[1] Kajus Cilnius Maecenas polveutui eräästä ikivanhasta
kuningassuvusta Arretiumin kaupungista Itä-Etruriasta. Hän syntyi
noin v. 70 e.Kr., kuoli v. 8 e.Kr. Romalainen ritari, keisari
Augustuksen hyvä ystävä ja uskottuinen, suuri tieteiden ja taiteiden
harrastaja, Horatiuksen ja Vergiliuksen suosija. -- Kun Horatius
v. 22 e.Kr. antoi kaksi ensimmäistä kirjaa laulujansa Maecenaalle,
liitti hän tämän laulun mukaan, jonkunlaiseksi selitykseksi:
hän kuvailee tässä eri asteilla olevain Romalaisten erilaisia
harrastuksia ja puuhia sekä vihdoin ottaa käsitelläksensä oman
itsensä.
[2] Alkukielessä: "regibus", appositsiooni sanalle "atavis",
attribuuttin asemasta; tarkoittaa tässä tuota hänen edellämainittua
ylevää etruskilaista syntyperäänsä. Vrt. Carm. III, 29: "Tyrrhena
regum progenies."
[3] Alkukielessä: "dulce decus", alliteratsiooni.
[4] Olympia oli Zeus-jumalalle pyhitetty paikkakunta Elis-maakunnassa
Kreikassa. Täällä pidettiin hänen kunniaksensa joka neljäs vuosi
juhlalliset kilpaleikit, joissa harjoitettiin kilvan-ajoa,
painin-lyöntiä, kiekon-heittoa ja nyrkki-taistelua; myöhemmin
arvosteltiin myöskin runoilijain, historiankirjoittajain,
kuvanveistäjäin y.m. taiteilijain teoksia. Näitä leikkejä pidettiin
erittäin suuressa arvossa vielä Roman vallan aikanakin, vieläpä itse
ylhäisten Romalaistenkin, niinkuin esim. keisari Tiberiuksen ja
Neron, kerrotaan persoonallisesti niihin ottaneen osaa.
[5] Nim. kovasta kilvan-ajosta radalla (kuumettuivat vaunujen kapat).
[6] Kilparadan kummassakin päässä oli patsas ja näiden ympäri tuli
kilpailijan ajaa.
[7] Kreikassa oli voittajain palkintona alkuansa ainoastaan
oliiviseppele, joka tuotti suuren kunnian sekä itse voittajalle
että koko hänen syntymäpaikallensa. Sittenkun Romalaiset rupesivat
ottamaan osaa leikkeihin, valmistivat he seppeleitä palmun-oksista
tahi käyttivät ainoastaan palmun-oksia. Tämä sitten myöhemmin tuli
yleiseksi tavaksi Kreikkalaisillekin.
[8] Nim. huvittaa (juvat). -- Myöskin voimme siihen ajatella
kuuluvaksi "kohoittaa" (evehit ad deos). Siis: tämän kohoittaa (nim.
jumalain pariin l. vertaiseksi) se, jos j.n.e.
[9] Kviritit olivat alkuansa Kures-nimisen sabinilaisen kaupungin
asukkaat. Kun sittemmin Romulus yhdisti heidät ja Romalaiset yksiksi,
tuli heidän nimensäkin yhteiseksi koko Roman kansalle, vaikka sitä
käytettiin ainoastaan porvarillisissa ja kunnallisissa suhteissa,
kun sitä vastaan nimeä "Romani" valtiollisissa ja sotia-koskevissa
suhteissa.
[10] Alkukiel.: "tergeminis", alk. kolmisyntyinen, kolminainen,
"ylin".
[11] Roman valtiossa oli kolme korkeinta virkaa, nim.: aedilin-,
praetorin- ja konsulin virat. -- V. 494 e.Kr. asetettiin kaksi
"aediles plebis", joiden tuli pitää huolta kansan juhlapäivistä,
hoitaa Ceres-jumalan temppeliä sekä säilyttää siellä senaatin- ja
kansan päätökset. V. 366 e.Kr. asetettiin näiden lisäksi vielä
kaksi, "aediles curules", jotka toimittivat näytelmiä kansalle.
