Kohtasin tiellä mä mustalaisen,
mustaa hevosta kaivolla juotti,
valkea oli mieli kuin taivaalla pilvi
vaikka haikea oli nuotti.
— »Ken sinä oot, joka lauluni kuulit,
tahdoit mun luokseni tuttuna tulla?»
— »Laulaja oon, ei hevosta oo mulla
eikä valkoista vaimoa mulla.
Valkea oon minä mustalainen,
niinkuin sun heimosi illoin ma itkin,
nuotti on naurava, mieli on musta,
matkalla mieroa pitkin.»
— »Jos olet valkea mustalainen,
jos sun on kylmä ja kalsea olla,
laulele mieron laulusi mulle,
niin lämpenet nuotiolla!»