[1] Horatius ylistelee tässä laulussa, jolla hän lopettaa neljännen
kirjansa ja ikäänkuin painaa sinettinsä Augustuksen kunniakkaan
historian loppuun, sitä rauhallisuutta ja turvallisuutta, jonka Roman
valtakunta sekä sisällisissä että ulkonaisissa suhteissa Augustuksen
hallituksen aikana on saavuttanut. -- Laulu on nähtävästi tehty v. 13
e.Kr.
[2] Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21; IV, 6.
[3] Vrt. Carm. III, 29. -- Ajatus on: ett'en pienin voimin ryhtyisi
suuriin töihin.
[4] Koska nim. kansalaissodan (bellum civile) jälkeen kaikki pellot
olivat häviöillä.
[5] Parthialaiskuningas Fraates antoi v. 20 e.Kr. Krassukselta
riistetyt romalaiset sotamerkit takaisin. Vrt. Carm. I, 2.
[6] Kvirinus-Januksen temppeli oli Augustuksen hallitessa ollut
kolmesti suljettuna, nim. v. 29 ja 25 sekä vv. 10-6 välillä e.Kr.
-- Ennen se oli ollut suljettuna kaksi kertaa, Numan hallitessa ja
ensimmäisen Punilaissodan jälkeen v. 235 e.Kr.
[7] S.o. Isteristä.
[8] S.o. Augustuksen.
[9] Vrt. Carm. III, 8.
[10] Vrt. Carm. I, 12, 29.
[11] Vrt. Carm. I, 2; II, 2.
[12] Vrt. Carm. III, 29.
[13] Nim. eivät voi kumota Augustuksen säädöksiä.
[14] Vrt. Carm. I, 7, 12.
[15] Lydialaiset huilut olivat korkeampi-, dorilaiset
hienompi-äänisiä.
[16] Vrt. Carm. I, 2.
[17] S.o. Aeneasta. Vrt. Carm. I, 2.