Suomessa kevät koittaa taas,
nyt sulo käki soittaa taas,
nythän on meillä helluntain valkea yö!
Nuoret ne liikkuvat,
keinut ne kiikkuvat,
nurmella sirkkakin leikkiä lyö!
Tuuli se tuli etsien
ylitse metsien,
lähteellä lensi perhoset, mettänsä joi.
Pilvet ne päilyvät,
korret ne häilyvät,
nyt sinikellot keijuille soitella voi!
Soitti jo paimen huilullaan,
kaiku se hyppi kuilullaan,
pois yli sinivetten, salosaarien luo,
oksapa onnahtaa,
orava ponnahtaa,
nauraen nuorikon häihinsä tuo.
Vuorilta alas hyllyillen
rientäen kylän myllyillen,
laulaen ilolaumansa virta nyt vie;
vihreillä partailla
katseilla hartailla
kukkaset kuiskivat: auki on tie!
Oraita maalle pellot loi,
karjankin kellot soi,
nyt talonpoika toukonsa tehdä jo saa.
Voi, päivän tuloa,
voi, Suomen suloa,
aivan kuin morsian kaunis on maa!
Neito, sido kukat viirihin,
käy kanssani piirihin,
harjulla helavalkea loimunsa lyö!
Armahin kultani,
taltuta tultani,
nythän on helluntain vihkimä-yö!