Se näkee ääret kaiken autuuden,
ken donnani saa nähdä donnain kanssa;
vaan Jumalalle suokoon kiitoksen,
ken saapi armon käydä seurassansa.
Niin suur' on voima hänen tenhollansa,
se että surmaa kaiken katehen.
Ken käypi hänen kanssaan, vaatteenansa
myös häll' on lempi, usko ihmeinen.
Saa kaiken nöyräks loiste silmiensä,
vaan viehätys ei yksin hälle jää,
voi muutkin siitä tuta heijastuksen.
Ja niin on armas joka liikkehensä,
se että muistellessa herättää
niin riutuvan ja herkän huokauksen.
Tässä sonetissa on kolme osaa: ensimäisessä sanon, minkälaisten
ihmisten parissa tuo donna näytti ihmeellisimmältä; toisessa sanon,
kuinka armoitetut olivat hänen seuralaisensa; kolmannessa kerron
asioista, joita hänen voimansa vaikutti toisissa. Toinen osa alkaa
tästä: _Vaan Jumalalle;_ kolmas tästä: _Niin suur' on voima_. Tämä
viimeinen osa jakautuu kolmeen: ensimäisessä sanon, kuinka hän
vaikutti naisiin, nimittäin heidän itsensä kautta; toisessa sanon,
kuinka hän vaikutti heihin toisten kautta; kolmannessa sanon, kuinka
hän ei vaikuttanut ainoastaan naisiin, vaan kaikkiin ihmisiin, eikä
vain niihin, jotka olivat hänen lähellään, vaan kuinka nekin, jotka
muistelivat häntä, tunsivat hänen ihmeellisen vaikutuksensa. Toinen
alkaa tästä: _Saa kaiken nöyräks;_ kolmas tästä: _Ja niin on armas_.