Sitäpaitsi tuli heidän kaikkein yhteisesti pitää huolta leikkien,
julkisten rakennusten: kylpylaitosten, katujen, teiden, vesilaitosten
y.m. kunnossa pitämisestä, ruokavarain tuonnista, hinnasta,
mitoista y.m. V. 44 e.Kr. lisäsi Caesar edellisten lukua kahdella,
"aediles cereales", joille koko muonavarain hoito uskottiin. --
V. 367 e.Kr. asetettiin praetor, jonka tuli pitää huolta la'eista
ja tuomiovallasta. V. 243 e.Kr. asetettiin kaksi praetoria, nim.:
"praetor urbanus", joka ratkasi riidat Roman porvarien kesken, ja
"praetor peregrinus", joka tuomitsi Roman porvarien ja muukalaisten
tahi vaan muukalaisten keskinäisissä asioissa. Vuoden kuluttua tuli
heidän erota virastansa ja saivat silloin jonkun provincian eli
voittomaan hallitaksensa (propraetor). Sodassa olivat praetorit
päällikköinä. Tähän virkaan päästettiin ainoastaan patriceja. --
V. 509 e.Kr. asetettiin kuninkaan sijaan kaksi yhdeksi vuodeksi
valittua konsulia. Nämä olivat ylimmäisiä virkamiehiä hallinnon
hoidossa, kutsuivat kokoon senaatin sekä kansan, olivat kokousten
esimiehinä suurivaltaisia päätöksiä tehtäessä, rankaisivat muutamista
rikoksista, olivat täysinvaltaisia sotapäälliköitä y.m. Virka oli
avoinna ainoastaan patriceille aina vuoteen 366 e.Kr., jolloin
ensimmäinen plebeji Sextius tuli konsuliksi.
[12] Nim. huvittaa (juvat). Vrt. edellä 2 selitystä.
[13] Tarkoittaa Roman provinciaa eli voittomaata Afrikassa, joka oli
kuuluisa erinomaisesta viljavuudestansa.
[14] Kaikki Pergamumin kuninkaat Vähässä-Asiassa olivat kuuluisat
summattomasta rikkaudestansa. Mainitsemista ansaitsee erittäinkin
Attalus II Filadelfus, hallitsi vv. 197-133 e.Kr., jolloin Romalaiset
testamentin kautta saivat haltuunsa koko hänen valtakuntansa ja
rikkautensa. Hän oli muuten innokas edistyksen harrastaja ja kulutti
suuria summia erittäinkin arvokasten kirjain ja taideteosten
ostamiseen.
[15] Kyprus, saari Välimeren itäosassa, oli kuuluisa
laivan-valmistusaineksistansa.
[16] S.o. lounainen osa Aegaean mertä, Euboean ja Kretan välillä.
[17] S.o. itä-osa Aegaean mertä, Samos- ja Ikarus-saarien välillä.
[18] S.o. lounastuuli, hirmutuuli, myrsky.
[19] Särkyneet, rikkoutuneet, vuotavat.
[20] Tässä: ylellisyyden ja köyhyyden välinen tila, "kultainen
kohtalaisuus", lat. "mediocritas".
[21] Massikus, eräs Kampanian vuoria, pohjoiseen Neapolista, lähellä
Sinuessaa, kuuluisa mainiosta viinistänsä.
[22] Alkup. osaa.
[23] Jäsentensä suhteen asettunut, makaava, loikuva.
[24] Lähteet olivat Nymfeille eli Luonnottarille pyhitetyt. Heidän
kunniaksensa vietettiin joka vuosi 13 p:nä Lokakuuta "lähdejuhla" eli
fontinalia, jolloin kukkakiehkuroita paiskeltiin veteen, toimitettiin
vuodatusuhreja ja teurastettiin pukki.
[25] Roman jalkaväen päristin (tuba).
[26] Roman ratsuväen torvi (lituus).
[27] Eräs Marsilaisten metsäseutu Fucinus-järven tienoilla
Samniumissa, lähellä Latiumin rajaa, oli kuuluisa villeistä
metsäsioistansa.
[28] Muratti oli viininjumalalle l. Bakkhukselle pyhitetty kasvi,
senvuoksi aina juomingeissa kaunisteltiin, hänen kunniaksensa, ohimot
murattiseppeleillä.
[29] Nymfejä l. Luonnottaria oli viittä lajia, nim.: Nereidit,
jotka asustelivat meressä, Najadit, jo'issa ja lähteissä, Dryadit
metsissä, Hamadryadit puissa ja Oreadit vuorilla. -- Usein käytetään
Nymfa-sanaa Runottaristakin puhuen.
[30] Satyrukset olivat alkup. Bakkhuksen seuralaisia, vaikka ne
myöhemmin sekoitettiin metsänjumalain l. Faunusten kanssa, kuuluisat
laulustansa ja tanssistansa. --- Kreikkalaisilla oli eräs laji
näytelmiä, joissa Satyruksia käytettiin laulajina.
[31] Soittotaiteen Runotar.
[32] Ylistys- l. kiitosvirtten Runotar.
[33] Lesbos, eräs Arkipelagin saaria, Vähän-Asian rannikolla. Sen
asukkaat olivat tunnetut runollisuudestansa. Horatius tarkoittaa
tässä eritt. Alcaeusta (n. 610 e.Kr.) ja Sapfoa (n. 590 e.Kr.),
molemmat kotoisin Mytilenasta, Lesbos-saaren pääkaupungista.
Lesbolaisten tavallinen soittokalu oli kantele, norsunluisilla y.m.
koristeilla runsaasti kirjaeltu. -- Sitäpaitsi oli Lesbos-saari
kuuluisa myöskin mainiosta viinistänsä. Vrt. Carm. I, 17.