Ah, mitä kuulenkaan, — kuin kurjen ääntä;
lie kevättuulta tuttu tuoksu tää;
kuin pursun lemu leviäisi pitkin,
ja vaivaismänty nytkää, nyyhkyttää.
Ah, mitä näenkään, — kuin syvän meren,
ja siiven havina se siellä soi;
kuin joutsenparvi poutapilvet pitkin
sen ulapoita ui ja unelmoi.
Ah, mitä tunnenkaan, — kuin suuri kaipuu,
mun raukan poveani poltteleis,
kuin kurkiparvi lentäin lepäämättä
mun itkuani ijäisyyteen veis.