[1] Runoilija ilmaisee tässä ystävällensä, Censorinukselle (joka
oli konsulina v. 8 e.Kr.), että hän niiden lahjain asemasta, joita
Roman kansan oli tapana jaolla toisillensa suurina juhlapäivinä
(esim. Saturnalia-juhlassa 17 p:nä Joulukuuta, Jouluna y.m.) aikoi
omistaa tälle laulun, joka runoilijan mielestä on paljoa tehokkaampi
ikuisuuttamaan Censorinuksen mainetta, kuin mikään muu lahja. -- Runo
on siis tavallansa runoustaidon ylistys.
[2] Nim. kultaisia tahi hopeaisia.
[3] Nim. taitehikkaasti tehtyjä, eritt. korintholaisia ("vasa
Corinthia").
[4] Alkukielessä: "ferres", pro: "acciperes".
[5] Tässä: "taideteos".
[6] Parrhasius oli kuulu kreikkalainen maalari, kotoisin Efesuksesta.
[7] Skopas oli kuuluisa kuvanveistäjä, kotoisin Paroksesta, eli ja
vaikutti vv. 388-344 e.Kr.
[8] Koko lause oik.: "eikä sinulla ole asiaa eikä mieltä, joka on
sellaisten ihanteiden puutteessa."
[9] Nim. jotka Scipio Afrikanukselle pystytettiin.
[10] Eritt. kun hän pakeni Italiasta.
[11] Nim. jotka Hannibal teki Romaa vastaan.
[12] Tarkoittaa etupäässä Karthagon laivaston polttamista.
[13] Tarkoittaa Kvintus Enniusta (synt. Rudiassa Kalabriassa v.
239 e.Kr.), joka ylisteli "Annaleissansa," ja "Scipio-laulussansa"
Scipion urotöitä.
[14] S.o. Scipio Afrikanuksen, mainion romalaisen sotapäällikön.
[15] S.o. runot, laulut.
[16] S.o. Romulus. Vrt. Carm. I, 2.
[17] Nim. runojen s.o. joll'ei Ennius "Annaleissansa" niistä
mainitsisi.
[18] Vrt. Carm. II, 13.
[19] Styx oli Manalassa virtaava joki, jonka kautta jumalat valansa
tekivät. Vrt. Carm. II, 14.
[20] S.o. Elysiumin. Vrt. Carm. II, 13.
[21] Vrt. Carm. I, 26.
[22] Vrt. Carm. I, 3.
[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[24] S.o. maukkaisin.
[25] S.o. Kastor ja Pollux. Vrt. Carm. I, 3.
[26] S.o. hän, joka omain ansioittensa kautta on ihmisestä jumalaksi
tullut, kuulee ihmisten rukoukset ja täyttää heidän toivomuksensa.
Vrt. Carm. I, 12; III, 8.