Humisee tuuli, tulee kevät,
sävelet siivin liitelevät
ilmojen ihanain yli.
Silmä katsoo kaukomaille,
niin kuin kaihon ihmeen nähden.
Joskus kierii joku kyynel
kiduttavan kaipuun tähden.
On kuin uljas matka eessä.
Rinnassa käy outo ouru.
Siellä haastaa hellät äänet,
siellä vierii tunteen virta,
on kuin läikkyis vene veessä.
Liukuu yli pääsky pieni
tirskutellen tietään mennen, —
asuu jossain räystään alla.
Mihin johtaa minun tieni?