]
_Pahoista (om de lastfulle)_.
Pitkä on piru metässä.
_Pahan teoista (om den l. gerningar)_.
Saivaria täi munii, pahoja pahat tekeevät.
_Pahan luonnosta (om den l. natur)_.
Kuin on kaukana niin ampuu, kuin on likellä niin puskoo,
se on tapa pahan Härjän.
_Pahan tuntemisesta (om den l. kännetecken)_.
Suusta syönehen tuntoo, silmästä pahantekiän.
_Pahan menestymisestä (om den l. trefnad, lefnadslycka)_.
60. Ei hyvyys kiellä kuolemasta, pahuus kauvan elämästä.
(Ei karvas-nauris ensin mätäne).
_Pahan iloitsemisesta (om den l. fröjdande)_.
Ihastuu kuin Susi ruumen-kokoon.
_Pahan ilosta (om den l. glädje)_.
Niin mäni kuin mustolaisen joul'-yö.
_Pahan hyväilemisestä (om den l. smek, ömhetsbetygelse)_.
Nuolee petokin poikiansa.
65. Omansa lempokin nuolee.
_Pahan ykstuumaisuutesta (om de l. likstämmighet)_.
Kyllä koira veljensä tuntoo.
Yhteenpäin Suet ulvoovat.
Yhtä Sutten silmän väliä, vaika kahta kahtellaan.
Yhtä Sutten silmän väli, yhtä varasten ajatus.
_Pahoista tavoista_.
_Viisastelemisesta (om förställning, gyckel)_.
70. Ei oo karvoin kahtomista, eikä puheen uskomista.
_Vilpistelemisestä (om hyckleri, swek i tal)_.
Se on suusta, vuan ei syvämmestä.
Se on ulkopuolla hampaita.
_Puheen pettämisestä (om bedrägeri)_.
Pettää paha puheensa, syö Koira oksennuksensa.
Syö Koira kahleensa, pettää paha valansa.
_Valehtelemiesta (om osanfärdighet)_.
75. Valheella ovat lyhyet jäljet.
Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
_Kielenkantamisesta (om baktalande)_.
Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan.
Juopuuvat oluenjuojat, vaipuuvat vahlehteliat,
kielenkantajat katoovat.
_Soimauksista (om Förwitelse)_.
Kattila patoo soihmoo, musta kylk' on kummallaik'.
80. Se toista uunista essii, joka ite uunissa asuu.
_Panettelemisesta (om Tadel)_.[128]
Minä muita, muut minua palkata panettelevat.
Minä muita, muut minua, minä muihen tyttäriä.
_Riävämisestä (om oqwädande, chikaner)_.
Narri nimen antaa, mies nimen kantaa.
(Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä).
_Haukkumisesta (om Öknämnande)_.
85. Haukuk Koira kotonais, älä kylässä hauku.
Haukkuu huonokin Koira, hyvän Koiran kahleissa.
_Puheen juoksuttamisesta (om Sqwaller)_.
Yksi sanoo ystävällensä, ystävä koko kylälle.
(Sanasta sana itee, kypenistä mua kytöö).
_Puheen nostamisesta (om ryktens utspridande)_.
Kuin jouhi suahaan, niin Hevoista tehhään.
90. (Älä paa omiais sekaan).
_Pilkkoamisesta (om begabbande)_.
Kelkka pilkkoa teköö talonpojan puu-reistä.
(Älä vanhaa koiraa kauvan pilkkaa, se puree luuhun saakka).
_Kiittelemättömyytestä (om otacksamhet)_.
Nostak Koira kaivosta, puisteloo vettä korvilleis.
Nosta Konna mättähälle, niin se niskaas hyppää.
_Turhakiittämisestä (om hycklad tacksamhet)_.
95. Vetelä vesi varaksi, turha kiitos kunniaksi.
Vetelä kiitoksen liemi, arvo ansaihtee parempoo.
_Maailmallisesta kunnioittamisesta (om werldslig ärebetygelse)_.
Autuasta hyvään aikaan siunataan,
vaivaista pahaan aikaan kirotaan.
_Kevytmielisuutesta (om lättsinnighet)_.
Hyvä sytän huoraksi saattaa, vapatahto varkahaksi.
_Huikentelevaisuutesta (om flygtighet, ostadighet)_.
Ei ole huoran itkusta, varkaan valasta,
juopuneen jumalan-kiitoksesta.
_Sanan-syömisestä (om oordhållenhet)_.
100. Syö Koira oksennuksensa, ottaa konna antimensa.
_Huoruutesta (om lösaktighet)_.
Varas varkaan pojasta, huora huoran tyttärestä.
_Varastamisesta (om tjufnad)_.
Kaksi veistä varkaalla, tyhjä tuppi toisen vyöllä.
Hyvä virka varkahalla, mutta kaulalla kamala.
(Hullu kattelee kuin viisas varkaisiin menee).