[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä Vergiliusta tulemaan luoksensa
juhlailemaan kevään kunniaksi. -- Vergilius, jolle tämä laulu on
omistettu, ei ole runoilija Vergilius, vaan joku muu samanniminen,
luultavasti Nerojen (Tiberiuksen ja Drusuksen) lääkäri; asia
selvenee, jos nim. muistamme, että runoilija Vergilius kuoli
Syyskuussa v. 19 e.Kr. ja neljäs kirja Horatiuksen lauluja on, kuten
tiedemiehet väittävät, kirjoitettu vv. 18-13 e.Kr.
[2] S.o. pohjatuulet,jotka tavallisesti alkoivat puhaltaa Helmikuun
alussa ja kestivät noin kuukauden aikaa.
[3] Itys oli Thrakian kuninkaan Tereuksen ja Proknen poika, jonka
tämän äiti, kostaaksensa puolisoansa, tappoi.
[4] S.o. pääskynen, joksi, tarun mukaan, Prokne muuttui.
[5] Koska Prokne oli Athenan kuninkaan Pandionin tytär, sanotaan
taloa "kekropialaiseksi". Vrt. Carm. II, 1.
[6] Nim Prokne.
[7] Alkukielessä: "regum", pro: "regis", nim. Tereuksen.
[8] Alkukieleen ajateltava "sedentes" lisäksi.
[9] Nim. Faunusta. Vrt. Carm. 4, 17; III, 18.
[10] Arkadia, eräs Peloponnesuksen maakuntia.
[11] S.o. Augustuksen poikapuolten, Tiberius ja Drusus Nerojen.
[12] Kales, eräs Kampanian kaupunkeja.
[13] Sulpicius Galba, kuuluisa viinikauppijas Romassa.
[14] Vrt. Carm. I, 37.
[15] Alkukielessä: "amara curarum", pro: "amaras curas".
[16] S.o. lavaa l. alttaria, jossa ruumiit poltettiin.
[17] S.o. koska vielä elät.
[18] Alkukielessä: "consiliis", dat., pro: "sapientiae".
[19] S.o. aikanansa, "opportuno tempore", kreik. έν καίρώ, aikanansa,
kohdallansa.