[1] M. Vipsanius Agrippa, Augustuksen vävy, etevä sotapäällikkö.
Runoilija ei sano kyllin voivansa ylistellä Agrippan toimia ja
ansioita, koska hänellä ei muka ole Homeruksen kykyä, mutta
kuitenkin sattuvat hänen sanansa niin luonnistumaan, että tämä oodi
on runoilijan mitä onnistuneimpia kappaleita. -- Laulu on tehty
nähtävästi vv. 27-25 välillä e.Kr.
[2] Lucius Varius Rufus, etevä runoilija, Augustuksen, Maecenaan,
Vergiliuksen ja Horatiuksen hyvä ystävä. Hänen ynnä Plotius Tukkan
toimesta julaistiin Vergiliuksen Aeneis-runoelma vasta tekijän
kuoleman jälkeen.
[3] S.o. homerolainen, koska Homerus, niinkuin useammat väittävät,
oli kotoisin Smyrnasta Vähän-Asian Maeonia- (Lydia-) nimisestä
maakunnasta. Vrt. säkeet:
Έπτά πολεις διερίζουσι περί ρίζαν ´Ομήρου:
Σμυρνα, Πόδος, Κολοφών, Σαλαμίν,´Ιος, ´Άργος, ´Άϑήναι.
[4] S.o. runoilija.
[5] Peleus oli Thessalian kuningas, Aeakuksen poika, Telamonin
veli. Hänen ja Thetiksen poika oli Akhilles (Peleidi), jonka vihaa
kuvaamalla Homeruksen Iliadi alkaa, jota runoilija tässä juuri
tarkoittaakin.
[6] S.o. Odysseus, Ithakan kuningas, Laërteen poika, Penelopen
puoliso, Telemakhuksen ja Telegonuksen (Kirkestä synt.) isä.
Runoilija tarkoittaa tässä Homeruksen Odysseiaa, jossa kerrotaan
hänen harharetkistänsä ja paluumatkastansa Trojan sodasta.
[7] Pelops oli Frygian kuningas, josta, Kreikkaan paenneena,
Peloponnesus nimensä sai. Täällä hankki hän viekkaudella
puolisoksensa Eliksen kuninkaan Oenomauksen tyttären Hippodameian
ja sai hänen valtakuntansa. Hänen jälkeläisensä harjoittelivat
sukurutsautta ja omaistensa murhaa, joten suku joutui kauhean maineen
ja kovan kirouksen alaiseksi, kunnes sen pelasti siitä vihdoin
Orestes, hankittuansa takaisin sisarensa Ifigeneian, joka oli
Tauriissa irstaan Dianan naispappina. Pelopsin suku selviää parhaiten
seuraavasta sukutaulusta.
Tantalus.
|
Pelops.
|
/---------------^--------------\
| |
Atreus. Thyestes
| |
/--------^---------\ |
Agamemnon, Menelaus. Aigisthus
|
/------------^-------------\
Ifigeneia, Elektra, Orestes
[8] Musa oli laulannon ja soitannon jumalatar, siitä: Runotar ylim.
[9] Nim. Agrippan.
[10] Mars oli Romutuksen ja Remuksen isä ynnä koko Roman kansan
kanta-isä, sodan ja tappeluin, maanviljelyksen, paimenten ja
tietäjäin jumala. Romassa oli hänellä kuuluisa temppeli, jossa
Salilaispapit säilyttivät erästä pyhää, taivaasta pudonnutta
kilpeä (aegis). Marskentällä oli hänen uhrialttarinsa. Maalisk. 1
p:nä vietettiin hänen kunniaksensa juhla, jolloin aseisin puetut
Marsin papit, laulaen ja tanssien, juhlasaatossa kulkivat läpi
kaupungin. Hänen sisarenansa pidettiin Bellonaa, jonka temppelissä
(Marskentällä) senaatti päätti triumfeista ja otti vastaan
ulkomaalaisia lähettiläitä. Athenassa oli hänellä pyhä kukkula
(Areiopagos), jossa istui valtiolaitosta ja hengen-asioita valvova
korkein virkakunta.
[11] Meriones oli Idomeneuksen vaunuin-ajaja, eräs Trojan sodan
sankareita, kotoisin Kretasta.
[12] Pallas Athene (Kreikkalaisten Minerva), aseellisena syntynyt
Jupiterin päästä, alk. loistavan taivaan ja kirkkaan taivassinen
jumalatar; sitten viisauden, tieteiden ja taiteiden jumalatar,
huilun, kutomisen ja auran keksijätär ja siten maanviljelyksen
edistäjätär; kaupunkein ja yhteiskuntalaitosten suojelijatar,
sodan ja taistelujen ohjaajatar. Hänen kuvaansa (Palladium), jonka
Aeneas, kuten taru kertoo, toi mukanansa Italiaan, säilytettiin
Vestan temppelissä. Minervan kunniaksi olivat myös nuot kuuluisat
"Quinquatrus"-juhlat, joita vietettiin 5 päivää Maalis- ja 3 päivää
Kesäkuulla. Öljypuu ja tarhapöllö olivat hänelle pyhitetyt.
[13] Diomedes, Aetolian kuninkaan Tydeuksen poika (Tydides), Aigoksen
kuninkaan Adrastuksen vallanperijä, Arpi-nimisen Italian kaupungin
perustaja, eräs Trojan sodan sankareita.