[1] Runoilija paljastaa tässä erään tapauksen, joka jotenkin selvin
värin kuvailee hänen aikakaudellansa vallitsevaa taika-uskoa.
Hän antaa nimittäin muutaman Kanidia-nimisen velhottaren, kolmen
muun samallaisen (Saganan, Vejan ja Folian) avulla valmistaa
mitä kauhistavimmalla tavalla loitsujuomaa taika-yrteistä ynnä
nälkään kuolleen pojan sydämestä ja maksasta, herättääksensä
tällä lemmenliekkiä eräässä Varus-nimisessä miehessä. Kaikeksi
kummastukseksensa Kanidia huomaa kuitenkin, ett'ei tämä näin monilla
ja julmilla vehkeillä valmistettu "juoma" ole vaikuttanut niin
mitään, joten hän on pakoitettu ryhtymään vieläkin inhoittavimpiin
keinoihin uuden "lemmenjuoman" valmistamista varten. Suurempaa
suuremmaksi käy hänen hämmästyksensä, kun yht'äkkiä tuo kuoleman
saaliiksi määrätty poika alkaa mitä ankarimmin manailla hänen julmia
murhaajattariansa.
[2] Alkukielessä: "fert", pro: "sibi vult", tahtoo s.o. merkitsee.
[3] Nim. akkain (mulierum).
[4] Vrt. Carm. S.
[5] Nim. Kanidiaa.
[6] Nim. sinulle (Kanidialle).
[7] S.o. praetexta l. päällysvaate, jonka paarteet olivat purpuralla
kaunistetut ja jota Roman esivaltalaiset ja papit sekä vapasukuisten
lapset käyttivät aina 17:ta ikävuoteensa asti.
[8] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[9] Nim. tuima, kiukkunen.
[10] S.o. praetexta ja bulla. -- Viimeksi mainittu oli tavan.
kullasta, sydämen tapaan tehty kupukka; tätä ylhäisten lapset
kantoivat kaulassansa lailliseen ikään asti.
[11] Vrt. Carm. I, 18.
[12] Kostottarien tapaan. Vrt. Carm. I, 28.
[13] Vrt. Carm. II, 13.
[14] Koska luultiin ruumisten haudoilta otetut ainekset (esim.
mullan, luiden, kivien, puiden y.m.) olevan erittäin tehokkaita
vaikutusvoimassansa taikoja tehtäessä.
[15] Tämän hoettiin imevän veren lapsista.
[16] Jolkus, eräs Thessalian rantakaupunki, Argonauttain lähtöpaikka;
tässä: Thessalia ylim., joka oli tunnettu taika-yrteistänsä.
[17] Hiberia, eräs Pontuksen maakuntia, lähellä Kaukasus-vuorta, nyk.
Georgia, tunnettu mainioista taika-yrteistänsä.
[18] Avernus-järvi, Kuman Kampanjassa, myrkyllistä usvaa huokuva
järvi. Tämän läheisyydessä kerrotaan olleen Sibyllan luolan ja erään
salaisen paikan, josta luultiin päästävän Manalaan.
[19] Alkukielessä: "laboribus", riipp. sanasta "ingemens", työssä,
puuhassa.
[20] S.o. pihassa (impluvium) romalaisen huonerakennuksen keskellä.
[21] Alkukielessä: "spectaculo", dat., riipp. "inemori" (ainoastaan
tässä kohden esiintyvä sana), silmäillessänsä, (kuolla).
[22] Alkukielessä: "bis terque", kahdesti ja kolmesti s.o. useampia
kertoja.
[23] Nim. kuopasta, johon hän nälkään kuolemaan haudattiin.
[24] Nim. vedessä.
[25] Alkukielessä: "interminato" (interminor), kielletty.
[26] Alkukielessä: "masculae libidinis", geut. qual., miehen himoilla
varustettu, himoissa miesten tapainen.
[27] Ariminum, eräs etevä Umbrian merikaupunki, etelään Rubikosta.
[28] Neapolis, eräs Kampanjan merikaupunki, Kuman lahden rannalla.
[29] Etupäässä: Kuma, Baja, Puteoli, Nola ja Kapua.
[30] S.o. sormissansa olevia kynsiä.
[31] Alkukielessä: "non infideles", litotes, mitä uskollisimmat.
[32] S.o. Yö, personoittuna.
[33] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.
[34] S.o. Varuksen.
[35] Subura oli eräs katu Romassa, Coelius- ja Eskvilinus-vuorten
välillä, kulki läpi pohjaisen osan kaupunkia, jolla myös oli nimenä
Subura. Tämä kaupunginosa oli Roman huonommin rakennettuja osia ja
roistoväen pesäpaikka, muuten tunnettu vilkkaasta liikkeestänsä.
Myöhemmin näkyy tämäkin osa puhdistuneen, koska kerrotaan siellä
ylhäisiäkin perheitä (esim. Julius Caesarin) asuneen.
[36] Alkukielessä: "laborarint", potentsiaalissa: olisi valmistaneet.
[37] S.o. kolkhilaisen. Vrt. Ep. 3.
[38] S.o. Kreusan.
[39] Kreon oli Korinthuksen kuningas. Vrt. Ep. 3.
[40] S.o. myrkyllä (veneno).
[41] Ivallisesti sanottu.
[42] Marsilaiset olivat tunnetut mainioiksi loihtijoiksi. Vrt. Carm.
I, 2.
[43] S.o. väkevämmän.
[44] Alkukielessä: "fastidienti", nim. "me", minua halveksivalle s.o.
halveksijalleni.
[45] Nim. taivaan.
[46] Nim. akkoja.
[47] Vrt. Carm. I, 6, 16.
[48] S.o. manauksiin.
[49] Alkukielessä: "jussus", nim. "a vobis", tuomitsemananne.
[50] Nim. Kostottarien tapaan.
[51] Vrt. Carm. I, 4.
[52] Eskvilia, eräs Roman seitsemästä kukkulasta. Tämän juurella oli
kenttä, jolle kuolemaan tuomittujen ruumiit heitettiin varisten,
korppien y.m. lintujen revittäviksi.